Lue keskustelun säännöt.
Miten pystyisin äitinä lähentämään veljeksiä toisiinsa? 11v & 16v
14.11.2020 |
Pienempi ihailee isoveljeään, mutta suurempi ei juurikaan piittaa pikkuveljestään. Tuntuu, että on aina ollut vähän mustasukkainen.
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ja ikä tekee tehtävänsä, jos tekee. Tuossa iässä 5 vuoden ikäero on kyllä iso.
Mä aloin lähentyä 6 vuotta nuoremman pikkusiskoni kanssa sitten, kun hän oli n. 15-16 v.
Lähetä ne yhdessä leffaan tai muihin juttuihin vaikka mäkkärille
Et mitenkään. Väkisin koittamalla saat vaan ne vihaamaan toistensa lisäksi myös sinua. Been there, done that.
No tarkista, ettet ainakaan hemmottele pienempää tai tarjoa hänelle enemmän kuin mitä tuo vanhempi sai 11-vuotiaana. Eli lasten tasa-arvoinen kohtelu on asian A ja O. Älä myöskään velvoita isompaa huolehtimaan pienemmästään. Muita neuvoja en oikein osaa antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni samanlainen suhde veljensä kanssa. Ehkä olisi hyvä jotan reissuja yhdessä tehdä tai järjestää yhteistä aikaa, jotain missä he olisivat yhdessä ja joutuisivat toisiinsa turvautumaan. Toivottavasti keksit jotain, etteivät välit jää samanlaisiksi, kuin on miehellä veljineen.
Ei mitään turvautumista. Se vasta ärsytystä tuokin, jos isomman täytyy pitää huolta pienemmästään, josta ei muutenkaan välitä.
Eivät he toisiaan vihaa, mutteivät myöskään tee tai juttele keskenään juuri mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähetä ne yhdessä leffaan tai muihin juttuihin vaikka mäkkärille
Ei kahdestaan, elleivät selvästi halua. Muuten menee helposti riitelyksi tai sellaiseksi, että toinen vahtii ja komentaa toista. Tiedän kokemuksesta oman kuusi vuotta nuoremman siskoni kanssa. Vähän tällaista on ollut myös neljä vuotta vanhemmankin seurassa, ja varsinkin silloin kun olimme jossain kolmestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni samanlainen suhde veljensä kanssa. Ehkä olisi hyvä jotan reissuja yhdessä tehdä tai järjestää yhteistä aikaa, jotain missä he olisivat yhdessä ja joutuisivat toisiinsa turvautumaan. Toivottavasti keksit jotain, etteivät välit jää samanlaisiksi, kuin on miehellä veljineen.
Ei mitään turvautumista. Se vasta ärsytystä tuokin, jos isomman täytyy pitää huolta pienemmästään, josta ei muutenkaan välitä.
Tällä nyt tarkoitin jotain yhteistä päämäärää, jossa joutuu ottamaan toisen tiimiinsä; olkoon kyse, vaikka halonhakkuusta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sinä synnytät ihmisiä ei takaa sitä, että he tulevat toimeen keskenään. Ei heillä ole mitään velvollisuuksia toisiaan kohtaan.
Mulle tuli mieleen esim koko perheen yhteinen metsäretki. Pakottamalla ei onnistu, mutta yhteiset tekemiset toimii ihan kivasti. T: suurperheen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna ajan kulua - sitten kun alkaa opiskelut, löytävät yhteistä puheen aihetta. Vaikka ikäeroa olisi vain 2 vuotta, tilanne voisi olla sama.
Tämä oli hyvä neuvo, että täytyy kiinnittää huomiota, ettei pienempi saa enemmän kuin isoveli saman ikäisenä.
Me ollaan oltu siinä tarkkoja, mutta pienempi on saanut paremman rahatilanteen vuoksi harrastaa enemmän kuin isompi... johtuukohan mustasukkaisuus siitä...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ikäero on liian iso. Viimeistän kun molemmat ovat aikuisia tilanne voi olla jo toinen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä neuvo, että täytyy kiinnittää huomiota, ettei pienempi saa enemmän kuin isoveli saman ikäisenä.
Me ollaan oltu siinä tarkkoja, mutta pienempi on saanut paremman rahatilanteen vuoksi harrastaa enemmän kuin isompi... johtuukohan mustasukkaisuus siitä...
Ap
Hyvinkin voi johtua. Kannattaisiko puhua asiasta isoveljen kanssa suoraan?
Tasapuolisuus on mahdotonta sisaruksien välillä. Nuorempi saa lähes aina enemmän aineellista hyvää ja vapauksia, vanhempi taas enemmän huomiota, kannustusta ja vähän painostustakin.
Meillä mustasukkainen 3v vanhempi . Poikia myös
Olen alkanut isommalle puhumaan käyttäytymisestään. Paljon latisti pienempäänsä
Ehkä kätkeä tullut. Silti tuo suhde ei ole mutkaton.
Toivon, että pikkuhiljaa muuttuu. Tasapuolinen kohtelu. Vastuun antaminen. Yhteiset haasteet.
Puhuminen. Sanoittaminen.
Eivät veljekset tule toimeen keskenään. Kumpikin haluaisi dominoida toista ja valtataistelu jatkuu loputtomasti.
Sama kuin uroskoirilla - ei kahta samaan talouteen.
Mietippä ny kuinka eri maailmoissa he vielä elää ku ikää kattoo. Toine teini, toine esiteini ja mahdollisesti jopa leikkii yhä tai vaikkei leikisi nii on silti lapsellinen teinin silmissä.
Tossa auttaa vaa antaa olla ja odotella. Kyllä jossain vaiheessa he itse lähentyy ku ikäero ei enää olekkaa nii iso juttu ja elävät samankaltasta elämää.
Mulla ja siskolla oli 3v ikäero ja seki riitti siihen ettei tultu toimeen. Mie olin aina se lapsellinen penikka siskon silmissä eikä hän voinu sietää mua. Sit hän muutti pois kotoa, mie aloin pian sen jälkee amiksen ja alettii näkee toisiamme koulussa ja tutustuu uudelleen. Sisko alkoi huomaamaan et alan aikuistumaan ja viihtyikin mun seurassa. Omia kavereita hällä ei ollu mut sai vapaasti tulla mun kaveri porukkaan ja lopulta meistä tuli erottamattomat.
Miehelläni samanlainen suhde veljensä kanssa. Ehkä olisi hyvä jotan reissuja yhdessä tehdä tai järjestää yhteistä aikaa, jotain missä he olisivat yhdessä ja joutuisivat toisiinsa turvautumaan. Toivottavasti keksit jotain, etteivät välit jää samanlaisiksi, kuin on miehellä veljineen.