Lue keskustelun säännöt.
lääkärin lausunnot
17.03.2014 |
Kuinka monella teistä on kokemuksia siitä, että on tutkituttanut itsensä ja lapsensa perinpohjaisesti lääkärillä, jotta on voinut vakuutta sosiaaliviranomaisille, että kykenee huolehtimaan itsestään ja lapsistaan hyvin ja luo heihin vuorovaikutusta?
Olen kuullut, että tällainen mahdollisuus on olemassa, mutta kysyn , että mitä se kattaa ja kuinka suuret kustannukset siitä tulevat?
Olen joutunut lapseni kanssa viranomaisten asiakkaaksi ja heidän huolenaan on nyt vuorovaikutus vauvaan. Luonamme käyvät perhetyöntekijät muutaman kerran viikossa, mikä kuuluu siis avohuollon tukitoimiin. Jossain vaiheessa edessä on ehkä laitoskuntoutus, johon en mielelläni vauvan kanssa mene. Olen miettinyt myös sitä vaihtoehtoa, että josko lapsi menisi isälleen, jotta vältyttäisiin laitokselta. Tiedän senkin mahdollisena asiana, että jos nyt 2 kuukauden perhetyötekijäjakson jälkeen eivät viranomaiset ole tyytyväisiä, niin laitokseen joutuessa oma psyyke tulee romahtamaan. Tällä hetkellä voin vielä toistaiseksi hyvin tilanteeseen nähden.
Kommentit (12)
He ovat uhkailleet muutenkin sillä, että lapsi menee isälle, jos lapsen ja mun vuorovaikutus ei tule parantumaan heidän mieleisekseen. En sairasta mitään, mutta aavistan sen, että laitoskuntoutuksessa masentuisin. Olen luonteeltani herkkä ja nyt jo tuo kyttääminen ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vika teidän vuorovaikutuksessa sitten on?
4, neuvolan perheentyöntekijän mukaan sellainen on puutteellinen, mutta heistä nyt kukaan ei tiedä todellista arkielämää. He ovat vain tehneet omat päätöksensä.
4, neuvolan perheentyöntekijän mukaan sellainen on puutteellinen, mutta heistä nyt kukaan ei tiedä todellista arkielämää. He ovat vain tehneet omat päätöksensä.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:47"]
He ovat uhkailleet muutenkin sillä, että lapsi menee isälle, jos lapsen ja mun vuorovaikutus ei tule parantumaan heidän mieleisekseen.
[/quote]
Lapsiparka. Teillä ei sitten todellakaan voi olla kovin hyvä suhde. Oletko ollut lasta kohtaan väkivaltainen tai hylännyt hänet tms. jos kerran seurataan useita kertoja viikossa teidän elämäänne? Lapselle voisi todellakin olla parempi olla isän luona, jos isä olisi täysipäinen ihminen. Lapsella voi jo nyt olla perusturvallisuudentunne pahasti järkkynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistään tuosta ei ole kyse. Vastustan perheväkivaltaa ja ruumillista kuritusta. Mulle nyt on vain uutta tuo vauvan hoito, kun eka lapsikin kyseessä ja yh kun olen. Siitä sitten nyt ovat huolissaan. Vauvalla on kaikki tarpeellinen olemassa ja sen he myös tietävät.
Mikään lääkäri ei tuollaista lausuntoa voi kirjoittaa. Tavan neuvola-/terveyskeskuslääkäri tutkii asiakkaan fyysisia oireita esim verikokeiden perusteella ja ne nyt ei kerro mitään teidän vuorovaikutuksesta.
Tiedätkö mitä tuo laitosjakso tarkoittaa? Perhekuntoutus tapahtuu hyvin kodinomaisessa ympäristössä, ihan kuin menisit lapsen kanssa johonkin kerhoon tai leirille. Ei mihinkään kauhuelokuvan mielisairaalan, joissa ovissa on kalterit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoittaa sitä, että sua tarkkaillaan 24/7 paitsi viikonloppuisin.
