Kaveri pahoitti mielensä

Olemme työkavereita, mutta vietämme aikaa myös työn ulkopuolella. Olemme tunteneet 9 vuotta ja olemme aina tulleet hyvin toimeen. Haimme samaan kouluun (erityisammattitutkintoon) jonka haku kriteereissä korostettiin työvuosien määrää. Kaverini on ollut alalla 15 vuotta, mutta tehnyt suppeaa työnkuvaa koko uransa. Minä olen ollut puolet vähemmän aikaa alalla, mutta minulla on huomattavasti monipuolisempi osaaminen ja kokemus, joka on karttunut useamman yrityksen palvelussa. Kaveri sai soiton että on hyväksytty kouluun työpäivän aikana ja minulle soitettiin myöhemmin samana päivänä. Minun kohdallani kouluttaja hiukan aprikoi riittääkö työvuoteni sisään pääsyyn, mutta puhelun aikana sain hänet vakuuttuneeksi kertoessani laajasta osaamisestani. Keskustelimme kaverini kanssa että on vähän hölmöä että haussa ei anneta arvoa työkokemukselle, vaan tuijotetaan pelkästään työvuosien määrää. Meidän alalla voi periaatteessa tehdä koko elämänsä vain yhtä työtehtävää jos niin haluaa.
Päivä myöhemmin kaveri sitten laittoi viestiä että ei ole kivaa kun vertaillaan meidän osaamista. Missään vaiheessa keskustelua en arvostellut hänen työuraansa, pohdimme vain miten eri taustoilla haimme samaan kouluun ja kuinka monta potentiaalista hakijaa hylätään työvuosien takia.
Tämän tyyppisiä mielensäpahoituksia tapahtuu lähes kaikkien kavereideni kanssa. Olenko minä nyt se ongelma vai ottavatko muut itseensä turhan herkästi?