Asperger-lapsen syömisestä

Kiiitos nor 14. on totta ettei olla pohdittu pojan kanssa mitä ruokia voisi yrittää jne. Yksi muromysli kelpaa välipalaksi mutta sitä kun osti niin poika jätti tuon reissumiehen kokonaan pois, odotti milloin on myslipäivä :D Eli ruokavaliota ei voi laajentaa sellaisiin missä on sokeria, yritän pitää leivän mukana.

Ruoan koostumus on kyllä varmaan avainsana. Sileä jogurttihan kelpaa mutta kun siinäkin on sokeria. Ruispala ei käy kun on möykkyinen verrattuna reissumieheen jne. Kai se kurkku siksi käy ja tomaatti ei. Oivallinen vinkki koska vaikka tiesin koostumuksen merkityksen niin jostain syystä en ole tajunnut pohtia mikä terveellinen olisi "sileää".

Karkinsyönnistä on vaikea puhua koska poika on sulkeutunut ja puhuu muutekin meille vähän. Ellei sitten pelistään saa puhua. Jotain siihen roskien piilotteluun ja isoihin määriin, salailuun ja valehteluun liittyy. Ehkä sitä kautta voisikin asiaa lähteä purkamaan. Jos tarve vähenisi kun syy selviäisi. Tiedän että koulunkäynti on tosi rankkaa.

Just tulin vanhempainvartista jossa opettaja pajatti suunvuoroa antamatta listasta läpi: välitunnilla oon sut nähny poikien mukana joskus, hyvä. Ootkos vapaa-ajalla niiden kanssa, ai et, no, seuraava...arvosanat on hyviä, saisit olla aktiivisempi, sun pitää yrittää enemmän koska jos osallistut luokan toimintaan niin tulee se A, muuten jää Beehen...Kyllähän sä siis olet niin älykäs mutta yritä enemmän, vähän hymyä ja viittaamista, eikä niitä "en tiiä"-mutinoita koska varmasti aina melkein tiedät. Joo, hyvin menee mutta ei täydellisesti, liikaa oot siellä sivustakatsojana että yritäpä vielä niin kyllä se tästä. Voit mennä tunnille kun seuraava siellä jo odottaakin.

Hitonko väliä onko numero A vai B, poika yrittää niin kovasti selvitä ison lapsiryhmän läsnäolosta ja vielä pitää paineita lisätä. Loistosuoritus jo että menee kouluun vaikka naulakoilla ja ruokajonoissa ym on vaikeaa kun tupataan liian lähelle. Yrittää niin että on sulkeutunut ja ilmeetön, sitkeä selviytyjä.

Ja miksei se B riitä. Oli niin hyökkäävä ja nopeapuheinen tämä ope, valmis teksti johon ei saanut kommentoida, että huomasin heti miksi poika vetäytyy ilmeettömyyden taakse. Ei se opettaja koskaan edes halua ymmärtää ja poikaa tietää sen. Ei tollasen kanssa voi kommunikoida kun vauhti on niin mahdoton, mun rooli keskustelussa jäi epäselväksi. En saanut väliin mitään eikä mitään kysytty. Kamala olis olla poikani osassa tuolla luokalla, liekö syy karkinmässäilyyn siellä. Tulipahan tilitettyä nyt tämäkin samalla.

-Ap

Kiitos vinkeistä kaikille. Joistain on varmaan apua. Laitan sitä lohta ja pastaa, jauhelihaa ja pastaa useimpina päivinä. Ehkä olen sitä yrittänyt liikaa ettei muutkin lapset alkaisi vaatimaan, kaikki haluaa sit vain jauhelihaa.

Ja ummetustahan poika saa niistä lihamääristä mitä tahtois syödä ilman kuituja...etsitään kultaista keskitietä siis ja jätän kasvisten ja laatikoiden tyrkyttämisen sikseen. Yksi uusi ruoka kerrallaan ja sileänä koostumukseltaan.

