G: Aikuiset, soittavatko vanhempanne koskaan teille? Vai
Onko se aikuisten lasten tehtävä soittaa vanhemmilleen ja muutenkin pitää yhteyttä? Siis jos kaikki ovat ihan terveitä, voimissaan ja kykeneviä käyttämään puhelinta.
Kommentit (29)
Mun vanhemmat eivät soita koskaan. Ovat sitä mieltä että ei ole heidän tehtävänsä roikkua lapsissaan. Asenne on mielestäni outo, että yhteydenpito kuuluu vain toiselle osapuolelle ja että se kun on kiinnostunut toisen kuulumisista olisi roikkumista. Ovat toisaalta loukkaantuneita jos en soita heille päin tarpeeksi usein. Suurten ikäluokkien edustajia ovat. Mielestäni olisi ihan normaalia soitella puolin ja toisin ainakin viikoittain, mutta pitävät minua outona kun olen ehdottanut sellaista. Kiva huomata että moni kuitenkin toimii näin ja se on tavallista ja normaalia.
Soitamme puolin ja toisin lähes joka päivä. Ikää minulla 43v.
Se soittaa jolla on asiaa. Melkein viikottain tulee jotain soiteltavaa.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:20"]
Joka päivä, puolin ja toisin ja siskon kanssa myös, vaikka nähdäänkin joka päivä. Vanhemmat 70 -vuotiaita ja me "lapset" ~ 40v.
[/quote]
Vähän ihmettelen, mitä asiaa on noin usein. Meillä soitellaan viikottain ja usein silloinkin tuntuu, että äiti puhuu samat asiat joka kerta. Tosin puhelut ovat aina pitkiä, yli puoli tuntia kerrallaan.
Ollaan ihan väleissä ja äiti odottaa yhteydenottoja ja käymisiämme. Hän ei kuitenkaan koskaan itse soita eikä tule käymään.
Soitellaan äitini kanssa pari kertaa kuussa, kumpi nyt sattuu soittamaan. Eli molemmat soitetaan kun asiaa on. Tai jos ei ole asiaa niin äitini soittaa jos ei olla muutamaan viikkoon soiteltu.
Olen katkaissut välit vanhempiini, en ole ollu heihin mitenkään yhteteydessa vuosiin.
Lapset ovat joskus yhteydessä heihin.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 14:43"][quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:20"]
Joka päivä, puolin ja toisin ja siskon kanssa myös, vaikka nähdäänkin joka päivä. Vanhemmat 70 -vuotiaita ja me "lapset" ~ 40v.
[/quote]
Vähän ihmettelen, mitä asiaa on noin usein. Meillä soitellaan viikottain ja usein silloinkin tuntuu, että äiti puhuu samat asiat joka kerta. Tosin puhelut ovat aina pitkiä, yli puoli tuntia kerrallaan.
[/quote]
Mitä kuuluu? Mitä ootte puuhannu? Mitä lapset on touhuillu? Muutaman minuutin puheluita. Ei tarvi olla asiaa, kiva kuulla kuulumisia ja kertoa omistaan. Näin on meillä tehty aina, ja jo kolmannessa sukupolvessa.
En ymmärrä joka päiväisiä puheluita vanhempien kanssa, eihän sitä nyt niin ihmeitä voi vuorokaudessa tapahtua! Kerran viikossa ehtii hyvin kertoa viikon menneet kuulumiset.
Monta kertaa viikossa soitellaan äidin kanssa. Puolin ja toisin, mutta hän ehkä vähän useammin. Isäni kanssa en ole tekemisissä. Olen äitinija hänen miehensä kanssa todella hyvissä väleissä.
Eivät soita koskaan. Ehkä kerran vuodessa puhutaan.
Isän kanssa soitellaan silloin kun on asiaa. Joskus pari kertaa viikossa ja joskus vain kerran kuukaudessa. Äitini kanssa en soittele.
Soittelen äitin kanssa ehkä kerran kuukaudessa, minä olen yleensä se joka soittaa. Isän kanssa olen puhunut puhelimessa vuosi sitten. En soittele sisarustenikaan kanssa, en vaan osaa puhua puhelimessa, eikä mulla itseasiassa taida olla kaikkien sisarusten numeroitakaan.
Molemmin puolin soitellaan, kerran viikossa ja puhellaan n. 40min kerralla.
Vanhemmat Suomessa, minä ulkomailla. Näin mennyt jo 20v.
2-3 x viikossa äiti soittaa mulle. Isä soittaa parin viikon välein. Soittelu on vastavuoroista. Mulla on tosi hyvät välit vanhempiini.
Soitamme puolin ja toisin vanhempieni kanssa noin 3-4krt viikossa.
Ihan minimissään kerran viikossa nähdään/soitellaan. Ollaan paljon tekemisissä keskenämme ja oikein hyvissä väleissä. Se soittaa joka ensin ehtii tai kenelle tulee polttavaa asiaa toiselle.
Äiti soittaisi joka päivä. En kuitenkaan vastaa joka päivä.
Kun ei mitään kummempaa uutta kuulu joka päivä.
Muutaman vastaamattoman päivän jälkeen, äitikin ymmärtää että ihan joka päivä ei tarvitse soittaa. Äidillä ei oikeasti ole asiaa, kun soittaa, soittaa vaan ajankulukseen.
Vanhempani soittavat minulle noin kerran kuussa. Jos heistä ei kuulu, minä laitan viestiä heille.
Eihän sitä aina niin asiaa tarvitse olla, yhteydenpito sinänsä on arvokasta.