Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mulla ei ole elämässä mitään ilonaiheita tällä hetkellä. Miten pääsen tästä eteenpäin?
10.11.2020 |
Töissä 1,5 vuotta sitten vaihtuneen toimitusjohtajan myötä työtehtäväni ovat yksipuolistuneet niin, että olen aivan loppu henkisesti. Palkka on hyvä, mutta työtehtäväni voisi hoitaa kuka tahansa parikymppinen järjestelmällinen ihminen. Kaikki vastuutehtävät ja aivotyötä vaativat tehtävät on uudelleen järjestetty. Minulla ei ole irtisanoutumisuhkaa, mutta töissä käyminen on piinallista ja tuskaa. Käytännössä vain istun ja tuijotan näyttöä ja odotan, että tapahtuu jotain. En voi avokonttorin takia tehdä mitään hyödyllistäkään ja etätöihin ei ole lupaa.
Kotona taasen olen puolisolleni kuin ilmaa. Mies on vaativassa ja stressaavassa työssä ja kaipaa yksinoloa ja palautumista kotioloissa. Hänelle se tarkoittaa sitä, että kotiin tullessa laittaa luurit korviin ja on täysin poissaoleva koko illan. Kuuntelee äänikirjoja tai musiikkia. Ja jos ehdotan jotain yhteistä tekemistä, huokaa kuuluvasti ja tuntuu siltä, että vien häneltä kallisarvoista omaa aikaa.
Lapset ovat teini-ikäisiä ja koronan takia monesti allapäin. Kavereita ei voi nähdä samalla tavalla, harrastuksista ei saa enää samalla tavalla iloa. Jokainen on vuorollaan nyt syksylläkin etänä - joka tarkoittaa sitä, että möllöttävät omassa huoneessaan aamusta iltaan.
Minun harrastukseni on kaikki peruttu tai katkolla koronan takia.
En saa mistään mitään iloa. Aurinkokaan ei enää paista kuin työpäivien aikana, joten en pääse nauttimaan kuin pelkästä pimeydestä.
Olen ihan turha ihminen kaikille.
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella on elämä vielä paaaaljon ankeampaa, päivän eläisit mun elämää ni olisit kiitollinen nykyisestä.
Kiitos #1-4 vastauksista.
Menenpä tästä sitten poistamaan itseni tästä kurjasta maailmasta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos #1-4 vastauksista.
Menenpä tästä sitten poistamaan itseni tästä kurjasta maailmasta.
ap
Pönttö. Sinä et voi vaikuttaa ympäristöön, mutta se mitä tunnet sisälläsi on sataprosenttisesti itse päätettävissä. Mene avantoon uimaan. Kylmässä tai sieltä poistuessa kehosi laittaa sinulle sellaiset hyvän olon hormonit päälle, että arkiset asiat saavat oikeat mittasuhteet, eli että ne ovat aika mitättömiä harmeja kun itsellä on hyvä olo. Mene uimaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita ulkoilulla.
Luovut. Tämä on nyt tilanne.
Tässä Olet nyt. Tältä tämä tuntuu. Ihan rauhassa tunnustelet, että miltä kerhossasi tuntuu tämä tilanne.
Sitten mietit miten alat huolehtia itsestäsi. Uni lepo ravinto liikunta.
Tee joka päivä ainakin yksi pieni ulkoilu.
Jos jää välipäivä, niin ei haittaa.
Ole itsellesi suopea.
Silitä itseäsi.
Saat olla näin.
Ilo alkaa pakata, kun annat ola ja autat itseäsi.
Kirjoja voi lukea.
Mikä sinua kiinnostaa?
Ole utelias.
Hyvää päivää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinä aikoina voit olla iloinen siitä, että sinulla ylipäätään on työ. Sinulla on myös koti ja perhe. Perusasiat on kunnossa.
Yritä keksiä itsellesi jotain mielekästä tekemistä. Jos entiset harrastukset on koronan takia katkolla, niin keksi jotain uutta. Ihan mitä tahansa. Onko sinulla ystäviä/ sukulaisia, joiden kanssa voisit välillä viettää aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Näinä aikoina voit olla iloinen siitä, että sinulla ylipäätään on työ. Sinulla on myös koti ja perhe. Perusasiat on kunnossa.
