Tutkitteko lastenne puhelimia?
Itse kävin juuri urkkimassa nelosluokkalaisen älypuhelimen, tuntui että on parempi saada tietää missä mennään. En ole ihan varma, onko se oikein vai väärin? Onneksi siellä ei ollut mitään "pahaa" tai huolestuttavaa. Muutama oikein söpö selfiekuva kyllä, mitä poika oli ottanut vessan peilistä tukka sievästi kammattuna :D Ja jonkun tytön lähettämä kysymys:"Oonko mä susta söpö" :D
Mutta mitä ajattelette asiasta?
Kommentit (24)
Lapsi tietää asiasta, olemme sopineet, että älypuhelimen saa sillä ehdolla, että avauskoodi on lapulla meillä vanhemmilla ja halutessamme voimme sen katsoa läpi. Eli siinä mielessä en kyllä koe tehneeni väärin.
Mutta eikö teitä koskaan esim. mietitytä, mitä ne kaikki päivän aikana saapuvat 200 whatsappviestiä pitävät sisällään? Tai minkälaisilla nettisivuilla käydään, minkälaisia kuvia otetaan (ja jaetaan kavereille). Ennen lapset puhuivat puhelimessa niin, että vanhemmat kuulivat edes osittain missä mennään. Kyllä mä koen, että lapseni turvallisuuden vuoksi mun täytyy vähän olla perillä näissä jutuissa.
Miksi sä sitten kyselet täällä oliko oikein vai väärin, kun teillä on tuollainen sopimus ja mielestänne on oikein kaivella toisen puhelinta.
Kysyin, koska mua kiinnostaa mitä muut vanhemmat ovat asiasta mieltä ja miten muissa perheissä toimitaan? Mitä ajattelette esim. siitä, että lapsi ottaa kuvia kotoaan ja lähettelee niitä luokan Whatsappiin? "Oho, äiti sattui olemaan alusvaatteisillaan taustalla, ei kai se haittaa?"
Niin. Sitä alusvaatekuvallehan mä en voisi enää mitään, se olisi jo kierrossa. Mutta mä joutuisin häpeämään ikuisesti.
Mä luotan mun 3 teiniin. Jos tulee aihetta, stalkkaan, muuten en.
Meillä esikoinen kapinallinen teini ja kyllä: olen katsonut puhelimen ja facebookinkin, jos olen epäillyt, että aihetta on. Kerran katsotuin puhelin ja tyttö oli viestitellyt jonkun huumediilerin kanssa, joka ehdotti tapaamista. Yleensä oli tarkka puhelimestaan. Nyt jätti näkösälle kuin olisi halunnut jäädä kiinni ja kiinni jäi.
Et tehnyt väärin. Olet vastuussa lapsestasi ja lapsi on tosiaan älypuhelimensa kanssa oikeasti kosketuksissa pahoihinkin juttuihin. Mieluummin sinun pitää olla niistä tietoinen kuin tietämätön.
Itse olen lapsieni kanssa sopinut, että mitään sellaista ei puhelimen välityksellä saa tehdä, mitä ei meille vanhemmille voi kertoa. Lapsilleni myös olen sanonut, että puhelimia aika ajoin ratsataan syistä a: ollaan jostain huolissaan, b: muuten vaan. Lapset ovat siis tietoisia näistä puheliniskuista.
Sitä ei tehdä epäluottamuksesta vaan suojellaksemme.
Jännä on ollut kuitenkin ollut huomata, että eskarilaisen ja kolmasluokkalaisen puhelimia on vaisto vetänyt ratsaamaan silloin tällöin, mutta teinien puhelinten ratsaus on loppunut kokonaan.
Teinit puhuvat asioistaan meille niin avoimesti, ja 14v tyttö joskus ojentaa puhelintaan, että haluunko katsoo viestit ennen kuin alkaa poistamaan ylimääräisiä.
Gps- seurannassa on kuitenkin jokaisen lapsen puhelimet.
- neljän äiti
Tutkin, aina 12v lapseni läsnäollessa. Käyn läpi viestit pikaisesti, mutten kommentoi sisältöä koska toistaiseksi ei ole ollut tarvetta.
Lapsen kanssa on juteltu asia selväksi, minä vastaan lapsestani joten vastaan hänen sosiaalisen elämänsä rajoista ja olen vastuussa sisällöstä, samoin omistan myös puhelimen ja olen vastuussa sen käytöstä.
Ihan toinen asia on sitten että kunnioitan lapseni yksityisyyttä eli en edes vilkaise viestejä joiden sisältö on ns. tavallista. Minun tehtäväni on suojella ja opastaa lastani jos ja kun joutuu vääränlaisten viestien pariin, muut kaverijutut sun muut eivät kuulu minulle. Ne ovat lapsen yksityisasioita, mutta minä olen tietysti vanhempana se joka määrittää missä rajat menevät.
Eli valvon, lapsi tietää että valvon (ja varmasti 500 keinoa ohittaa valvonta...), ja yritän opettaa rajoja, ja samalla kunnioittaa lapsen yksityisyyttä.
