Lue keskustelun säännöt.
Onko laihduttaminen mahdollista ilman että mennään johonkin ääripäähän?
07.11.2020 |
Laihdutan nyt ensimmäistä kertaa elämässäni. Tai enemmänkin yritän palata ruotuun/tehdä elämäntapamuutosta. Olen siis normaalipainoinen, mutta salakavalasti ylimääräisiä kiloja viime vuosina tullut. Olen seurannut mm somessa erinäisiä laihduttamiseen liittyviä kanavia ja mielestäni keskustelu niillä on ihan käsittämätöntä. Ihmiset meuhkaavat kaloreista, proteiinista, pisteistä tms. Nälän mukaan syöminen tuntuu monille täysin mahdottomalta ja sitten mennään vielä pahempaan ääripäähän asioiden kanssa.
Onko muita normaalipainoisia laihduttajia ja onko laihduttaminen ylipäänsä mahdollista ilman että mennään johonkin ääripäähän tai syömishäiriöiseen käyttäytymiseen? Peilikuva ei miellytä enkä jaksa olla jatkuvasti tyytymätön itseeni, mutta ei kyllä mikään loppuelämäksi herkuista kieltäytyminenkään tai neuroottinen kalorien laskenta myöskään kiinnosta.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö valita herkuttelu vai hyvä kroppa? Voiko enää ikinä herkutella jos ikää 30+ ja silti haluaisi pysyä hoikkana?
Mikä on mielestäsi hyvä kroppa? Olen laihtunut juhannuksen jälkeen 9 kg lievän ylipainon puolelta normaalipainoon. Olen rajoittanut kaloreita, mutta kaikkea saa syödä kunhan kalorit ei pauku. Eri asia sitten jos tavoite on alipainon puolella sitten en tiedä. N36 180/77
Haluaisin näyttää edes vähän urheilulliselta enkä pehmeältä. Nyt minulla on muhkea lantio, rasva kerääntyy sinne... En tavoittele alipainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Proteiinivouhotus on ihan sairasta. Kyllä jopa kaurapuurossa on proteiinia. Harvalla länsimaalaisella ihmisellä on OIKEASTI pulaa proteiinista. Ja ihan yhtä lailla se liika proteiini lihottaa ja rasittaa esim munuaisia. Puhumattakaan esimerkiksi eläinproteiinin tankkaamisen ympäristövaikutuksista.
Tämä on kyllä tämän aikakauden vitsaus. Kaikilla on vain mielikuva timmeistä salikropista, ihmisistä jotka syövät vain pelkkää proteiinia, kasviksia ja salaattia. Tätä sitten pidetään faktana ja tavoitteena, tapana elää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö valita herkuttelu vai hyvä kroppa? Voiko enää ikinä herkutella jos ikää 30+ ja silti haluaisi pysyä hoikkana?
Olen 45 ja herkuttelen ja olen hoikka. Se on ihan mahdollista. Vaatii vaan sen ettei syö kaloreita enempää kuin kuluttaa. Jos herkuttelen vaikka puolikkaalla suklaalevyä tänään, syön sitten jokusen päivän muuten kevyemmin, käyn pitkillä kävelylenkeillä jne.
Kiitos vastauksesta. Rohkaisevaa kuulla että joku onnistuu pitämään itsensä hoikkana. Lasketko kaloreita vai arvioitko ihan vaan silmämääräisesti syömisiä?
Itse liikun kyllä päivittäin.
En koko ajan laske, mutta seuraan painoa viikoittain ja jos näyttää nousevan, alan kirjata kaikki syömiset FatSecret sovellukseen seuratakseni kaloreita. Samoin saatan sovelluksen avulla suunnitella etukäteen juhlasyömisiä ja niiden kalorien kuittaamista myöhemmin. Esim jos päätän jouluaattona ja päivänä syödä ja juoda 3500 kcal per päivä molempina, sitten saatan katsella vaikka 1400 kcal päiviä parille seuraavalle viikolle tai ehkä vasta uudenvuoden jälkeen.
Nuorena ei tarvinnut mitenkään suunnitella ja seurata ja olin liiankin ruipelo aina. Mutta 35 ikävuoden jälkeen on kyllä vaatinut kaloreiden miettimistä ja laskentaa ja suunnittelua, tai alkaa lihoa.
On ihan turhaa kysyä ihmisiltä mitään rakentavaa ohjeistusta laihdutukseen. Aihealue on yhtä sekava kuin yhdysvaltojen poliittinen kenttä, turha hakea mitään faktatietoa..
Lautasmalli on paras löytämäni faktatieto. Sen avulla itse laihdutin 128kg - 90kg. Ei kielletä rasvoja, hiilareita eikä proteiineja, kaikkia syödään yhtä paljon (niinkuin normaalissa ruuassa on, kaikkea tasaväkisin) ja paljon kasviksia. Siinä se. Välipalat ja herkut ovat suurikalorisia, jotka korvaavat kokonaisen aterian.
