Lue keskustelun säännöt.
Tulostin avioerohakemuslomakkeita ja nyt tuijotan niitä...
09.03.2014 |
En tiedä, täytänkö vai en. Lähetänkö vai en. Olen miettinyt tätä jo ainakin pari vuotta. En tiedä, jaksanko odottaa enää ja miten kauan, että tämä muuttuisi tästä paremmaksi. :(
Kommentit (15)
Oikeastiko kadut 60€, jos olet saanut avioliiton pelastettua parissa päivässä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun tyhmyyttäni, että en miettinyt tarkkaan, vaan tein päätöksen liian nopeasti. Mies oli sanonut, että tulista ne paperit , että allekirjoittaa ne saman tien , niin tulostinkin. Loppupelissä se maksoikun sen 60 e.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 17:20"]Oikeastiko kadut 60€, jos olet saanut avioliiton pelastettua parissa päivässä???
[/quote]
Näytä missä lukee , että kadun 60 € ???
Ei tarvi laittaa sanojasi suuhuni.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 17:05"]
Naisilta pitäs ottaa tulostimet pois.
Tollasta pelleilyä kukaan täyspäinen jaksa.
[/quote]
Totta. Paperi, tietokone, internet, tulostin, lainsäädäntö... kaikki miesten keksimiä. Ja nyt naiset käyttävät niitä miehiä vastaan.
Niitä hakeuksia ei kannata täyttää, ennen kun olet(te) 100% varma, että haluat(te) erota ja aloittaa uuden elämän ilman nykyistä kumppania. Puhukaa asiat selviksi ja tehkää tulevaisuuteen liittyvät päätökset yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä hetkellä molemmat olimme varmoja. Olin jo muuttamassa pois, kun hän tuli sopimaan
Kirjoitat ja postitat. Sillä se selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä erosin, luulin että kuolen. Niin pahalta se tuntui. Ehkä vielä pahemmalta tuntui että uskoin niin kauan, että patologinen valehtelija voi muuttua.
Nyt erosta on pari vuotta ja olen onnellisempi kuin koskaan. Uutta miestä ei ole enkä välttämättä sellaista edes halua. Elän lasten kanssa tavallista arkea ilman jatkuvaa epäluuloa. Ex osallistuu aktiivisesti lasten elämään ja joka toinen viikonloppu saan omaa aikaa kun lapset ovat isällään. Voin käydä shoppailemassa, urheilemassa tai olla tekemättä mitään. Osaan nauttia elämästä jälleen. Näin ei ollut huonossa suhteessa. Eroa ei kuitenkaan kannata heppoisin perustein tehdä. Mekin kävimme parisuhdeterapiassa eikä se lopulta auttanut mutta olen tyytyväinen että yritystä oli.
Tällä hetkellä olemme tiimi, joka toimii paremmin eri lokaatiosta. Meitä yhdistää ainoastaan rakkaus lapsiimme ja teemme saumatonta yhteistyötä heidän hyväkseen.
Ei tässä oikein muuta voi sanoa kuin että paljon voimia sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä kanssa jahkailin 3 vuotta, ja vihdoin pari viikko sitten täytin paperit ja vein samantien postiin.nyt on harkinta-aika menossa ja ukko alkanu kyseleen et mitä tää nyt meinaa.... Ei tajua että mä oon yhteensä 6 vuotta odottanut muutosta häneltä,antanut anteeksi kaikenmaan töppäilyt ja uskonut kerta toisen jälkeen kaikki lupaukset jotka on sit petetty. Enää en vaan jaksa uskoa että muutosta tapahtuu vaikka mies lupaa ja lupaa....
No, jos lähetätkin niin sitten on vielä harkinta-aika. Tilastojen perusteella aika monikin pari saa suhteensa toimimaan sen aika. Kai se avioeron hakeminen sitten herättää siihen että asioiden on oikeesti muututtava tai ero tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kävi sama et suuttuispäissä tulostin ja lähetin, parin pv päästi sovittiin. Sit tulikin lasku, oliko 60 e. Kannattaa miettiä tarkkaan , eikä pelleillä niin kuin minä
Mulle kävi sama et suuttuispäissä tulostin ja lähetin, parin pv päästi sovittiin. Sit tulikin lasku, oliko 60 e. Kannattaa miettiä tarkkaan , eikä pelleillä niin kuin minä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilta pitäs ottaa tulostimet pois.
Tollasta pelleilyä kukaan täyspäinen jaksa.
Avioerohakemukset allekirjoitusta/kirjoituksia vaille valmiit. En tiedä pyydänkö miehen allekirjoitusta ollenkaan.
Mies käyttää minua kohtaan henkistä, taloudellista ja hengellistä väkivaltaa. Tukahdutan itseäni, yritän hillitä mielipahani ja raivoni,, ymmärtää... mutta aina en jaksa. Olen käynyt mieheeni käsiksi liian monta kertaa. En halua olla tällainen. Ei tuo mies muutu... ei pohjimmiltaan, vaikka välillä yrittää olla mukava... velvollisuudentunnosta, todistaakseen erinomaisuutensa...
Kuinka kauan jaksan? Jaksaako mieskään enää, kun ei halua tulla enää edes kotiin paitsi nukkumaan, koska olen miehenhakkaajavaimo, moraaliton ja tekopyhä, joka näyttää ulospäin hurskaammalta kuin onkaan. Mikä häpeä hänelle jos muut tietäisivät, etten ole sitä mitä muut voisivat luulla. Hän itse on niin hurskas mies. Ei vastaa puhelimeen, ei kerro missä on... koska on niin loukkaantunut siitä, että MINÄ hakkaan häntä. Ei hän ikinä pyydä anteeksi omia sanallisia loukkauksiaan. Loukkaantumiseni on minun oma ongelmani. Minä olen se hirviö tässä suhteessa. Kiittämätön, tyhmä tyttö miehen sanoja lainaten. Tyhmä. Ja helvettiinkin joudun miehen hakkaamisesta. Ehkä on parempi lähteä ennen kuin tulee ruumiita. Ehkä minusta voi tulla vielä hyvä ihminen, se joka ei ole ikinä hyväksynyt väkivaltaa, mutta tässä olen nyt... henkisesti hakattu ja tukahdutettu miehenhakkaaja...
Ap :(