Apua! Mummi omii lapset

Lakkaat olemasta kynnysmatto. Eli harvennat yhteyttä, kutsut selkeästi kylään, et oleskelemaan, vaadit että ohjeitasi noudatetaan jne. 

Oletko puhunut äidillesi asiasta? Mitä hän on vastannut? Tosi ikävä tilanne, kyllä minuakin harmittaisi.

Kamalaa, jos ei siivoa ja pese pyykkiä vaan on lasten kanssa.

Hirveää, kun haluaa pitää vauvaa sylissä. Mummi on varmaan anoppi. Anopin tehtävä on laittaa vain rahaa tilille ja pysyä pois häiritsemästä miniää.

No toki lapsia voi hoitaa silloin, kun halutaan parisuhdelomaa-.

Kamalaa, että joku muukin rakastaa lapsiasi. Entäs lasten isä, eikö hän ole enää kuvioissa häiritsemässä?

Sinähän se äiti olet ja päätät lastesi asioista.

Kasvata munat ja opi sanomaan mistä tykkäät ja mistä et!

Kerro äidillesi miltä tuo sinusta tuntuu, ja millaisen kuvan hän välittää lapselle. Äitisi ei ehkä tajua miten hän rakentaa lapsille jotain ihmeellisen ihanaa prinsessamaailmaa, ja että se saa aikaan lapsissa tätä oman kodin ja vanhempien hyljeksimistä. Tuskin hän tuota tahallaan tai kiusallaan tekee, halu miellyttää lapsia on vain karannut vähän käsistä.

Kerro äidillesi miltä tuo sinusta tuntuu, ja millaisen kuvan hän välittää lapselle. Äitisi ei ehkä tajua miten hän rakentaa lapsille jotain ihmeellisen ihanaa prinsessamaailmaa, ja että se saa aikaan lapsissa tätä oman kodin ja vanhempien hyljeksimistä. Tuskin hän tuota tahallaan tai kiusallaan tekee, halu miellyttää lapsia on vain karannut vähän käsistä.

Itse olen mummilassa viikonloput asunut ja välillä viikollakin päivät ollut siellä.. En piloille mennyt. Oli oma huone ja passattiin tappiin asti. Nyt kun mummi alkaa olla vanha, niin minähän siellä häärin häntä auttamassa isommissa siivouksissa jne. Äitiäni ei kiinnosta..

Älä osallistu tuohon temppuiluun, mitä äitisi järjestää. Älä anna ottaa vauvaa sylistä, vaan käännä selkä ja jätä nappaamisyritys täysin huomiotta, kävele vaikka huoneesta toiseen. Jos äitisi haukkuu sinua nelivuotialle kun kiellät jotain (otetaan nyt esimerkiksi vaikka että tyrkyttää lisää karkkia kun sitä on jo syöty paljon), pysy siinä tilanteessa rauhallisena ja selitä rauhallisesti lapselle, että nyt riittää koska muuten hampaisiin tulee reikiä. Jos lapsi saa raivokohtauksen, eikä pysty rauhoittumaan mummin hössötykseltä, poistutte kotiin. Jos taas ollaan teillä, poimit kylmän rauhallisesti karkkipussin mummin kädestä (jos ei millään muuten usko), laitat sen kaappiin ja ilmoitat että x:lle riittää nyt, liika on liikaa ja nyt se pussi laitetaan pois lapsen nähtäviltä että huomiota riittää muillekin asioille. 

Ja kyllähän se sinä olet, joka päätät, paljonko aikaa lapsi viettää muualla kuin kotona. Eivät sitä päätä isovanhemmat, vaan lapsen vanhemmat. Et ehkä pysty vaikuttamaan siihen, miten äitisi toimii lapsen ollessa kylässä (tietysti jos lapsen turvallisuus olisi vaarassa, et päästäisi lasta sinne ollenkaan), mutta sinä todellakin voit vaikuttaa siihen, kuinka usein kyläilyä on. Mieti mikä määrä kyläilyä on sellainen, ettet koe jääväsi äitinä alakynteen - esim. kerran kuussa? Lapsen suoranainen asuminen mummin luona joka viikonloppu on ilman muuta liikaa, sanoohan sen nyt järkikin. 

Ja mitä lapsen omaan kyläilyhaluun tulee, niin haloo, nelivuotias ei päätä vielä omista asioistaan. Hänen toiveensa voidaan huomioida, mutta pelkästään niiden mukaan ei mennä. 

Niin.. Asiaan kuuluu että sisarustani hän kyllä auttaa kaikenlaisessa. Meitä ei auttanut vaikka pyysinkin kun vauva nukkui tosi huonosti ja oli täysimetyksellä. En todellakaan odota että mummi olisi joku siivooja täällä, mutta pientä apua olisi tervetullutta kun ei nyt vaan pysty vauva sylissä tekemään kaikkia. Yritetty on. Ja kyseessä oma äitini, ei anoppi. Ja jos asiasta yrittää puhua, äitini heittäytyy marttyyriksi ja suuttuu.

Et sinä ole hullu. Täällä vain on ihmisiä, jotka haluavat joko tahallaan ymmärtää väärin ja vääntää asiasi nurinkurin, tai sitten eivät vain kykene ymmärtämään lukemaansa.

Itselläni on vastaava tilanne anopin kanssa. Odotusarvohan on, että miniän ja anopin välille saattaa syntyä nokkapokkaa, mutta välit ovat jotenkin kevolliset oman äidin kanssa. Ikävää, että sulla on hankaluuksia oman äitisi kanssa. Se on varmasti vielä hankalampaa laittaa selkeitä rajoja suhteessa omaan äitiin kuin vaikkapa anoppiin.