Vierailija kirjoitti:
On. Mä vain jätin herkut pois, mutta pulla joskus ei nyt niin iso juttu ole. Mehut, limsat karkit pois suurimmasta osasta aikaa, kohtuulliset annoskoot ja paljon arkiliikuntaa, ei tartte mitään himoliikuntaa harrastaa. Siinä se.
Kuinka usein herkuttelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon 40 v ja laihduttanut noin 10 kg reilu vuosi sitten. Pystyn nyt pitää painon ihan hyvin kurissa. Herkuttelen joka viikonloppu, mutta kohtuudella. Arkena syön terveellisesti. Tämä sopii mulle hyvin. Mitat 170/60 ja näissä mitoissa ollut noin vuoden.
Kiitos vastauksesta, hienoa että olet saanut pidettyä uuden painon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää insuliini- ja kortisolitasot alhaalla, laihdutus ei vaadi vouhotusta eikä äärimmäisiä rajoituksia. Kokeile tieteellistä tapaa laihduttaa. Kaikki on kiinni hormoneista.
Tämä toimii mulla. -21 kg/7 kk vuorotyön jättämisen jälkeen. Syön kaikkea, mutta säännöllisesti, nukun hyvin, heihei stressi.
Itse en pysty vaikuttamaan tällä hetkellä ollenkaan töihini kiitos koronatilanteen, pätkätyöstä pätkätyöhön ja kelapummiusjaksoin mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se on mahdollista. Aikaa kuluu enemmän, mutta elintavat saa helpommin muokattua pysyvästi terveellisemmiksi kun pitäytyy kohtuudessa. Jos on lihonut parin vuoden aikana ei ole realistista odottaa, että pystyisi laihduttamaan ne kilot parissa kuukaudessa.
t. yhden vaatekoon verran ylimääräistä, jonka ajattelin pudottaa nyt talven aikana niin että keväällä mekot näyttää taas hyvältä.
Jep juuri näin, ei ole tarkoitus tehdä mitään pikakuuria vaan yrittää vähitellen päästä kohti pysyvää suuntaa. Määrällisesti minulla ei ole paljoa laihdutettavaa, mutta toisaalta en halua myöskään kärvistellä nälässä, retkahdella ja jojoilla.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni kyllä laihdutus normaalipainon sisällä on vaatinut hieman kituuttamista. En voi sanoa etteikö nälkä olisi yhtään ollut. Mutta kaloreita laskemalla olen mennyt ja se toimii. -8 kiloa kesästä ja vihdoin alkaa mahtua vanhat farkut jalkaan.
Hyvä että kaloreiden laskeminen sopii sinulle. Itseni tuntien tiedän etten siihen pystyisi, syöminen ei olisi enää ollenkaan rentoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mä vain jätin herkut pois, mutta pulla joskus ei nyt niin iso juttu ole. Mehut, limsat karkit pois suurimmasta osasta aikaa, kohtuulliset annoskoot ja paljon arkiliikuntaa, ei tartte mitään himoliikuntaa harrastaa. Siinä se.
Kuinka usein herkuttelet?
Kerran viikossa yhtenä päivänä. Niin ja vehnä pois. Viikolla söin pizzaa kun firma tarjosi "iso projekti paketissa" -pizzat kaikille ja haki töihin. Tuli sellaiset vatsakivut, että ei kiitos enää ikinä vehnäpohjaista pizzaa. En nyt laihduta, mutta tuolla tavalla laihdutin 10 kg muutamassa kuukaudessa joku aika sitten 65 kg-55 kg. 55 kg on minulle BMI 23, eli olen aika lyhyt. Tähän painoon olen tyytyväinen, en haluakaan olla liian laiha enää tässä iässä.
Minkälaisesta kilomäärästä on kysymys tässä painonpudotuksessa? Mietin, jos sulla on pudotettavaa vaikka pari kiloa niin ne voi ihan lähteä jo pienelläkin ruokavalion fiksauksella ja esim. aerobisen liikunnan lisäämisellä.
Syötkö monipuolisesti ja riittävästi ruoka-aineympyrästä sinulle sopivin väliajoin? Syötkö ruokavaliossasi paljon sokeripitoisia tuotteita? Ethän korvaa niillä aterioita? Harrastatko tarpeeksi liikuntaa? Näitä asioita voisi miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon pudottanut 8kg lievästä ylipainosta normaalipainoon viidessä kuukaudessa kaloreita laskemalla. Kalorit alimmillaan 1800kcal, ikää 45v. Sanoisin, että normaalipainoisen laihduttaminen vaatii tarkkuutta, aikaa ja vaivannäköä. Oon kuitenkin mennyt rennosti, koska tää on lopuniän muutos, ei pikadieetti. Tämä ei ole pikamatka vaan maraton.
