Lue keskustelun säännöt.
Miehen mustasukkainen sisko
13.03.2014 |
Kertooka, miksi siskot ovat paikoitellen niin mustasukkaisia veljiensä vaimoille? Tuntuu, että kakkaa satelee niskaan vaikka otat kaikki perheenjäsenet tasapuolisesti huomioon.
Pahimmillaan tuntuu, että veljen puolisoksi ei tunnu kelpaavan kukaan. Eikö pääasia ole, että mies itse on tyytyväinen puolisoonsa?
Kommentit (34)
Mulla ja kälyllä on hyvät välit. En ole veljestäni yhtään mustasukkainen. Veli oli ylisuojeleva kun olin nuorempi. Mutta olin osittain siitä kiitollinen välillä otti päähän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että miehen sisko pelkää perintönsä menettämistä tms. Jos niikseen tulee, aina voi tehdä sen avioehdon. Voi tapella sisarustensa kanssa rahoista :)
Mulla on ihan omakin perhe ja onneksi suhteellisen köyhä sellainen. Jos jostain riidellään, niin ei ainakaan rahasta :)
Mahtaako sillä olla eroa, onko kyseessä isoveli taikka pikkuveli?
En usko, että pelkäästää siskoilla on näitä antipatioita uusia tyttöystäviä kohtaan.
Kyllä siinä yleensä löytyy sitä liittoutumaa suvun muiden naisten kanssa. Esimerkiksi äidin kanssa ruoditaan kaikki mahdollinen ja puututaan asioihin, jotka heille ei todellakaan kuulu. Miehen kardinaalivirhe on näiden kanssa ollut aikojen alusta se, että on antanut naisten hyppiä nenilleen. Paitsi, että se hyppiminen käydään sitten naisystävien kanssa. Voisi puhua jopa tulikokeesta. Kestä tiettyyn rajaan asti asiaankuulumatonta kriittisyyttä, ehkä joku päivä helpottaa?
Tuskin, eihän mies voi ajatella kuin no... sillä. Hienosti ajateltu siskolta. Itse on varmasti vähintään maailman älykkäin ja kaunein. Eikä missään nimessä lankeaisi omissa valinnoissaan mihinkään niin keskinkertaiseen kuin miehen seksuaaliseen vetovoimaan. Veljet ovat ainoastaan hepillään ajattelevia tossukoita, ja niiden elämään pitää ja kuulukiin saada puuttua.
Sanoisin, että jonkin sortin MissMaailma kompleksista kärsivä naikkonen (lue se ihana sisko) ajattelee juuri noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 19:05"]
Koska miehestä pyyteettömästi välittävät naiset (äidit, siskot, ystävänaiset jne.) usein tahtovat 'suojella' miestä. Naiset tuntevat naisten metkut. Siksi minusta ei kannattaisi vähätellä esim. oman äidin tai siskojen mielipidettä vakituisempaa naisystävää valitessa.
Ja ihan samalla tavalla muuten isät ja veljet joskus 'suojelevat' tytärtään/siskoaan.
[/quote]
Pakko tarttua sanaan pyytettömästi. Mahtaako asia aina olla ihan pyytettömistä lähtökohdista. Mitä sisko sanoisi, jos veli alkaisi pompottamaan hänen miestystäväänsä? Menisikö yhtä kivuttomasti?
[/quote]
No olen edelleen veljeni kanssa hyvissä väleissä, vaikka veljeni uhkasi vetääkin ex-avokkiani turpaan. Sorruin paskajätkän kaunopuheisiin ja olin rakkautta niin täynnä, etten nähnyt äijän oikeita piirteitä. Veljeni inhosi häntä heti ja sanoikin, että älä siskohyvä ala tuon kans.
No jätkä olikin tosi sika. Vei rahani ja petti yms. En meinannut saada äijää ulos kämpästäni, ennen kuin veljeni uhkasi vetää turpaan, ellei kahden päivän sisällä ole häipynyt ja palauttanut avaimia.
Onneksi on huoltapitävä isoveli.
[/quote] Näin itsekin jo nuorena yhdestä isosiskon poikaystävästä, että ei hitto, tuosta tyypistä täytyy päästä eroon. Oli niin renttu kuin olla voi. Olin vaan niin nuori, etten voinut aikuista miestä vastaan pullikoida. Isä onneksi heitti kyseisen juoppolallin pois, kun tuli siskoani kotoa hakemaan. Olin helpottunut, mutta sisko ihan järkyttynyt ja vihasi isääni. Kyllä siskot ja veljet tuntee oman sukupuolensa yksilöt, eikä ole vaaleanpunaiset lasit sumentamassa arviota.
Kokemus aikojen alusta mieheni siskon kanssa keskusteluista; Amerikkalaistan poliisisarjojen mantra "kaikkea sanomaasi voidaan käyttää sinua vastaan..."
Ja sitten kun opin olemaan kaikkinensa olemaan tuomatta mitään mielipiteitäni esille tai olin muuten vain seinäkukkasena, niin vastassa oli raivoamista miksi hänen kanssaan ei jutella mistään taikka kysytä mitään.
Oli vaan kerta kaikkiaan sellainen pattitilanne. Hyvä kun uskalsi hengittää kyseisen ihmisen kanssa samassa tilassa. Mikään ei kelvannut enkä jaksa olla toisen pahan olon puntarina loputtomiin.
