Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa hyvät ja huonot puolet kun lapsilla pieni ikäero (1-1½v.)ev
Kommentit (52)
Ikäero tarkkaan harkittu ja nappiin osunut. Nyt kun kuopus on 1v olemme oikein tyytyväisiä. Kulunut vuosi oli raskas mutta onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että on se kumma jos ei yhdestä äidistä riitä kahdelle lapselle?!?
Oletko ajatellut, että lapsiakin on erilaisia? Rauhallisia ja tyytyväisiä, lyhytjänteisiä ja tyytymättömiä, hyvin nukkuvia ja huonosti nukkuvia, terveitä ja sairastelevia.
Jos perheessä on kaksi lasta, yllä mainittujen seikkojen vaihtelu voi eri perheissä olla hirveän iso! Toisessa perheessä elämä soljuu mukavasti, vasemmalla käden kevuellä ranneliikkeellä. Kun taas toisessa perheessä arki on hikistä ja raastavaa vaikka töitä tehdään olan takaa. Luonnollisesti myös vanhempien kokemusket ovat erilaisia!
Minä sanoin oman mielipiteeni pienestä ikäerosta, kun ap sitä kysyi. Kokemusta todella on ja sen sitten ilmaisin. Kuten viestini otsikosta ilmenee, en pidä mahdottomana sitä, että muut nauttisivat elämästä pienen ikäeron lasten kanssa.
4
meillä kahen ekan ikä ero on 1v 2,5kk ja on menny tosi hyvin... esikoinen tosi temperamenttinen tapaus, kuopus rauhallisempi. Ja ne tykkää toisistaan kamalasti, näkisitte vaan sitä halailua. Ja tosiaan leikkivät kivasti yhessä. Kuopus on nyt 1v 1kk ja kolmas on ilmottanu tulostaan... siis ei mikään iso ikäero oo ntkään tulossa!
ikäeroa 1v1kk. asiaan vaikutti se, että itse aloin kärsiä nukahtamisvaikeuksista, niskasäryistä ja migreeneistä. kuopus oli lisäksi koliikkivauva sekä moniallerginen. isä epäsäännöllisissä reissutöissä.
uskon, että kaikki menee hyvin, jos vain itse on perusterve ja lapset kulkevat saman rytmin mukaan ollen suht tavallisia ja " helppoja" muutenkin. tuurista kiinni.
eli siis mielestäsi esikoisella on erioikeus olla ainoa lapsi (muillahan sitä ei koskaan ole)? hae apua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset tekee lapsia pienellä ikäerolla jotta " selviäisivät" nopsasti vauvavaiheesta, en voi ymmärtää!
Vauvavaihehan on aivan ihanaa aikaa!!!!!!
En rupea oman perheeni perusteluja tässä selventämään, mutta voin sanoa, että perustelumme ei todellakaan ole ollut tuo, että vauva-aika olisi lyhyempi.. Enkä usko, että kovin monella muullakaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on pojat 3-v ja 11kk, ja monta kuukautta on jo ollut yhteisiä touhuja. Isompi pyytää pienempää mukaansa kaikkialle, yhdessä touhutaan työkaluilla, peiton alla leikitään kurkistusleikkejä ja auton takapenkillä on aina meneillään joku naurunröhötysleikki.
Että kyllä sitä yhteistä touhua ja leikkiä tulee monilla jo hyvin varhain JA lapsia voi myös opettaa ja aksvattaa toimimaan hyvin yhdessä ja kohtelemaan toisiaan nätisti. Jos ei lapsi saa muitakaan ihmisiä rääkätä ja kiusata, niin miksi saisi omaa sisarusta?
Meillä tytsyjen ikäero 1v5kk ja hyvin on kaikki mennyt. Kait se on niin yksilöllistä. Lapset on niin erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee sinä niinkuin tykkäät, mutta älä nyt viitsi puhua ihan sontaa muista vaihtoehdoista.
Vierailija:
Ja myöhemmin tuskin leikkivät yhdessä, minä ainakaan en tiedä YHTÄÄN sisarusparia, jotka leikkivät yhdessä vaan ainaista riitelyä ja mustasukkaisuutta, tuo sa enemmän/parempaa kuin minä.. aivan eri asia jos on esim. koulu- ja leikki-ikäinen, molemmilla on eri lelut ym. Minä ainakin haluan nauttia vauvoista ja vauvaiästä mahdollisimman pitkään ja perheeseemme tulee (toivottavasti)vauvoja noin 4-5v. välein (nyt kolme lasta ja kaikki sujunut erinomasesti!)
Täytyy kuitenkin mainita, että joskus nuorena seurustelin tyypin kanssa, jolla oli 11 sisarusta. Ihan onnellisilta ja tyytyväisiltä ihmisiltä vaikuttivat, ja läheiset perhesuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on totta, että psykologit suosittaa vähintään kahden vuoden ikäeroa, jotta nuorin saa olla vauva tarpeeksi pitkään.
a) Ihmisillä voi tosiaan olla aika paljon muitakin syitä tehdä lapset pienellä ikäerolla kuin se, että vauvavaihe olisi mahdollisimman nopea
b) Vauvavaihe ei myöskään välttämättä ole kaikista ihanaa, jotkut tykkäävät enemmän isommista lapsista ja heidän kanssaan touhuamisesta.
Vierailija:
Ihmiset tekee lapsia pienellä ikäerolla jotta " selviäisivät" nopsasti vauvavaiheesta, en voi ymmärtää!
Vauvavaihehan on aivan ihanaa aikaa!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
a) amismammat
b) lestat
c) iäkkäät mammat joilla kello tikittää
ei korkeasti koulutetut, lasten parasta ajattelevat!
Jos vaikka saa esikoisensa kolmekymppisenä tai vanhempana ei ole vuosikausia aikaa lapsentekoon. Varsinkaan jos ajatus äitiydestä nelikymppisenä ei enää houkuttele.
Eri asia on sitten nämä sosiaalitapaukset, joille lapsia ns. pukkaa jatkuvalla syötöllä. Näitäkin kyllä on.
Itse asiassa päin vastoin, isolla ikäerolla lapsille ei tule luontevaan sidettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (3-5v ikäerolla). Ja pinelä ikäerolla esikoinen unohtaa/ei muista " vanhoja hyviä aikoja" kuin oli ainoa lapsi, 3-vuotias jo muistaa - tämä lisää mustasukkaisuutta!!!
Tämä luki neuvolasta lainaamassani tutkimusmateriaalissa (käsitteli lasten ikäeroa perheissä), ja tämän myös omasta lapsuudenkokemuksestani allekirjoitan. Siksi meillä lapsilla pienempi ikäero.
Itse en tekisi lapsia enää 36vuotiaana, eli ei siinä montaa vuotta kolmenkympin jälkeen ole...
jossa on usein yhtä aikaa kahdet sisarrukset. Molemmilla ikäeroa n. puolitoista vuotta. Toiset tyttöjä, toiset poikia ja kummatkin kuin paita ja peppu. Koskaan en ole kuullut riitoja tms. Eli kyllä se voi toimiakin!