Lue keskustelun säännöt.
Olen niin onnellinen että jaksoin! (Vauvakuumeasiaa)
13.03.2014 |
Minulla on ollut vauvakuume 21-vuotiaasta, mutta olen jaksanut odottaa, että elämäntilanne on parempi. Koulut käyty, työkokemusta saatu, palkkaa nostettu jne. Nyt olen 28-vuotias ja aika alkaa olla sellainen, että vauvaa päästään pian yrittämään. Vakituista työpaikkaa ei vieläkään ole, mutta tänä päivänä en sellaista asiaa jää odottamaan.
Vihdoinkin saamme pian oman lapsen! Tai ainakin yrittää omaa lasta, mutta eiköhän se pian saa myös alkunsa <3
Kommentit (13)
Ja mikäänhän ei sitä lasta takaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oivoi muistan kun itsekkin ajattelin noin. Monta nega testiä tehtiin ja itkuja itkettiin.
Vuosia olin pillereitä syönyt ja meni 13 kk ennen kuin hormonit oli hävinnyt kehosta ja kierto palautui normaaliksi ja ovulaatio vihdoin tuli takaisin. Nyt r 33 <3
Älä hätäile jos ei ensin nappaa
Vauva- ja vanhemmuuskirjaa? Jösses.
Vauva- ja vanhemmuuskirjoista on kyllä itselle ollut hyötyä. Imettäessä olen niitä lukenut ja monta pulmaa auennut. Ne ovat sellaista käyttöteoriaa takaraivossa ;) luulen, että aika helpolla ollaan päästy, kun noita kirjoja on tullut luettua. Tsemppiä Ap!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 07:48"]oivoi muistan kun itsekkin ajattelin noin. Monta nega testiä tehtiin ja itkuja itkettiin.
Vuosia olin pillereitä syönyt ja meni 13 kk ennen kuin hormonit oli hävinnyt kehosta ja kierto palautui normaaliksi ja ovulaatio vihdoin tuli takaisin. Nyt r 33 <3
Älä hätäile jos ei ensin nappaa
[/quote]
Tai sitten voi käydä niin kuin minulle, joka olin vuosia käyttänyt pillereitä. Jätin ne pois, ja ei ehtinyt tulla edes ekoja omia menkkoja kun tulin jo raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 07:48"]oivoi muistan kun itsekkin ajattelin noin. Monta nega testiä tehtiin ja itkuja itkettiin.
Vuosia olin pillereitä syönyt ja meni 13 kk ennen kuin hormonit oli hävinnyt kehosta ja kierto palautui normaaliksi ja ovulaatio vihdoin tuli takaisin. Nyt r 33 <3
Älä hätäile jos ei ensin nappaa
[/quote]
En hätäile :) Mutta pillereitä en ole syönyt viiteen vuoteen ja hormonikierukastakin luovuin jo 6kk sitten tätä "projektia" ajatellen, joten olen optimistinen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 07:56"]Vauva- ja vanhemmuuskirjoista on kyllä itselle ollut hyötyä. Imettäessä olen niitä lukenut ja monta pulmaa auennut. Ne ovat sellaista käyttöteoriaa takaraivossa ;) luulen, että aika helpolla ollaan päästy, kun noita kirjoja on tullut luettua. Tsemppiä Ap!
[/quote]
Kiitos! Olen tällainen "valmistautuja", kuten jo ensimmäisestä viestistä voinee päätellä ;)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aikoinaan vähän samanlainen kuin sinä. Olin niin innoissani että nyt se vauva tulee. Tosin aloimme yrittämään sitä lasta jo kun olin 22v. Ei kuulunutkaan lasta, ei hoitorumban jälkeenkään. Nyt olen 26v ja kaikki hoidot on kokeiltu. Olen tyytyväinen että selvisi tähän ikään mennessä etten saa lapsia. Olisi vanhempana ollut paljon rankempaa alkaa yrittämään kun sitten olisi ollut ikäkin stressinä.
Mutta en halua pelotella, haluan vain sanoa että toisaalta ei saa olla liiankaan optimistinen. Koska vaikka mitään lapsettomuutta ei tulisikaan, niin kyllä ne toistuvat negatestit kirpaisee. Ja sekin kun saa sen positiivisen testin ei välttämättä takaa vieläkään sitä vauvaa (koettu on sekin).
Hienoa että teit kuten itse halusit eikä kuten ympäristö haluaa :) itse halusin äidiksi jo opiskeluaikana, koska se oli sekä minun että lapsen kannalta parempi - ja toki olimme kuumeilleet vauvaa jo vuosia, ja aika tuntui juuri oikealta. Ihanaa kun voin nyt keskittyä työuraan ilman äitiyslomia, lapset on jo kouluiässä eli pärjäävät jo hyvin ja arki sujuu mukavasti! Lisäksi säästyin pitkältä katkolta työmarkkinoilla ja lapset pitkiltä päiviltä hoidossa.
Toivottavasti teillä tärppää pian, ap! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö voi vain sanoa että onnea yritykseen? Miksi pitää oma katkeruus vuodattaa ap:lle? Menkää hoitoon.
Suurin osa ihmisistä saa kyllä lapsia ihan seksillä. Onko näiden mahojen pakko aina tulla huutelemaan, että lapsia ei tehdä, niitä saadaan!? Mun suvussa jokainen lapsi on ihan vaan tehty: on sovittu, että nyt voitais hankkia lapsi, ja viimeistään puoli vuotta myöhemmin on oltu paksuna. Eli turhaa olla noin negis, ja varoitella raskaaksitulemisen vaikeudesta, kun ei siinä suurimmalle osalle ihmisistä ole mitään vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset tekevät niitä raskaustestejä kerran kuukaudessa, kun yrittävät vauvaa? Ei ole epätavallista, että varhainen raskaus menee kesken. Miksi pahoittaa mieltään sellaisella asialla? Eikö vois vaan paneskella ja sit jossain vaiheessa havahtua aamupahoinvointiin? Pakkoko siitä raskaudesta on tietää heti viikolla 2?
Siksi tänne tällainen hehkutusviesti, kun oikeassa elämässä olen jo vuosikausia joutunut (omaa tilannettamme helpottaakseni) esittämään, ettei vauvat kiinnosta ainakaan vielä. Ei ole ollut helppoa. Mutta pian..!
Kaapissa jo monta vauva- ja vanhemmuuskirjaa joista osa luettukin, pienelle on jo neulottu vaatetta jne :)