Kuntoiluepäjumala, juoksu- ja tikkulaihuustrendi - miksi?
Useampikin tuttavani on nyt mennyt mukaan tuohon juoksutrendiin. Sen myötä siihen, että syödään kamalasti proteiineja (ja kiukutellaan, jos lapsey on nyt menneet syömään äidin kallsiarvoiset proteiinirahkat kaapista). Ja siihen, että naiset laihduttaa itsensä ihan tikkulaihoiksi.
No, nyt sitten ilmeisesti alkamassa silikonitäytetrendi, koska eka kaveri jo otti lainaa ja lähtee Tallinnaan laitattamaan tissit ja pepun, koska ne on kadonneet laihdutuksessa.
Ja kyse on nelikymppisistä naisista, monen lapsen äideistä. Selittäisikö joku, miksi?
Ymmärrän, että kuntoillaan. Ymmärrän, että haluaa olla normaalipainoinen. Mutta en ymmärrä tätä buumia, että pakko päästä niin hyvään kuntoon kuin se ikinä on mahdollista. Kaikki muu elämä alistetaan sille kuntoilulle ja kuntoilun vaatimalle tietynlaiselle syömiselle. Oma keho ja kuntoilu on elämän keskipiste - ei enää perhe, lapset tai edes työ.
Selittäkää joku, miksi, kun en ymmärrä, miksi kuntoilusta on yhtäkkiä tullut niin monelle se elämän tärkein sisältö ja menestyksen mittari?
Kommentit (23)
Ei minua kiinnosta teatterit ja konsertit. Luen toki iltaisin. Vähän löytyy hyviä kirjoja, mutta netin aarteistosta sentään mielenkiintoisia tekstejä. Ja niin, kuntoilen pari kertaa viikossa kunnon ylläpitämiseksi, olematta fitnessintoilija.
go fat go -dieetti on ihan normaali perusruokavalio, mitä olen "tietämättäni" noudattanut jo vuosia. Ei maistu sipsit eikä pullat, limpparit. Lihan sijasta syön kalaa ja kasviksia + paljon hedelmiä. Maitotuotteista saan enimmän proteiinin.
Kuinka monelle on tullut sappi- tai munuaiskiviä liiallisesta proteiinista?
Minäkään en ymmärrä silikoneja ja rasvaprosentin epäterveellisen alhaisia lukemia. Liikkumiseen olen silti hurahtanut ja syön melko terveellisesti. Kymmenen vuotta elin sohvannurkassa kirjoja lueskellen ja ruokavalion kulmakivet olivat hampparit, pitsat ja karkki. Kyllä sellaiset elintavat ihmisessä näkyy ja olossa tuntuu, kun ikää alkaa tulla. Kyllästyin ainaiseen huonoon oloon ja muutin elämäntapojani. Liikun 7-9h viikossa, mutta ehdin edelleen lukemaankin :) Luulen että keski-iän kynnyksellä monelle tulee vastaan se, ettei kroppa pysy terveenä, ellei sitä huolla. Joillakin se menee yli, mielestäni se on keski-iän kriisiä se.