Juttelen tänään pojan kanssa, on vain sellainen yksisanainen vastaaja että on vähän tervanjuontia keskustelut jotka liittyy hänen vaikeuksiinsa. Jos niiden karkkien tilalle sais jotain muuta joskus, epäilen kyllä että tilanne on tämä kunnes tajuaa itse että turvonneet käsivarret ei ole normaali ja hyvä juttu. Tai kunnes peruskoulusta on selvitty.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:46"]

Kiiitos nor 14. on totta ettei olla pohdittu pojan kanssa mitä ruokia voisi yrittää jne. Yksi muromysli kelpaa välipalaksi mutta sitä kun osti niin poika jätti tuon reissumiehen kokonaan pois, odotti milloin on myslipäivä :D Eli ruokavaliota ei voi laajentaa sellaisiin missä on sokeria, yritän pitää leivän mukana.

Ruoan koostumus on kyllä varmaan avainsana. Sileä jogurttihan kelpaa mutta kun siinäkin on sokeria. Ruispala ei käy kun on möykkyinen verrattuna reissumieheen jne. Kai se kurkku siksi käy ja tomaatti ei. Oivallinen vinkki koska vaikka tiesin koostumuksen merkityksen niin jostain syystä en ole tajunnut pohtia mikä terveellinen olisi "sileää".

Karkinsyönnistä on vaikea puhua koska poika on sulkeutunut ja puhuu muutekin meille vähän. Ellei sitten pelistään saa puhua. Jotain siihen roskien piilotteluun ja isoihin määriin, salailuun ja valehteluun liittyy. Ehkä sitä kautta voisikin asiaa lähteä purkamaan. Jos tarve vähenisi kun syy selviäisi. Tiedän että koulunkäynti on tosi rankkaa.

Just tulin vanhempainvartista jossa opettaja pajatti suunvuoroa antamatta listasta läpi: välitunnilla oon sut nähny poikien mukana joskus, hyvä. Ootkos vapaa-ajalla niiden kanssa, ai et, no, seuraava...arvosanat on hyviä, saisit olla aktiivisempi, sun pitää yrittää enemmän koska jos osallistut luokan toimintaan niin tulee se A, muuten jää Beehen...Kyllähän sä siis olet niin älykäs mutta yritä enemmän, vähän hymyä ja viittaamista, eikä niitä "en tiiä"-mutinoita koska varmasti aina melkein tiedät. Joo, hyvin menee mutta ei täydellisesti, liikaa oot siellä sivustakatsojana että yritäpä vielä niin kyllä se tästä. Voit mennä tunnille kun seuraava siellä jo odottaakin.

Hitonko väliä onko numero A vai B, poika yrittää niin kovasti selvitä ison lapsiryhmän läsnäolosta ja vielä pitää paineita lisätä. Loistosuoritus jo että menee kouluun vaikka naulakoilla ja ruokajonoissa ym on vaikeaa kun tupataan liian lähelle. Yrittää niin että on sulkeutunut ja ilmeetön, sitkeä selviytyjä.

Ja miksei se B riitä. Oli niin hyökkäävä ja nopeapuheinen tämä ope, valmis teksti johon ei saanut kommentoida, että huomasin heti miksi poika vetäytyy ilmeettömyyden taakse. Ei se opettaja koskaan edes halua ymmärtää ja poikaa tietää sen. Ei tollasen kanssa voi kommunikoida kun vauhti on niin mahdoton, mun rooli keskustelussa jäi epäselväksi. En saanut väliin mitään eikä mitään kysytty. Kamala olis olla poikani osassa tuolla luokalla, liekö syy karkinmässäilyyn siellä. Tulipahan tilitettyä nyt tämäkin samalla.

-Ap

[/quote]

Tämän perusteella opettaja ei ymmärrä lastasi. Koulu on muutenkin rankkaa as-lapsille, melua ja hälyä. Päälle nämä nyky-yhteiskunnan kummalliset vaatimukset, että kaikkine pitää olla sosiaalisia, esillä, puhua, viitata, osallistua jne jne. Nämä vaatimukset ovat liikaa as-lapselle. Lapsi voi reagoida syömällä ahdistukseen. Meillä tyttö menee koulun jälkeen hetkeksi lepämään. Tarvitsee ehdotonta rauhaa ja hiljaisuutta. En ymmärää miksi koulussa pitää nykyään olla niin levotonta.