Onko sulla mitään tukiverkkoa olemassa? Vauvan isovanhemmat? Omat ystävät? Muita äitituttuja? Mikä sun perusongelma on ollut? Eli onko haasteita elämässä ja elämänhallinnassa muutenkin (mielenterveys, päihteet, köyhyys, koulutus, lähipiiri?) vai onko nyt tämä vauvan saaminen nyt se suurin haaste? Miten ne ongelmat ovat ilmenneet? Ymmärräthän, että vauvan tarpeisiin kuuluu muutakin kuin pinnasänky, tuttipullo ja vaatteita - osaatko vastata myös vauvan muihin tarpeisiin kuin vaipanvaihtoon ja nälkään, osaatko hellitellä, jutella, pitää sylissä, katsella silmiin, suukotella, silitellä, lorutella tai lauleskella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukiverkosto on viime aikoina kasvanut melkoisest, mutta en tiedä, että miten he luokittelevat sellaisen. Suoraan sanottuna ahdistaa mennä sinne, kun olen kuullut kyseisestä paikasta huonoja tarinoita.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:16"]
Mistään tuosta ei ole kyse. Vastustan perheväkivaltaa ja ruumillista kuritusta. Mulle nyt on vain uutta tuo vauvan hoito, kun eka lapsikin kyseessä ja yh kun olen. Siitä sitten nyt ovat huolissaan. Vauvalla on kaikki tarpeellinen olemassa ja sen he myös tietävät.
[/quote]
Se, että vauvalla on kaikki tarpeellinen, ei tarkoita, että vuorovaikutus olisi kunnossa! Ja toisaalta, tietyllä tavalla ei ole kaikkea, jos ei ole toimivaa vuorovaikutusta. Toimiva varhainen vuorovaikutus on tärkein ihmisen mielenterveyttä läpi elämän määrittelevä seikka! Toistamme usein omassa elämässämme koettuja vuorovaikutusmalleja, niitä, joita olemme itse lapsina suhteessa omiin vanhempiimme kokeneet. Ne tuntuvat tutuilta ja turvallisilta aj siksi emme kyseenalaista niitä, vaikka ne olisivatkin haitallisia lapsen kehtitykselle! Nykyisin tuon vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan ja siksikin ja onneksikin siihen puututaan! Eikö kukaan kykene sinulle sanomaan, mitä ne vuorovaikutuksen haasteet kohdallasi ovat, koska itse et todennäköisesti niitä tunnista!
Pienen vauvan kohdalla tärkeintä on vauvan viestien kuunteleminen, kuuleminen ja niihin vastaaminen riittävän usein riittävän oikealla vasteella! Kaikki itku ei ole nälkää, kaikki itku ei ole kipua, itku ei ole kiusaamista, kaikki itku ei ole väsymystä. Ehkä yhteiselonne ei ole samantahtista, ehkä et kykene tunnistamaan ja kunnioittamaan vauvan tarpeita ja rajoja: lepoa, syöttämistä, lohduttelua, virikkeitä yms.. Ehkä olet tunkeileva vauvaa kohtaan, ehkä reagoit aina samalla tavalla tai reagoit liian hitaasti, ehkä kohtelu/käsittely on liian railakasta, ehkä et osaa erottaa omia tunteitasi vauvan tunteista. Käytännössä se voi olla esim. aina ruoan tarajoamista, vauvan tarpeetonta herättelyä, tökkivää/tunkeilevaa koskettelua, lohduttamatta jättämistä (ajatus, että vauva kiukuttelee tai kiusaa vanhempaa turhaan), ehkä vauva on masentunut, ehkä et osoita iloitsevasi vauvasta, ehkä et osaa hoitaa???
Vanhemmalla on vain kolme tehtävää: eloonjäämisen turvaaminen, terveen fyysisen- ja psyykkisen kasvun turvaaminen ja elämäntaitojen opettettaminen.
Eloonjäämisen turvaaminen ei yksin riitä - se on niitä "kaikki tarvittava" tavara ja ruoka! Terveen psyykkisen kasvun turvaaminen on sitä vuorovaikutusta: lohdutusta, hoitoa, silittelyä, suukottelua, vuoropuhelua, iloa yms.. Ja ne elämisentaidot sitten on sitä elämässä pärjäämistä, kodinhoitoa, taloutta yms.
Mene vain intensiivisempään hoitoon, jossa saat apua vuorovaikutukseen - se on teidän kaikkien parhaaksi! Eikä se mikään vankila ole!
Miten sun ja vauvan vuorovaikutus paranee, jos annat vauvan isälleen?
Mistä tiedät, ettei oma psyyke kestäisi laitosjaksoa? Eli mitä sairastat?