Yritä keksiä itsellesi jotain mielekästä tekemistä. Jos entiset harrastukset on koronan takia katkolla, niin keksi jotain uutta. Ihan mitä tahansa. Onko sinulla ystäviä/ sukulaisia, joiden kanssa voisit välillä viettää aikaa?
Kannan siitäkin valtavaa syyllisyyttä, että minulla on vakituinen työ ja hyvä palkka. Moni on menettänyt työnsä, moni lomautettu tai osa-aikaistettu, eikä tulevasta mitään tietoa. Ja minä saan palkkaa tekemättä juuri mitään. Häpeän sitä. Ja häpeän sitä, että valitan tästä. Se ei kuitenkaan auta mitään, kun koen, etten tee yhtään mitään ja minulla on silti turvattu talous.
Perhe on joo, mutta koen olevani jatkuvasti tiellä. Minua tarvitaan ruoanlaittoon, koska mies ei jaksa sitä tehdä ja lapsilla ei ole harrastusten tai koulunkäynnin takia aikaa edes auttaa. Muuten minua tuskin edes huomaisi, jos lähtisin. Ruoka vain loppuisi.
Kukaan kaveri tai sukulainen ei halua nähdä tällä hetkellä ketään. Kesällä vielä nähtiin ulkona, mutta kuka tuonne marraskuun pimeyteen haluaa lähteä työpäivän jälkeen tekemään mitään?
On tosi vaikea iloita, kun käsketään oleman iloinen asioista, joista en saa iloa. Jos työ ja perhe syö voimia, on vaikea kääntää voimia syövät asiat yhtäkkiä sellaisiksi, että niistä saisi energiaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapa ittes. Kukaan tuskin huomais.
Tämä on suunnitelmissa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Monella on elämä vielä paaaaljon ankeampaa, päivän eläisit mun elämää ni olisit kiitollinen nykyisestä.
Tässä on jotain perisuomalaista. Mistään ei voi iloita, eikä surra, koska jollain on kuitenkin asiat vielä paremmin tai huonommin. Älä vaan ylpisty tai korota itseäsi - maan tomua olet. Muttet tarpeeksi, koska joku on vähän enemmän vielä maan tomua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko hakea jotakin muuta työtä ? Tuo työsi tuntuu kyllä tosi halvaannuttavalta. Jonkin uuden alan opiskelu jos nykyiseltä alalta ei mielenkiintoisempia töitä ole tarjolla ?
Oletko kiinnostunut samoista äänikirjoista tai musiikista kuin miehesi ?
Voisitko myös kuunnella niitä ja keskustella sitten niistä miehesi kanssa ? Me olemme miehen kanssa tehneet nyt korona-aikaan lähes joka viikonloppu jonkin pienen retken jonnekin lähiseudulle luontokohteeseen, patikoitu metsässä ja autossa yleensä kuunneltu jotakin äänikirjaa, josta on sitten keskusteltu.
Painota mielessäsi tuota otsikossakin olevaa ilmaisua "tällä hetkellä". Elämä on joskus p*rseestä. Hyväksy se, että juuri nyt ei ole kivaa. Kyllä tästä selvitään, vaikka monilla onkin nyt enemmän tai vähemmän vaikeaa. Marraskuu on ankeaa aikaa eikä korona yhtään helpota asiaa. Kyllä se aurinkokin vielä paistaa ja pääset takaisin koronan takia katkolla olevien harrastusten pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla mahdollisuus ottaa työtehtäväsi esimiehen kanssa puheeksi. Kerro, että turhaudut nykyisissä tehtävissä ja toivot haasteita.
Mitä sillä miehellä sitten edes teet, jos hän vain syö sun voimia ja haluaa vetäytyä omiin oloihinsa työpäivien jälkeen? Minä aloittaisin keskustelun hänen kanssaan, että onko tässä yhteiselämässä mitään järkeä. Jotain muutostahan vaikutat kaipaavan. Joko ulkoista, tai sisäistä eli ajatusten ja asenteen muuttamista.
Valitat, vaikka on helppo työ ja hyvä palkka? Mieti miten vaikeaa on jossain slummissa, kun ei ole edes ruokaa joka päivä.