Onko lapselle tehty henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa? Pitää tehdä, kun on asperger. Jos ei ole, niin ota yhteys kouluun. Ja pyydä toinen tapaaminen vartin lisäksi, sellainen jossa oikeasti keskustelette. 

Etsikää joku maustamaton jukurtti, josta lapsi pitää. Niitä on kaupat täynnä, mutta ovat kaikki vähän eri makusia. Sopikaa mitä sinne saa lisätä makua antamaan. Joku täysin sileä hillo, kaakaojauhe, vähän sokeria tms. Itse lisätty sokerimäärä on kuitenkin vähäisempi kuin mitä niissä on. Ja anna välillä sitä hänen lempijukurttia. Osta välillä mysliä, saapahan lapsi jotain vaihtelua. Vai kävisikö hänelle, että hän saa mysliä kerran päivässä, saa itse valita onko se aamupala, välipala vai iltapala. 

As-lapsia ei ryhmäliikunta kiinnosta eikä välttämättä mikään liikunta. Menkää yhdessä kävelylle pari kertaa viikossa. Se saa luvan riittää tässä vaiheessa, turha kuormittaa liikaa. Koettakaa saada ensin ruokailu sujumaan. Ja koulunkäynti. Kysy muuten miksei kouluruoka maistu. Onko se väärän koostumusta? Olisiko hänelle mahdollista tehdä erikoisruokaa? Ota selvää. 

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 12:00"]

Kiitos vinkeistä kaikille. Joistain on varmaan apua. Laitan sitä lohta ja pastaa, jauhelihaa ja pastaa useimpina päivinä. Ehkä olen sitä yrittänyt liikaa ettei muutkin lapset alkaisi vaatimaan, kaikki haluaa sit vain jauhelihaa.

Ja ummetustahan poika saa niistä lihamääristä mitä tahtois syödä ilman kuituja...etsitään kultaista keskitietä siis ja jätän kasvisten ja laatikoiden tyrkyttämisen sikseen. Yksi uusi ruoka kerrallaan ja sileänä koostumukseltaan.

Juttelen tänään pojan kanssa, on vain sellainen yksisanainen vastaaja että on vähän tervanjuontia keskustelut jotka liittyy hänen vaikeuksiinsa. Jos niiden karkkien tilalle sais jotain muuta joskus, epäilen kyllä että tilanne on tämä kunnes tajuaa itse että turvonneet käsivarret ei ole normaali ja hyvä juttu. Tai kunnes peruskoulusta on selvitty.

[/quote]

Onko siitä jotain haittaa, jos kaikki syövät useammin jauhelihaa? 

Syökö lapsi tomaattista jauhelihakastiketta? Tee sitä (vaikka muille) ja anna, älä osta tomaattimurskaa vaan paseraattua tomaattia, se on täysin sileätä. Tai sitten vain ketsuppia kastikkeen kanssa. Siitäkin saa hyviä aineita. 

Tee keskustelutilanteesta mukava. Älä tivaa tai jankkaa tai syyllistä. Anna hänelle aikaa vastata. Jos hän vastaa ettei tiedä, niin hän ei tiedä. Kysy asiaa toisella tapaa. Kysy kysymyksiä joihin voi vastata kyllä tai ei. Älkää yrittäkö ratkaista kaikkia asiota yhdellä kertaa. Kysy lapselta säännöllisesti ajatuksia ja mielipiteitä ruokaansa. 