Kaikkea hölmöilyä ei ole mitään syytä sietää siksi, että on jonkinlainen sukulaisuussuhde. Äitisi tehtävä on isovanhempana olla aikuinen ja kunnioittaa sinua ja perhettäsi, ja hänen on siirryttävä sivuun. Hän tuskin ymmärtää muutoin, kuin että konkreettisesti päätät pysytellä hänestä erossa ja ottaa etäisyyttä. Antaa loukkaantua vain, jos ei muuten mene viesti perille. On tosi valitettava tuo tilanteesi, mutta oman itsesi ja jaksamisesi suhteen on ihan välttämätöntä, että teet rajat mummille selviksi. Itse olen äärettömän onnellinen, että en tällä hetkellä ole anopin kanssa tekemisissä (vuosikausia kestänyt piina on viimein poissa, ainakin toistaiseksi), ja tunnen itseni vapaaksi. On täysin ymmärrettävää, että omasta äidistä haluaisi jotenkin pitää kiinni, mutta nyt sun on vain tehtävä se, mitä katsot olevan itsellesi ja perheellesi parhaaksi. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 13:57"]

Voi että kun saisi lapsille tuollaisen mummin. Se olisi enemmän kuin sata jänistä! Helpompaa sitä on vältellä yli-innokasta mummia kuin saada sellaista mummia kiinnostumaan jota ei lapset kiinnosta yhtään... Olisit onnellinen!

[/quote]

Niimpä!meillä on alkoholisti mummi, ja kovasti mainostaa auttavansa, mutta totuus on että ei oo paljoa apua herunut! eikä me kyllä halutakkaan a-ongelmaiselta apua, ei sen puoleen. Olisin niin onnellinen, jos tytöllä olisi toimiva mummola. Tuollaiseen viinanläträäjien pesään en lastani kuitenkaan päästä!!

Ongelman alku ja juuri on varmaan se, mille tielle olet lähtenyt. Jos kuvittelet, että sinun pitää olla se v...n kiltti tyttö, että kelpaisit, niin suunta on väärä. Sinun pitää nyt sisäistää, että elämä on sinun samoin lapset. Sinä päätät kuinka teillä eletään, ja jos jokin ei sinua miellytä, sinä poistut tai sanot. Eli sinun kuuluu reagoida. Et voi koko lopun elämää pelätä äitiäsi ja sitä, miten hän reagoi. Jos hän muuttuu martyyriksi, niin sitten muuttuu, se on hänen asia. Sinä voit poistua paikalta. Tärkeintä on nyt se, että saat itsesi kasaan ja otat perheesi elämän omiin käsiin. Sinä päätät !

Ymmärrän hyvin tilanteesi. Itsellä oli samanlainen tilanne anopin kanssa. Hän ei ole oikein koskaan pitänyt minusta. Sitten kun saimme ensimmäisen lapsen, hän oli jotenkin kateellinen. Aliarvioi minun hoitotaitoja, omi lasta itselleen. Otti vauvan sylistäni ja vei hänet heti esim. apelleni. Nyt kun lapsi on isompi hän lahjoo poikaa ja jotenkin lapsellisella tavalla yrittää kääntää häntä minua vastaan. Osaisin nauttia anopin tervehenkisestä avusta, mutta kyse on jostain aivan muusta.

AP:lle tekee erittäin hyvää ottaa etäisyyttä ja huomata, millaista on, kun mummi ei ole lainkaan apuna. Eihän sitä voi olettaa, että isoäiti istuu kotona odottamassa, koska häntä tarvitaan, joten ap hankkii MLL;n tms. kautta hoitajan, jos haluaa kampaajalle, lääkäriin, miehen kanssa iltaa istumaan jne.

Voi tulla aika pian äitiä ikävä ja siinä vaiheessa äidillä on jo muut kuviot eikä piikominen kiinnosta.

Menettekö te mummille kylään vai tuleeko hän teille?

Kuulostaa niin tutulta, jopa ikäero lapsilla on lähes sama. Anoppi omi lapset ja muistan kun sai ihan kamalan kohtauksen kun aloin käyttämään pienemmällä kestovaippoja joita hän ei saa kipeällä kädellään auki (en missään vaiheessa vaatinut häntä vaihtamaan vaippoja ja totesin vielä että saa laittaa kertakäyttöisen jos haluaa vaihtaa). Osti vaunut luokseen ja oli ostamassa hoitopöytääkin kunnes totesin että eiköhän ME mieheni kanssa voida esim sängyllä vaihtaa kun kyläillään. Ei pidä sovituista asioista kiinni vaan toteaa aina että "mummolassa saa lelliä" ja parasta oli kun todettiin että valehtelee lapselle ja pistää lasten suuhun sanoja joita eivät ole sanoneet: "En halua käydä tarhassa" (nähtävästi olisi pitänyt olla mummolla hoidossa, joka on aina epävarmaa) "Me ei päästä sun luokse kun ei vanhemmat ei päästä" (vietäisiin lapset kyllä hoitoon mutta anoppi aina peruu milloin masennuksen milloin juomisen takia). Onneksi on jo kauan ollut selvää kenessä syy on, minussa ja miehessä. Kaikkihan me tehdään väärin vaikka yritetään vaan että mummo olisi tyytyväinen.

Eikö se ole sinusta auttamista, kun mummi leikkii lasten kanssa ja huolehtii heistä?

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 12:55"]Hirveää, kun haluaa pitää vauvaa sylissä. Mummi on varmaan anoppi. Anopin tehtävä on laittaa vain rahaa tilille ja pysyä pois häiritsemästä miniää.

[/quote]

Miten näin lukutaidottomia ihmisiä voi olla olemassa..? Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, tähän yhteiskuntaan ei tarvita enää yhtään vajakkien pentuja.