Jos masentaa, niin lääkäriin. Jo tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinä aikoina voit olla iloinen siitä, että sinulla ylipäätään on työ. Sinulla on myös koti ja perhe. Perusasiat on kunnossa.
Yritä keksiä itsellesi jotain mielekästä tekemistä. Jos entiset harrastukset on koronan takia katkolla, niin keksi jotain uutta. Ihan mitä tahansa. Onko sinulla ystäviä/ sukulaisia, joiden kanssa voisit välillä viettää aikaa?
Kannan siitäkin valtavaa syyllisyyttä, että minulla on vakituinen työ ja hyvä palkka. Moni on menettänyt työnsä, moni lomautettu tai osa-aikaistettu, eikä tulevasta mitään tietoa. Ja minä saan palkkaa tekemättä juuri mitään. Häpeän sitä. Ja häpeän sitä, että valitan tästä. Se ei kuitenkaan auta mitään, kun koen, etten tee yhtään mitään ja minulla on silti turvattu talous.
Perhe on joo, mutta koen olevani jatkuvasti tiellä. Minua tarvitaan ruoanlaittoon, koska mies ei jaksa sitä tehdä ja lapsilla ei ole harrastusten tai koulunkäynnin takia aikaa edes auttaa. Muuten minua tuskin edes huomaisi, jos lähtisin. Ruoka vain loppuisi.
Kukaan kaveri tai sukulainen ei halua nähdä tällä hetkellä ketään. Kesällä vielä nähtiin ulkona, mutta kuka tuonne marraskuun pimeyteen haluaa lähteä työpäivän jälkeen tekemään mitään?
On tosi vaikea iloita, kun käsketään oleman iloinen asioista, joista en saa iloa. Jos työ ja perhe syö voimia, on vaikea kääntää voimia syövät asiat yhtäkkiä sellaisiksi, että niistä saisi energiaa.
ap
Miksi teet itsellesi noin? Mitä tuo syyllisyyden tunto auttaa niitä joilla ei ole töitä? Mikä järki? Tässä maassa saa olla onnellinen jos siihen on aihetta! Valituksesi kuulostaa niin "first world problems" kun olla voi. Varmaan korjattavaa suhteessa ukkoon on, mutta täällä siitä valittaminen ei auta mitään. Voit vaikuttaa ennen kaikkea omaan hyvinvointiinsi tekemällä asioita jotka lisäävät hyvinvointia. Tee niitä äläkä nysvää itsesäälissä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla mahdollisuus ottaa työtehtäväsi esimiehen kanssa puheeksi. Kerro, että turhaudut nykyisissä tehtävissä ja toivot haasteita.
Otin esille kesäkuussa. Minulla oli todella paljon ideoita ja ajatuksia siitä, mitä voisin tehdä ja minkälaisia vastuita ottaa. Kaikki sellaisia, joista olisi työyhteisölle vain hyötyä, työaikani ei lisääntyisi, eikä niillä olisi edes välttämättä mitään vaikutusta palkkaani. Toimitusjohtaja sanoi, että katsotaan. On niin kiireinen, että vaikka olen kolmeen kertaan kysellyt, miten asioissa edetään, vastaus on edelleen, että katsotaan sitten joskus myöhemmin. Sitä aikaa ei näytä tulevan.
Olen todella turhautunut. Siis ihan siitäkin syystä, että koen, että olen aivan turha.
ap
Minä en kuitenkaan köyhänä väheksyisi rahaa, taloudellista turvallisuutta. Rahalla ostaisin palveluja, hierontaa, kauneudenhoitoa, jalkahoitoja ym. Ylipäänsä lähtisin liikkeelle, monenlaista voi kuitenkin harrastaa koronasta huolimatta.
Itse saan sisältöä elämään puutarhanhoidosta, metsässä kävelystä, satunnaisten ihmisten kanssa juttelusta ym. Kaikkeen ei tarvita rahaa. Ihmisen tärkein ihmissuhde on suhde itseen.
Toivottavasti tunteesi elämäsi suhteen muuttuu paremmaksi ehkäpä jotain elämänmuutoksiakin ajan kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Tuohan on vasta alkua siihen mitä tuleman pitää.