Tässä jo täysi-ikäiseksi ehtineen äikti. Meillä ei syönyt edes makeaa lukuunottamatta suklaata eikä syö edelleenkään. Tuorekurkku on ainoa vihannes mikä menee ja porkkanaraaste, jos siinä on täsmälleen oikea kosteusaste. Hän on isompana sanonut, että ei inhoa vihannesten tai hedelmien makua, vaan niiden tunnetta suussa. Oma haaste, että hän on aika allerginen ja siksi osa hyvältä tuntuvista on jouduttu unohtamaan, esim. paprika ja omena. Eikä porkkanaakaan voi keväisin syödä. Hänellä on myös maitoallergia, lievä, eikä suositella syömään isoja määriä maitoja. Se ei ole iän myötä parantunut. Maitojäämät ei haittaa ja syö siis tummaa suklaata. 

Meidän pojalla ongelma lähinnä, että ruokavalio on koostunut enimmäkseen vaaleasta leivästä sekä perunasta, lihaa ja kalaa syö kyllä, mutta leipä on suurin osa. Hän asuu jo koulun vuoksi toisella paikkakunnalla, joten kontrollointi on entistä vaikeampaa ja haluaa sellaista ruokaa, mitä saa helpolla. Pystyy kyllä asumaan itse, osaa tehdä mitä tahansa ruokaa, mutta ei viitsi. Moni vihannes menisi esim. lihapulliin pilkottuna, ei salaa, mutta niin että ne on todella pieniä paloja. 

Aika on oman pojan kohdalla auttanut, eli kun on alkanut itsekin tajuta ruokavalion yhteyttä olotilaan ja oppinut ymmärtämään, että epäterveellinen ruoka on pahaksi. Nyt hän on alkanut vähitellen yrittää maistella uusia ruokia. Mustikkamuffinsien kautta sain syömään mustikoita ja niitä hänelle laitan mukaan kun käy kotona. Pienillä, hyvin pienillä annoksilla eteenpäin. Ikä auttaa ymmärtämisessä. Aspergerille voi antaa luettavaksi erilaisia juttuja, mitä epäterveellinen ruokavalio voi tehdä. Se auttoi ja olen harmissani, kun en tajunnut antaa niitä joskus 10-v tienoilla, milloin opin imeminen muissakin asioissa oli kovaa. 

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:15"]

Ap:n poika siis syö pastaa, lohta, jauhelihaa..Reissumies kelpaa joskus ja keittokinkku, vain jos on pakko ja kova nälkä.

Kurkku on ainoa kasvis, se on ruokavaliossa uusi, ja hedelmistä banaani. Eineksiä ostan harvoin vaikka poika rakastaa niitä (nakit, pihvit, hampurilaiset), mummon huijaa ostamaan näitä. Joten jauhelihalla,lohella ja pastalla mennään. Ruoka ei myöskään saa olla laatikkoa tai pataruokaa missä kaikki on sekaisin, vaikka ne lautasella sekoittaakin, en tajua.

Koulussa poika syö harvoin, aamupalaa ei koskaan ja onkin iltapäivällä niin nälkäinen ettei ihme kun makaronia kärttää. Kun ruoka on mieluisaa niin poika syö tosi paljon, varmaan tankkaa kun tietää ettei samaa ole seuraavana päivänä. Ongelma vain paisuu ja varmaan yksinäisyyttäänkin herkuttelee, lohtusyöjä tai tapasyöjä kun on tylsää.

Tylsää on siis aina kun ei saa pelata tai katsoa telkkaria ja läksyt on tehty. Ei oikeasti tee mitään muuta. Kun on pitkän aikaa päivittäin, viiden minuutin välein, vääntänyt kättä pojan kanssa minecraftin pelaamisesta ja karkeista niin tekee jo mieli luovuttaa. Onneksi mieliteko ja teko on eri asioita, jostain aina (vielä) löytyy voimaa tyrkyttää se porkkananpala ja piilottaa tietokoneenjohto.

Helpottaa kai edes nyt tietää etten ole ihan ainoa jonka arki on tällaista "ruokapoliisina" oloa. Pojan isä vahtii välillä maidon juontiakin kun täyttää sillä vatsaansa...kai se maitosokerikin kelpaa.

