7 vuotiaan tytön uhma! Argh!!!
Pikkuvanha neiti. Syksyllä kouluun. Miten te jaksatte omienne kanssa? Tytöltäni löytyy temperamenttia niiiin paljon että menee hermot! Kun suuttuu, ovet paukkuu, taulutkin lentää seinistä, karjuu ja metelöi, tyttö suuttuu välittömästi kun kuulee sanat "ei" ja "et nyt saa" jne. Eskarissa on kuin pieni enkeli, tätitpä hämmästyivät kun kuulivat millainen on kotona oman väen kanssa :-o Koskaan ei siis kodin ulkopuolella huonoa käytöstä. Miten tän asian kanssa toimitaan? *huokaus* Jääräpää oikkemas!
Kommentit (6)
Jokkut sanoo että lapsi kokee kotona turvaa ja siksi voi käyttäytyä noin mutta minusta tuollainen huono käytös ei siltikään saa olla perusteltua. Jos joku muu saa pidettyä lapsen hyvässä kurissa, niin kyllä se ongelma johtuu vain sinun tavasta ohjata ja kasvattaa lasta.
Mä ajattelen, että kun eskaripäivän ollut hienosti, yrittänyt ja tsempannut ja luovinut kavereiden kanssa, se kotona vähän sit purkautuu. Meidän eskari ei ole noin temperamenttinen kuin teidän mutta silti päällä ikäänkuin minimurrosikä..tai oli syksyllä enempi, nyt vähän rauhallisempaa. Sen sijaan kyllä yks lapsen kaveri taas nyt kevättä vasten ottanut vauhtia ja hällä tilanne päällä. Eli aika tyypillistä eskari-ikäisille vissiin, ei kai auta kuin luovia ja odottaa kauhulla teini-ikää :) Tsempit!
ihan normaalia on,mll:n sivuilla 6-7vuotiaan kehityksestä hyvä artikkeli että mistä noi uhmat ja raivoomiset johtuu.
Meillä tuollaista oli syksyllä...nyt keväällä ollut oikea enkeli kotonakin. Huomaavainen ja avuliaskin. Toki samalla erittäin vahva oma tahto, mutta on oppinut neuvottelemaan ja tekemään myönnyksiä saadakseen esim peliaikaa.
Ollaan annettu raivota, asiat etenee vasta kun rauhoittuu. Ainoa mistä on pidetty tiukasti kiinni on se, että hän ei komentele aikuisia (huusi esim mun puheen päälle suu kiinni) eikä riko muiden tavaroita.
Täyttää kesällä 7.
Lelut ja edut pois. Takaisin vain hyvää käytöstä vastaan.
Älä anna yhtään periksi, tai menetät pelin.
Up!