Lue keskustelun säännöt.
Alkoholismi suhteessa, mikä neuvoksi kun nuppi ei enää kestä?
12.11.2020 |
Kolme vuotta on erosta. Silloin exä joi itsensä sairaalakuntoon, ja herään yhä aina ahdistuneena ja tunnen pelkkää pelkoa, inhoa ja häpeää. Psykologeista ei ole ollut lievitystä, sillä kuka niitä ventovieraan kanssa jaksaa höpötellä, ja perheenjäseniä/tuttuja kohtaan on taas olemassa vaitiolovelvollisuus, mitä tulee muiden asioista puhumiseen. Psykologi ehdotti että tapaisin uusia ihmisiä, mutta en saa enää mitään mielihyvää siitä että istuu ventovieraan kanssa kahvilla; ajatus jopa inhottaa.
Päivän aikana pystyn ajattelemaan paljon muita asioita (itse olen työnarkomaani ja hyvä niin), mutta negatiiviset kokemukset kummittelevat aina taustalla. Rauhoittava lääkitys on.
M39
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolme kirjainta: ero
Enkö niin kirjoittanut ekassa lauseessa? -AP
Joo ei jatkoon. Pysyttele sinkkuna, äläkä pilaa kenenkään toisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä oo tullu mieleenkään vatuloida ja ahdistua omasta exästä. Erottu reilu kolme vuotta sitten. Paljon tapahtui ikäviä asioita mutta mennyt on mennyttä. Olen onnellinen että erottu eikä tulisi mieleenkään antaa moisten asioiden pilata nykyistä elämää
Se on jo taakse jäänyttä elämää. Nyt sun on aika kehittää itseäsi, koska sulla on täysi vapaus siihen. Etsi myönteisyyttä ja yritä päästä lääkkeistä. Työnarkomania olisi vaimennettava, jotta ehtisit katsella elämän rentoja puolia. Eihän se auta, jos hävität itsesi työhön. Terapia on hyvä juttu, mutta siihen ei ehkä kannata tukeutua liian kauan. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ei jatkoon. Pysyttele sinkkuna, äläkä pilaa kenenkään toisen elämää.
Täh, mikä tää sun pointtisi? --AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narkomaani mikä narkomaani, addiktiosta toiseen. Pysy yksin kunnes et enää narkkaa työtäsi. Aiheuttaa myös parisuhteen toiselle osapuolelle pahaa oloa ja yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Se on jo taakse jäänyttä elämää. Nyt sun on aika kehittää itseäsi, koska sulla on täysi vapaus siihen. Etsi myönteisyyttä ja yritä päästä lääkkeistä. Työnarkomania olisi vaimennettava, jotta ehtisit katsella elämän rentoja puolia. Eihän se auta, jos hävität itsesi työhön. Terapia on hyvä juttu, mutta siihen ei ehkä kannata tukeutua liian kauan. Tsemppiä!
Kesällä lopetin lääkityksen, koska en ole masentunut, ainoastaan ahdistunut.
--AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehkä väsynyt, mutta nyt en ymmärrä. Oletko sinä siis alkoholisti, vai oliko eksäsi alkoholisti ja nyt sinua yhä ahdistaa se, että tämä oli alkoholisti, etkä pääse siitä ylitse?
Ongelmasi ei (enää) ole exäsi, vaan se, että et lepää riittävästi. Tai siis lähinnä se, että et lepää "riittävän tehokkaasti", eli et palaudu levon aikana kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä väsynyt, mutta nyt en ymmärrä. Oletko sinä siis alkoholisti, vai oliko eksäsi alkoholisti ja nyt sinua yhä ahdistaa se, että tämä oli alkoholisti, etkä pääse siitä ylitse?
Siis eksä. joo. Aivot ei jotenkin vaan toivu siitä. -AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä väsynyt, mutta nyt en ymmärrä. Oletko sinä siis alkoholisti, vai oliko eksäsi alkoholisti ja nyt sinua yhä ahdistaa se, että tämä oli alkoholisti, etkä pääse siitä ylitse?
Siis eksä. joo. Aivot ei jotenkin vaan toivu siitä. -AP
Todennäköisesti aivosi eivät sen takia toivu, koska olet sanojesi mukaan "työnarkomaani". Olet siis jämähtänyt jatkuvaan stressitilaan, etkä kykene palautumaan tai rentoutumaan.
Voit kokeilla seuraavia asioita helpottaaksesi tilannetta:
- Vähemmän töitä
- Meditaatio / rentouttamisharjoitukset
- Psykoterapia
- Rutiinit unen saantiin / pidemmät unet
Ja naisetko muka heikompi aines..
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä on se ongelma??
Huono olo.
Vierailija kirjoitti:
Ja naisetko muka heikompi aines..
Mietin ootkohan yhtä kova duunari kuin mä. --AP
Vastaavanlaisia kokemuksia?