[/quote]

Entä jos lapsi saisi aamupalaksikin esim. voissa paistettua lohta tai jauhelihaa? Ihan sellaisenaan. Rasva ja proteiini pitää hyvin nälkää ja voi olla että estäisi osan mieliteoista. Päivällisellä kotona saisi pastaa lisäksi. 

Mulla on erityislapsi jolla ongelmia ruokailussa. En väännä enää kasviksista ja hedelmistä, vaan yritän pitää proteiinit ja rasvan korkealla, meillä uppoaa paistettu kananmuna hyvin, keitettyä ei voi sietää. Aamupala onkin useasti paistettu muna. Herkkuja ei syö salaa kun niitä ei kaapeissa ole.

Kiitos kovasti kaikille vinkeistä!!! Nyt yritän itsekin muuttaa asennoitumistani tytön syömisiin!! Äsken keitin meille perunoita ja tein perinteisen makkarakastikkeen, hyvin upposi :). Lisäksi tyttö söi puolukkahilloa ja vähän kasviksiakin meni :). Kyselin myös häneltä mikä alkaisi kelvata aamupalaksi ennen kouluun menoa ja puurosta sitten sovittiin. Eli sitä alan nyt keittelemään sitten ja tarjoilen sitä itse tehdyn omenahillon kanssa. Terveellistäkin vielä!

Vois tosiaan yrittää antaa tytön lukea jotain syömisiä koskevaa kirjallisuutta. Kun kuitenkin kaikki luettu tarttuu hyvin tytön päähän niin ehkä jos jonkun esitteen löytäis missä olisi ruokaympyrästä tms.

Meilläkään tyttö ei harrasta liikuntaa mutta kouluun pyöräilee tai kävelee, 2,5 km suuntaansa. Joskus käydään kävelyllä.

T. nro 4

Hei

Nostan tälläisen vanhan keskustelun, joka on nyt meillä hyvin ajankohtainen. Lähes identtinen tapaus. Olisiko ehdotuksia terveelliseksi välipalaksi, jolla korvata liian hiilarin? Lähinnä pinaattiletut, hampurilaiset ja karjalanpiirakat maistuisi, makeissa herkuissa ei olisi mitään rajaa. Nyt on tullut karkinsyönti salaa mukaan kuvioon. Liikuntaa on aivan liian vähän suhteessa energian saantiin.

Olisi kiva kuulla löysikö AP asiaan ratkaisun.

Hei

Nostan tälläisen vanhan keskustelun, joka on nyt meillä hyvin ajankohtainen. Lähes identtinen tapaus. Olisiko ehdotuksia terveelliseksi välipalaksi, jolla korvata liian hiilarin? Lähinnä pinaattiletut, hampurilaiset ja karjalanpiirakat maistuisi, makeissa herkuissa ei olisi mitään rajaa. Nyt on tullut karkinsyönti salaa mukaan kuvioon. Liikuntaa on aivan liian vähän suhteessa energian saantiin.

Olisi kiva kuulla löysikö AP asiaan ratkaisun.

