Onko pakko harrastaa? Jos mieluummin olisi kavereiden kanssa,
pelais tietokoneella, lukis Akuja tai vaan makais sohvalla...
Kyseessä 12v poika.
Kommentit (10)
No minä pelasin tietokoneella ja luin kirjoja. Ehkä joku voi pitää leipomistakin harrastuksena, sitäkin välillä tein. Ihan työssäkäyvä, veroja maksava kansalainen minusta tuli, vaikken juossutkaan tanssireeneissä kolmasti viikossa.
Olisi hyvä olla jostain asiasta kiinnostunut. Jotain missä haluaa kehittyä, epäonnistua, yrittää uudelleen, onnistua... Ei sen tarvitsisi olla sellainen harrastus missä käydään kerran viikossa, ihan kotioloissakin voi harrastaa, tai niiden kavereitten kanssa.
Ei tietenkään ole pakko. Ei meilläkään lapset mitään erityistä harrasta, tietokonepelejä lähinnä. Hyvin ovat pärjänneet koulussa eivätkä ole millään mittapuulla kyllä syrjäytyneitä tai ongelmanuoria.
5, kyllä lapsillasi on varmasti joku harrastus. Tykkäävätkö lenkkeillä? Seuraavatko aktiivisesti muotia? Lukevatko kirjoja?
Uskon että joku mielenkiinnon kohde on jokaisella. Jos ei ole, se on huolestuttavaa. Ja tietokonepelejä en laske tähän, sen lisäksi siis.
Olisi kyllä hyvä olla jokin mielenkiinnonkohde ja harrastus. EI sen tarvitse olla ohjattu, mutta jotain aktvioivampaa, kuin sohvallamakoilu, Akkarit ja kaverit.
Itse yläasteikäisenä en harrastanut mitään ohjattua. Mutta olin kerännyt kirjeenvaihtoilmoituksella kavereita eri puolitla Suomea ja teimme yhdessä lehteä, joka ilmestyi n. 5 numeroa/vuosi, viiden vuoden ajan. Se oli kyllä mielestäni erittäin kehittävä harrastus.
Samoin luin paljon, myös tietokirjallisuutta. Perehdyin eirtyisesti fysiikkaan ja tähtitieteeseen. Sekä tutkin kasvi- ja hyönteiskirjojen kanssa luontoa, pidin havaintopäiväkirjaa. Oma-aloitteisesti.
Eli vaikka ei kävisi ohjatuissa harrastuksissa, niin jotain mielenkiinnonkohteita ja siinä mielessä harrastuksia pitäisi kyllä mielestäni nuorella olla. Harva on niin omatoiminen, että kehittää sellaisia itse, siksi monet käy ohjatuissa harrastuksissa.
Minulla on tuttava, jonka 13-vuotias tyttö ei harrasta muuta kuin kavereita. Psykologi oli ihan järkyttynyt ja sanoi, että lapsi pitäisi ohjata yhden hyvän harrastuksen piiriin.
tietokone ja AKu Ankka ovat ihan ok, mutta minusta ne ei riitä ainoiksi "harrastuksiksi". Koulun lisäksi ja vastapainoksi on huolehdittava riittävästä levosta, ja on ihan ok joku päivä vaan makoilla sohvalla ja lukea Akua, jos ei koulun ja läksyjen jälkeen muuta jaksa. Ihan ainoaksi aktiviteetiksi se ei minusta riitä.
Kaverit on jo paljon parempi. Riittääkö se harastukseksi, riippuu minusta siitä, mitä kavereiden kanssa tehdään. jos se on sitä, että notkutaan lähikaupan kulmalla ja poltetaan tupakkaa ja juodaan energiajuomaa, niin ei riitä. Jos kavereiden kanssa oleilu on ulkoilua, uimassa käymistä, luistelemassa ja hiihtämässä käymistä, kirjastossa käymistä tai hevosten hoitoa tai koirien ulkoilutusta tai bändissä soittamista yms. niin silloin voisi hyvin ajatella, että kavereiden seura riittää.
Kaikkien ei tarvitse urheilla jossain seurassa ja kilpailla ja juosta harrastuksissa tukka putkella. Jotain mielekästä tekemistä olisi kuitenkin hyvä olla ja jonkinlainen liikkuminen olisi minusta kaikille tärkeää ihan oman hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.
Eikö pojalla ole ollut mitään harrastuksia nuorempana? Jos haluaa, että teini harrastaa, pitää lapsi viedä harrastusten pariin jo pienenä. Moniin ryhmiin on vaikea päästä mukaan enää 12-vuotiaana.
Meillä on ollut sääntönä, että yksi liikunnallinen harrastus pitää olla ja sen lisäksi saa harrastaa muuta niin paljon kuin jaksaa.
Minulla ei ollut mahdollisuutta harrastaa lapsena, joten teininä sitä etsi hyväksyvää yhteisöä aivan vääristä asioista ja ihmisistä. Kyllä olisi hyvä, jos edes joku harrastus löytyisi.
Poika on kyllä aina harrastanut jotain. Vauvana vauvauintia ja muskaria, sitten lauloi kuorossa, sitten meni partioon ja tänä syksynä aloitti vpk:n.
Kaikki nämä on aloittanut omasta tahdostaan. Innostus vaan loppuu muutamaan käyntikertaan. Olen sanonut, että hänellä pitää olla vähintään yksi viikottainen harrastus, edellisen saa lopettaa, jos löytää jonkin mielenkiintoisemman. On vaan tosi raskasta houkutella poikaa lähtemään harrastukseen ja lopulta pakottaa joka viikko (välillä annan olla menemättä).
ap
No jos et halua siitä ongelmanuorta tai syrjäytyjää, kannusta nyt edes johonkin! On se sitten mopon rakentelu, taulun maalaaminen tai suunnistus.