Näen kyllä mieheni siskossa hyvääkin. Mutta sylkykupiksi en halua asettua.
Reilu peli, sitä haluaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 19:05"]
Koska miehestä pyyteettömästi välittävät naiset (äidit, siskot, ystävänaiset jne.) usein tahtovat 'suojella' miestä. Naiset tuntevat naisten metkut. Siksi minusta ei kannattaisi vähätellä esim. oman äidin tai siskojen mielipidettä vakituisempaa naisystävää valitessa.
Ja ihan samalla tavalla muuten isät ja veljet joskus 'suojelevat' tytärtään/siskoaan.
[/quote]
Pakko tarttua sanaan pyytettömästi. Mahtaako asia aina olla ihan pyytettömistä lähtökohdista. Mitä sisko sanoisi, jos veli alkaisi pompottamaan hänen miestystäväänsä? Menisikö yhtä kivuttomasti?
[/quote]
No olen edelleen veljeni kanssa hyvissä väleissä, vaikka veljeni uhkasi vetääkin ex-avokkiani turpaan. Sorruin paskajätkän kaunopuheisiin ja olin rakkautta niin täynnä, etten nähnyt äijän oikeita piirteitä. Veljeni inhosi häntä heti ja sanoikin, että älä siskohyvä ala tuon kans.
No jätkä olikin tosi sika. Vei rahani ja petti yms. En meinannut saada äijää ulos kämpästäni, ennen kuin veljeni uhkasi vetää turpaan, ellei kahden päivän sisällä ole häipynyt ja palauttanut avaimia.
Onneksi on huoltapitävä isoveli.
[/quote] Näin itsekin jo nuorena yhdestä isosiskon poikaystävästä, että ei hitto, tuosta tyypistä täytyy päästä eroon. Oli niin renttu kuin olla voi. Olin vaan niin nuori, etten voinut aikuista miestä vastaan pullikoida. Isä onneksi heitti kyseisen juoppolallin pois, kun tuli siskoani kotoa hakemaan. Olin helpottunut, mutta sisko ihan järkyttynyt ja vihasi isääni. Kyllä siskot ja veljet tuntee oman sukupuolensa yksilöt, eikä ole vaaleanpunaiset lasit sumentamassa arviota.
[/quote]
Tulilinjalle voi kyllä osua niitä hyviäkin. Kun vaan ihmiset saa sen tietyn vaihteen päälle, että tulta munille kaikille jotka kynnyksen ylittää ja heikompia hirvittää!
Ja sitten jos joskus olot helpottuvat, jää kytemään kumma epäilys.
Kun on alunperin tullut kohtuuttoman kohtelun uhriksi, sen unohtaminen aikamoisen
työn alla. Ensin heitetään paskat päin näköä ja yhtäkkiä ollaankin niin maireaa.
Oikeustaju on aika kovilla, vähintäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on kultainen ja ihana, perheen ja suvun kanssa on opeteltava tulemaan toimeen. Vaikkei aina olisikaan niin helppoa. Kaikkea tässä elämässä ei voi saada. Ja aina kaikki ei ole reilua ja saa sitä mitä ansaitsee.
Haluaisin kyllä kuulla, minkälainen on huippu mimmi? Minkälaiset kriteerit noin suurin piirtein pitää täyttää?
Jokainen suhde, niin siskon kuin kälynkin pitäisi olla vastavuoroinen? Ei kai kälyn odoteta olevan altavastaajana? Täyttämässä toisen jokainen oikku...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus on se, että kumppani on se, jonka saa itse valita millaisen haluaa (kuten myös ystävät). mutta sukulaiset kuten sisko tai veli on sellainen, kuin sattuu tulemaan, ei aina parhaimmasta päästä tai sitten paras mahdollinen sisko tai veli.
Tää on jo vanha lanka mutta pakko silti kirjoittaa. Tuntuu että miehen sisko on todella mustasukkainen (ja sen myönsikin) ja myös insestimäisellä tavalla (YÖK!). Siskonsa pukeutuu aina provisoivasti päälleen kun on kylässä ja kerran jopa esitteli takamustaan stringit päällä, vaikka yritti sen naamioida että joku katsoo onko siellä ötökänpuremia. Aina oli kehumassa kuinka veljensä oli parempi asioissa jota minä teen. Minä sanoin siskolleen suoraan ja toivon että se auttoi mutta emme ole vielä välikohtauksen jälkeen nähneet joten enpä tiedä.
Meilla sai siskon raivoagnstit tasapuolisesti niin minä kuin mieskin. Mikä lie sitten laukaisi pommin :D Sen verran keittiöpsykologiaa, että lienee naisella itsellään omia henkilökohtaisia ongelmia riittävästi. Tuore rakkaus sitten laukaisi hirvittävän mustasukkaisuuskohtauksen. Sontaa lensi päin naamaa, puhelimessa ja muiden ihmisten kanssa juoruamisella.
Tuntui, että mikään olisi pyhää. Aikoinaan olisi tehnyt mieli pyyhkiä lattiiaa tällä siskolla. Mutta pakko antaa ajan kulua, ja siskollekin kun tulee ikää lisää niin eiköhän se jotain tajua. Toivotaan!