No välipala voisi olla vaikka joku hedelmä tai vihannes.Meillä on 11 v autistinen poika ja hän on erittäin nirso ruuasta.Syl hedelmistä kyllä granaattiomenaa,banaania joskus mandariinia appelsiinia ja sitruunaa,melonia.Oli aika jolloin söi vaan nuudeleita ruuaksi,nyt taas nuudelit ei maistu ja syö pelkkää kanaa,ja siitäkin usein vaan kuoret ja jänteitä.Lihat jää,jauheliha ei maistu,mikään lasange tai spagettikastike ei mene,spagetti kyllä sellaisenaan.syö parsakaalia ja kurkkua raakana,herkkusieniä raakana,pizzaa,graavilohta,riisiä maistelee-.Viime aikoina leipäkään ei ole maistunut,ja koulussa ei syö lähes mitään,Näkkäriä vaan tai maistaa vähän ruokaa.Tämä on jatkunut näin nyt vuosikausia.Karkkia tietenkin hänkin söisi vaikka kuinka paljon ja siinä onkin tappelemista kun poika marssii itse kauppaan ja haluaa ostaa karkkia ja saa kauheat raivarit jos ei saa.Me aina tarjotaan pojalle paljon ruokia kunhan jotain söisi koska hän on alipainoinenkin.Koulussa ovat olleet huolestuneet hänen syömättömyydestä mutta kotiin kun hän tulee koulusta hän usein ruokailee monta tuntia.Kyllähän tämä vähän huolestuttaa minuakin,kaikenlaisia vinkkejä ollaan saatu mutta mikään ei oikeen auta.Autismin kirjon lapsilla on erityisen vahva toi itsepäisyys jos ne jotain päättää ja asioista ei pysty neuvottelemaan ainakaan meidän lapsen kanssa,sen verran vaikea autismi hänellä.Nyt menen kyllä kohta kyselemään lääkäriltä miten kannattaisi toimia kun lapsi syö niin huonosti.Vitamiini lisiäkin hän söi ennen mutta nyt nekään ei kelpaa,heittää vaan pois vaikka olisi niitä hyviä ja pehmeitä...

Meillä taas AS-poika on fanaattinen terveysintoilija. MITÄÄN "huonoa" ruokaa ei saisi kukaan perheenjäsen syödä. Ei sokeria, ei valkoisia jauhoja, ei liikaa rasvaa, suolaa tai tyhjiä hiilareita. Leipää, pastaa tai riisiä saa olla vain, jos ovat täysjyvää. Itse hän ei laita leivän päälle mitään rasvaa. Poika on mielestäni nykyään liiankin laiha. Ylipainoisen isänsä epäterveelliset syömiset ahdistavat häntä niin paljon, että tämän on parempi nauttia niitä salassa, jos haluaa välttyä lapsensa pikkuvanhalta saarnalta. Itse olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ruoan ravintoarvoihin, mikä on sinänsä ihan hyvä asia, mutta kun lapsi (siis melkein aikuinen jo) ei ymmärrä kohtuutta, vaan kaikessa mennään äärtä myöten - niin kuin AS-ihmisillä usein on tapana...

Valitettavasti en osaa antaa hyviä vinkkejä. Me käytiin ravitsemusterapeutilla kysymässä neuvoa. Hän kertoi, ettei ole väliä, vaikka söisi joka päivä samoja ruokia. Täytyy käyttää monivitamiinivalmisteita, kalsiumia ja rautaa täydentämään nirsoa ruokavaliota.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:02"]

Mihin nämä aspergerit ja muut katoavat aikuisina? Paraneeko nämä erityislapsiongelmat iän myötä?

Eivät parane, mutta oppivat elämään tautinsa kanssa. Ja ilmeisesti oireet helpottavat iän myötä. 

 

Asperger ei ole tauti tai sairaus. Se on joukko ominaisuuksia, aivot toimivat hieman eri tavalla kuin useimmilla meistä. Siitä ei "parannuta", mutta iän myötä monet erityispiirteet lieventävät itsesäätelyn kehittyessä.

Ei lapselle ollenkaan omaa rahaa ja muiden perheenjäsenten rahat lukkojen taakse kotona. Vanhempi on kuitenkin vastuussa lapsensa terveydestä. Isovanhempia ja muita lahjojia pyydätte ostamaan jonkun konkreettisen lahjan tai antamaan rahat vanhemmille jotka kontrolloivat mihin raha käytetään. Pikku hiljaa alatte totuttamaan lasta terveelliseen ruokavalioon. Auttaisiko jos etukäteen kävisitte läpi mitä seuraavana päivänä syödään tyyliin: aamupalaksi syödään puuroa, leipä ja hedelmä, lounaaksi koulussa on... välipalaksi saat... päivällisellä on huomenna... ja iltapalalla saa.... Ei tule sitten seuraavana päivänä yllätyksenä ettei saa syödä pelkkää pastaa.