Osaatko sanoa, miksi naiset eivät pidä minusta?

En osaa vastata. Itse tulen myös paremmin toimeen miesten kanssa. Myös naispuolisia ystäviä kyllä löytyy. Mutta noin yleensä minusta tuntuu, että tapaamani naiset eivät pidä minusta...

Oikeastaan ongelma on siinä, että minä en osaa olla luontevasti muiden naisten kanssa. Koen useimmiten muut naiset mahdolliseksi uhaksi, kilpailijaksi, arvostelijaksi - siis potentiaaliseksi vihamieheksi. Miehiä kohtaan suhtautumiseni on täysin toinen, heidän kanssaan voin keskustella vapautuneesti tuntematta oloani uhatuksi. En tiedä mistä tämä johtuu, toivoisin että voisin muuttua, sillä haluaisin ystäviä.

Olen ujohko, siksi koppavan tuntuinen. Joku mieskin joskus totesi että älä kylmyytes tukehdu. Jäin suu auki hämmästelemään, koska olen mielestäni maailman lämpimin ihminen, jahka mut tuntee... Mullakaan ei ole ketään naispuolista ystävää (kunnollista) ja kaipaan sellaista.

Mulla on sellainen fiilis, että naiset tyypillisesti (joo, ei kaikki, ei aina) arvostavat sitä, että niille avaudutaan siskohengessä. Koppavuuden vaikutelma voi tulla siitä, jos et halua keskustella henkilökohtaisista asioistasi heti kättelyssä.



Tuli vain mieleen, ku sanoit, että miehet tuntuu pitävän susta enemmän. Niiden kanssakäyminen on usein (joo, ei kaikkien, ei aina) yleisempää hetulanheittoa.

Olemme kaikki hyvin mutkattomia, vahvoja ihmisiä, joita ei muiden mielipiteet ja arvostelut hetkauta. " Tavalliset" naiset eivät seurassamme kauaa viihdy.

pitää olla aidosti kiinnostunut ihmisistä, olla ystävällinen ja kohtelias.

Luotettava, ennenkaikkea aito siis ja kaikintavoin sosiaalinen. Mukavalle ihmiselle, vaikka hän ois kuinka kaunis ja rikas, harva viitsi olla edes kateellinen.

Ysävyys ei ole pelkkää saamista vaan myös antamista, tämän monet unohtaa.

Mun anoppi on tällainen, ihan mukava ihminen, mutta hänellä on tosiaan tasan yksi naispuolinen ystävä.

Vierailija:

Olemme kaikki hyvin mutkattomia, vahvoja ihmisiä, joita ei muiden mielipiteet ja arvostelut hetkauta. " Tavalliset" naiset eivät seurassamme kauaa viihdy.

En osallistu kahvipöytäkeskusteluihin pääosin siksi, että olen ujo ja osin siksi, että mieluummin teen jotain kivaa työtä itsekseni - työni on ikään kuin harrastus. Tai keskustelen sähköpostilla.



En tiedä :(



t.ap

Luulen, että ongelma on jotain sellaisessa yleisessä kanssakäymisessä, että olen ehkä hieman outo tms?? En tosiaan harrasta juuri small talkia ja sitten toisaalta analysoin paljon asioita, mitkä eivät ehkä kaikkia kiinnosta.



Olisipa hyvä, jos joku teistä tapaisi minut ja sanoisi, mikä se oikeasti on, miksi minusta ei erityisesti pidetä.



t. ap

Vierailija:

Olemme kaikki hyvin mutkattomia, vahvoja ihmisiä, joita ei muiden mielipiteet ja arvostelut hetkauta. " Tavalliset" naiset eivät seurassamme kauaa viihdy.

Toisaalta voi olla, että kyse ei välttämättä ole ainoastaan sisäpiirin erinomaisuudesta ja erikoislaatuisuudesta. Ei ne muut välttämättä ole niin kovin erilaisia, ne " tavalliset" naiset. Vahva yhteenkuuluvaisuus saa seurueen epäviihtyisäksi, kun itse on liittymän ulkopuolella.

Kokeile, anna tilaa niille ulkopuolisille. Saatat yllättyä iloisesti.

Taidan olla myös liian suorapuheinen jollain tavoin, en mielestäni hyökkäävä, mutta en tiedä miten sen muut tulkitsevat.

t. ap

Vierailija:

Mun anoppi on tällainen, ihan mukava ihminen, mutta hänellä on tosiaan tasan yksi naispuolinen ystävä.

Sinä ap, kuulostat samankaltaiselta kuin minä :)

Minulla on lisäksi oudohko huumorintaju, joka ei kaikkiin uppoa... minkäs teet. Joidenkin kanssa vain synkkaa ja joidenkin ei. Useimmiten kylläkin tunne on molemminpuolinen.

seura kiinnosta tai että jutut on typeriä. Jos ei ole muiden kanssa " kevyesti" tekemisissä, vain auttaa hädäntullen niin se ei kuitenkaan viesti että se seura edelleenkään kiinnostaisi. Varmaan ihmiset ajattelevat että SINÄ et pidä heistä.

Lisäksi naisetkinyleensä ovat miesten kanssa eri tavalla kuin naisten kanssa.

oletkohan sä jollain miehisellä alalla / ammatissa? Dippainssi ehkä?



Kiinnostaa vain, mä olen itse, ja tunnistan vähän noita samoja piirteitä.

aika tylsiä. Yritän silti one-to-one keskusteluja, jos törmään johonkin työkaveriin jossain.

t. ap

Vierailija:

seura kiinnosta tai että jutut on typeriä. Jos ei ole muiden kanssa " kevyesti" tekemisissä, vain auttaa hädäntullen niin se ei kuitenkaan viesti että se seura edelleenkään kiinnostaisi. Varmaan ihmiset ajattelevat että SINÄ et pidä heistä.

Olin kuin sinä muutama vuosi sitten. Kuvittelin, että naisten kanssa vaikea olla ystävä kun takana huonoja kokemuksia. Ihan naurettava väite! Vika oli minussaa kun hankkiuduin vääränlaisten ihmisten seuraan. Nykyään minulla on monta aivan ihanaa naispuolista ystävää, jotka eivät edusta tätä kamalaa selkäänpuukottaja kanalaumaa.



Se on ihan sinusta kiinni minkälaisten ihmisten kanssa haluat hengata. Sinä valitset kaverisi itse.

t. ap

Vierailija:

oletkohan sä jollain miehisellä alalla / ammatissa? Dippainssi ehkä?

Kiinnostaa vain, mä olen itse, ja tunnistan vähän noita samoja piirteitä.

Aloitan keskustelut, esim. kysymällä miten projekti etenee, enkä (kuten mieheni kuuluu puhelimessa tekevän) kyselemällä ' mitäs äijä' ja vitsailevan muutenkin. Menen suoraan asiaan, koska miksi teeskentelemään, että minulla olisi jotain muuta asiaa, kun ei kerran ole.



Pitäisikö minun siis puhua p****a, että ihmiset pitäisivät. Siltikin luulen, että minun tapani ilmaista asioita on jotenkin terävä naisten korviin. En tiedä. Tulkaa tapaamaan minua ja analysoikaa niin saan tähän viimein selvyyden :)



t. ap