Missä vaiheessa vauva-arki hankaloituu?

Esikoisen kanssa oli mielestäni hankala vaihe n. 5-8kk, kun lapsi oli painava, mutta piti kantaa paljon, kaipasi aika paljon viihdytystä ja nukkui huonosti eikä enää tyyntynyt imetyksellä. Esikoinen oli tosiaan ekat 3kk kuin enkeli, heräsi 1-2 kertaa yössä syömään, söi "tehokkaasti" ja nukkui pitkät päiväunet.

Kakkosen kanssa ei vastaavaa ollut, koska tämä seurasi mielellään esikoisen puuhia ja olin itsekin rennompi (kakkonen on myös luonteeltaan tasaisempi ja nukkuu paremmin).

Kyllä sen luonteen huomaa jo synnärillä eli jos on ihan iisibiisiä, kun vauva on 3,5 viikkoa, ei se siitä hirveän kamalaksi muuttune :) Voi tulla kyllä huonompia kausia, esim. sairastelujen tai hampaiden teon yhteydessä, tai uusien taitojen oppimisen yhteydessä, mutta ei sellaista, että perusvire on huutaa 24/7 ja heräillä koko ajan.

Minulla on kokemusta sekä tosi vaikeasta että tosi helposta vauvasta. Vaikea vaikeutui kaksiviikkoisena ja vaikeinta oli ehkä kun oli kymmenkuinen ja olin valvonut melkein vuoden, tai siltä se ainakin tuntui. Tosi helppo vauva oli helppo jo laitoksella, tosin hänellä oli pieni itkukausi siinä kolmen kuukauden ikäisenä.

Uskon todella siihen, että vauvan tempperamentin huomaa jo vastasyntyneenä. Kätilö sanoi jo vauvateholla kahden vuorokauden ikäisestä esikoisestamme, että on todella tempperamenttinen tapaus ja lisäsi pilke silmäkulmassa, että tyttö voi aiheuttaa isompana vanhemmilleen kiperiä tilanteita.

No nyt taistellaan kaksi vuotiaan kanssa, joka osaa olla TOSI haastava. Ollut koko ikänsä sellainen " kiihtyy nollasta sataseen alle kahdessa sekunnissa-tapaus". Ainoastaan syöminen ja yöaikaan nukuminen on onnistunut ilman hampaiden kiristelyä.

Vaikuttaa, että ap on saanut helpon vauvan...Onnittelut siitä:)

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:15"]

Eli kuten huomaat, ei oikeastaan kellään arki ole hankaloitunut vauvan kanssa, jollei se ole ollut viturallaan heti alusta alkaen.

[/quote]

No tämähän kuulostaa sitten lupaavalta.

ap

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 12:48"]

Minkä ikäisen vauvan kanssa sinulla alkoi olla vaikeampaa? Koska vauvasi alkoi nukkua vähemmän/huonosti ja osoittaa enemmän tyytymättömyyttään itkulla ja huudolla? Vastasyntyneethän usein vain nukkuvat ja syövät.

[/quote]Hanki ensiksi vauva niin huomaat sitten missä vaiheessa. Onnea!!!

[/quote]

Minulla on vauva. Kyselinkin muiden kokemuksia.

ap

En halua muistella niitä aikoja, kun oli vauvoja... nyt on ihanaa kun nuorin on kohta viisi, ja nukutaan kokonaisia öitä.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 14:16"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 12:48"]

Minkä ikäisen vauvan kanssa sinulla alkoi olla vaikeampaa? Koska vauvasi alkoi nukkua vähemmän/huonosti ja osoittaa enemmän tyytymättömyyttään itkulla ja huudolla? Vastasyntyneethän usein vain nukkuvat ja syövät.

[/quote]Hanki ensiksi vauva niin huomaat sitten missä vaiheessa. Onnea!!!

[/quote]

Minulla on vauva. Kyselinkin muiden kokemuksia.

ap

[/quote]

Onneksi olkoon! Sinulla on mitä todennäköisimmin helppo vauva. Vauvan temperamentti on nähtävissä jo vastasyntyneellä. Lapsella on erilaisia kausia, mutta jos sinulla on vauva, joka on perustyytyväinen, ei itke turhia, syö ja nukkuu, niin nauti siitä. Hyvin samantapainen se tulee olemaan jatkossakin. Sitten lähempänä vuotta, kun lapsi alkaa liikkua ja hampaita pukkaa tasaiseen tahtiin, voi olla työläämpää, mutta perustemperamentiltaan kiltti ja sopeutuvainen vauva on yleensä sitä jatkossakin. 

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 14:16"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 12:48"]

Minkä ikäisen vauvan kanssa sinulla alkoi olla vaikeampaa? Koska vauvasi alkoi nukkua vähemmän/huonosti ja osoittaa enemmän tyytymättömyyttään itkulla ja huudolla? Vastasyntyneethän usein vain nukkuvat ja syövät.

[/quote]Hanki ensiksi vauva niin huomaat sitten missä vaiheessa. Onnea!!!

[/quote]

Minulla on vauva. Kyselinkin muiden kokemuksia.

ap

[/quote]

Onneksi olkoon! Sinulla on mitä todennäköisimmin helppo vauva. Vauvan temperamentti on nähtävissä jo vastasyntyneellä. Lapsella on erilaisia kausia, mutta jos sinulla on vauva, joka on perustyytyväinen, ei itke turhia, syö ja nukkuu, niin nauti siitä. Hyvin samantapainen se tulee olemaan jatkossakin. Sitten lähempänä vuotta, kun lapsi alkaa liikkua ja hampaita pukkaa tasaiseen tahtiin, voi olla työläämpää, mutta perustemperamentiltaan kiltti ja sopeutuvainen vauva on yleensä sitä jatkossakin. 