Ja kaikki tässä työn ja lasagnen teon ohella- vanhemmuus on aika haastava pesti! :)
Toisen viestien lukeminen ilman lupaa on rikos! Alaikäisen lapsen ollessa kyseessä se sallitaan vain, jos on oikeasti syytä epäillä jostain sellaisesta, että lapsen henki tai terveys saattaa olla vaarassa. Kuten täällä joku mainitsi tuon huumediilerisopan. Toivottavasti lapsenne tajuavat tehdä teistä rikosilmoituksen.
Tuollaiset sopimukset ovat tietysti asia erikseen, silloin lapsi on antanut itse luvan.
Pitää olla salasana joten en pääse.
En tietenkään, sehän on laitonta. En tutki myöskään puolison puhelinta. Jonkinlainen luottamus pitää olla.
Hyvä se on tutkia jos epäilee jotain.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 23:45"]
Pitää olla salasana joten en pääse.
[/quote]Luotan lapseeni joka lähes täysi-ikäinen.
Meillä on tekniikasta kiinnostuneet lapset, jotka ovat laittaneet koodin kännyköihin. Pääsy kielletty! Toivotaan, että valistus auttaa!
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 23:10"]
Kysyin, koska mua kiinnostaa mitä muut vanhemmat ovat asiasta mieltä ja miten muissa perheissä toimitaan? Mitä ajattelette esim. siitä, että lapsi ottaa kuvia kotoaan ja lähettelee niitä luokan Whatsappiin? "Oho, äiti sattui olemaan alusvaatteisillaan taustalla, ei kai se haittaa?"
[/quote]Meillä on keskusteltu näistä asioista jo etukäteen. En koe tarvetta kytätä muiden viestittelyä. Tietysti siellä on asioita joita ei ole tarkoitettu vanhempien luettavaksi ja niin pitää ollakkin, se on vain polku kohti itsenäisyyttä ja aikuisuutta.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 23:44"]
Toisen viestien lukeminen ilman lupaa on rikos! Alaikäisen lapsen ollessa kyseessä se sallitaan vain, jos on oikeasti syytä epäillä jostain sellaisesta, että lapsen henki tai terveys saattaa olla vaarassa. Kuten täällä joku mainitsi tuon huumediilerisopan. Toivottavasti lapsenne tajuavat tehdä teistä rikosilmoituksen.
Tuollaiset sopimukset ovat tietysti asia erikseen, silloin lapsi on antanut itse luvan.
[/quote]
Minä kyllä mieluummin tutkin sen lapseni puhelimen, ennen kuin se lapsen henki on vaarassa tai jopa mennyt..
Rikos tai ei, mutta suojelunhalu on vahvempi.Menen mielelläni vaikka kymmeneksi vuodeksi vankilaan jos saan lapseni säästettyä joltain pedolta.
t. äiti (jonka lapsen kanssa on kyllä sovittu puhelinratseista)
Totta hitossa tutkin, 11v. Kerron kyllä ratsauksista. Eikä ole hukkaan mennnyt, välillä täytyy antaa palautetta siitä miten toisille kirjoitetaan. Yksityisyyttä ja luvan tyriä ihmissuhteet saa sitten kun maksaa itse puhelinlaskut.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 23:44"]
Toisen viestien lukeminen ilman lupaa on rikos! Alaikäisen lapsen ollessa kyseessä se sallitaan vain, jos on oikeasti syytä epäillä jostain sellaisesta, että lapsen henki tai terveys saattaa olla vaarassa. Kuten täällä joku mainitsi tuon huumediilerisopan. Toivottavasti lapsenne tajuavat tehdä teistä rikosilmoituksen.
Tuollaiset sopimukset ovat tietysti asia erikseen, silloin lapsi on antanut itse luvan.
[/quote]Kuinka aito tuollainen "sopimus" on jos siihen suostumus on ollut edyllytys kyseisen älypuhelimen hankintaan? Puhuisin ehkä ennemin kiristämisestä.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 23:48"]
Meillä on tekniikasta kiinnostuneet lapset, jotka ovat laittaneet koodin kännyköihin. Pääsy kielletty! Toivotaan, että valistus auttaa!
[/quote]
Jos mun muksut laittaa koodit joita ei kerrota mulle loppuu myöskin liittyymä.
Ei tulisi mieleenkään mennä tutkimaan lapsen puhelinta, ellei sitten olisi todella vakavasta asiasta kyse. Silloinkin pitäisi olla jo siinä rajoilla että pitäisikö pyytää poliisi tutkimaan puhelin.
Mutta eipä tässä mitään uutta ole, ennen vanhaan tuollaiset mammat lukivat lastensa päiväkirjat ja avasivat kirjeet ennen kuin luovuttivat ne lapsilleen.
Kyseessähän on sairalloinen tarve kontrolloida asioita.
Teit väärin. Jos ei ole syytä epäillä jotain vakavaa, ei toisen puhelinta saa mennä kyllä urkkimaan. Puhelin on nuorelle kuin päiväkirja nykypäivänä.