[/quote]

Toivotaan näin. Vauva on nyt 3,5 viikkoinen ja on tosiaan helppo. Nukkuu yöllä 5-6h heräämättä syömään. Päivisinkin nukkuu yhdet pitkät päikkärit ja parit pienemmät. Syö nopeasti ja on pääsääntöisesti tyytyväinen. Pelkään vaan, että pian tämä muuttuu. Tulee refluksi, koliikki tai jotain.

ap

Siinä vaiheessa, kun lapsi oppii paljon uusia asioita, saattaa näkyä levottomuutena yöunissa. Samoin hampaiden tulo saattaa itkettää.

Keskimmäinen nukkui ja söi ekat kuukaudet. 6-viikkoisesta nukkui yöllä 8 h pätkän, söi ja nukkui vielä lisää. Nukkumaan meni klo 22 ja heräili klo 9-10 aikaan aamulla. Päivällä nukkui 3-4 tunnin pätkiä. Hereillään ollessa oli aina tyytyväinen. Itki ihan äärettömän vähän.

3,5kk iässä alkoi heräillä öisin tiheään. Edellisenä yönä nukkui 8 tuntia ja seuraavana 1-3 tunnin välein läpi yö. Vauva ei ollut kipeä, ei ollut nälkäinen, ei ollut mitään järkevää syytä. Siitä lähtien heräili tiheään 1-vuotiaaksi asti. Sitten helpotti.

Päivät meni edelleen hyvin. Yöt oli ihan kamalia!

Meillä kuopus oli koko vauvavuoden kohtalaisen helppo ja perustyytyväinen. Ainoastaan siinä vaiheessa oli vähän risaisia öitä kun tyttö oppi ryömimään ja seisomaan tukea vasten. Unissaan siis nousi seisomaan tai ryömi liian eteen sängyssä ja huusi sitten apua.  

Vaikeuksia kuopuksen kanssa tuli vasta aivan järrrrrkyttävän uhmaiän tullessa vastaan. 

Esikoinen oli ekat viikot tosi vaivaton vauva. Oikeastaan kivasti meni siihen asti kun aloitettiin kiinteät. Poika oli tosi allerginen ja huusi, huusi ja huusi vuoden ikään asti. Olin ihan rikki samoin kuin pojan suolisto. Lapsi ei nukkunut, syönyt tai kasvanut, joten elämä oli aika kamalaa.  Kun allergioista päästiin pojasta kuoriutui oikein rauhallinen ja ihana tapaus, huomattavasti helpompi kuin pikkusiskonsa noin kaiken kaikkiaan.

Ei vieläkään, vanhin täyttää 20v ja nuorin on 3,5v.

Murkkuiässä muuttui elämä hankalammaksi ;)

Meillä ajoittui ne yöhuudot siihen perinteiseen kolmen kuukauden koliikkiin. Sitten loppuivat. Mutta vauvan rytmi oli vähän hankala n. puolen vuoden ikään asti, sitten oli helpompaa. Vauvavaihetta ei kyllä kokonaisuudessaan ainakaan esikoisen osalla pitänyt kauhean vaikeana tai työläänä, katsotaan, mitä se tulee olemaan tämän toisen kanssa.

No terveen yhden vauvan kanssa harvoin on mitenkään hankala. Hankaluudet tulee siitä, että vauvalla on joku syy miksi ei saa nukuttua ja silloin itsekin kärsii väsymyksestä tai lapsella on joku sairaus. Tai jos monta lasta.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 12:51"]

Murkkuiässä muuttui elämä hankalammaksi ;)

[/quote]

Kakkosella ei sitäkään, esikoinen oli lauhkea kuin lammas. Kaksi seuraava on nyt kohta 14v ja 12v, joten katsotaan kuinka käy.

Minä en kuulema itse itkenyt juuri koskaan. Toki siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa liikkua, on hän paljon vahdittavampi kuin paikallaan pysyvä. Ja varsinkin jos oppii kävelemään ennen, kuin hommassa on älliä, on oltava silmät selässäkin.

Oma lapseni itki koliikkia neljä kuukautta, ja oli kyllä rankkaa, kun mikään ei auttanut pienen kipuun.  Mutta sen jälkeen oli melko aurinkoinen aina ja viihtyi hyvin lattiallakin lelujen kanssa. Uhmaikä ja murkkuikä ovat sitten taas olleet hänellä melkoisia.

Kyllä se oli ihan alusta asti hankalaa. Vauva nukkui huonosti ja itse olin huonossa kunnossa menetettyäni synnytyksessä paljon verta. Vauvan huonounisuuden syyksi paljastui vasta vuosia myöhemmin kaksikin kroonista sairautta.

Noin kaksiviikkoisesta hankaloitui ja kesti melkein parivuotiaaksi. Lapsella sitten osoittautui olevan laajat allergiat, joiden oireettomaksi saaminen ei ollutkaan mikään helppo juttu ja valvominen oli viedä järjen. Tosin ei se pari ekaa viikkoakaan ollut helppoa, kun kärsin ensin diagnosoimattomasta kohtutulehduksesta.

Noin kaksiviikkoisesta hankaloitui ja kesti melkein parivuotiaaksi. Lapsella sitten osoittautui olevan laajat allergiat, joiden oireettomaksi saaminen ei ollutkaan mikään helppo juttu ja valvominen oli viedä järjen. Tosin ei se pari ekaa viikkoakaan ollut helppoa, kun kärsin ensin diagnosoimattomasta kohtutulehduksesta.