Oon lisännyt liikuntaa kolmesta kerrasta viiteen kertaa viikossa ja päälle arkiliikunnan lisääminen. Koska en halua menettää lihasta vaan rasvaa. Jos mulla on ollut jäätävä nälkä dieetillä, oon syönyt hieman enemmän kuin tavoitekalorit on, mutta en övereitä. Pieni nälkä välillä dieetillä on ok, mutta ei niin, että olo on vetämätön ja huono. Tähän jaksoon mahtuu myös juhlapäiviä, jolloin oon antanut itelleni luvan syödä vapaammin. Koko ajan tähtäimessä se, että herkkuja ei tarvi syödä älyttömiä määriä. Ja juhlien jälkeen heti paluu ruokavalioon. 1800 kaloriin mahtuu mukaan pieni herkku joitakin kertoja viikossa.
Painoa ylläpidettäessä saa syödä rennommin, mutta edelleen ei voi mässäillä. Ja pitää opetella syömään sen verran kuin kevyempi keho kuluttaa.
Mutta oon tosi tyytyväinen, vaatteet istuu hyvin, vyötärö on kaventunut. Jaksaminen on parempaa, liikkuminen hieman kevyempää.
Se mikä länsimaissa on nykyisin ääripää, oli satojen tuhansien vuosien ajan normaalia elämää koko ihmissuvulle:
* Päivittäin 10000-20000 askelta
* Nälkä aina silloin tällöin ja joskus pitkäkin paasto kun ruokaa ei löydy
* Ei sokeria, höttöhiilaria ja prosessoituja elintarvikkeita
Yhteisöissä jotka yhä elävät tällä tavalla liikalihavuus ja ns. elintasosairaudet ovat tuntemattomia.
Kuinka lähelle tätä ääripäätä kohti AP:n sitten pitäisi pyrkiä?
* Hyvällä tuurilla ja "hyvillä" geeneillä voi länsimaisellakin elämäntavalla pysyä terveenä ja normaalipainoisena.
* Monet pärjäävät ihan OK noudattamalla lautasmallia ja lisäämällä liikuntaa.
* Jos geenisi ja aineenvaihduntasi eivät sovi ollenkaan yhteen nykyisen elämäntapasi kanssa, tarvitset täydellisen elämänmuutoksen.
Ohje: Aloita pienillä muutoksilla, yksi asia kerrallaan, tee pysyvä tapa kaikesta mikä tuntuu toimivan ja jatka kunnes olet saavuttanut tavoitteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulee keski-ikään ja aineenvaihdunta on hidastunut, on tarkistettava elämäntapansa, jos haluaa pysyä normaalipainoisena tai hoikkana.
Oma elämäntapani on nykyään:
Kohtuullinen määrä ruokaa, joskus harvoin jotain lihottavaakin, pizzaa jne. 🥗
Ei napostelua aterioiden välillä.
Muistan huolehtia että tulee syötyä kalsiumia riittävästi, tärkeää tässä iässä. 🥛
Makeaa herkkua noin kerran viikossa, suklaata, jäätelöä tms. Kevytjäätelöitä on nykyään hyvä valikoima. 🍨
Hyötyliikuntaa, satunnaisesti myös lenkkeilyä tms. 🏃♀️
Käyn vaa'alla yleensä päivittäin. Jos paino on noussut vaikka pari kiloa, olen vaikka viikon tarkempi syömisessä, että tilanne korjaantuu.
Tällainen elämäntapa ei tunnu ollenkaan rankalta ja palkintona on vaatekoko XS-S.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin sinunkaltaisille, joilla ei ole pitkä jojoiluhistoria aiheuttanut syömishäiriömäistä suhdetta ruokaan, perusaineenvaihdunnan hidastumista, luonnollisen näläntunteen sekoamista, kehon rasvaprosentin kasvua painoon nähden liian isoksi jne, se on hyvin mahdollista eikä muuta tapaa laihduttaa kuin pienet kohtuulliset muutokset kannata edes harkita.
Mutta jos ja kun onnistut, älä kuvittele että tapasi toimisi kaikille. Asiat menee tosiaan paljon vaikeammaksi pitkän laihduttelu- ja takaisinlihomishistorian myötä ja silloin voidaan tarvita äärimmäisiä keinoja.
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Voipi tosiaan olla noin mitä sanoit. Itse en ole koskaan jojoillut tms, mitä nyt paino on luonnollisesti vaihdellut jonkun verran normaalipainon sisällä elämäntilanteen mukaan. Olen ymmärtänyt että voimakas liian nopea laihduttaminen aiheuttaa monille hormonaalisia ongelmia, varsinkin kilpirauhasen kanssa ja se tekee myöhemmästä laihduttamisesta jo melkein mahdotonta ilman näännyttämistä? Syödähän on kuitenkin jokaisen pakko, ja varmasti vaikea vastustaa nälkää jos on kituuttanut jo kuukausikaupalla.
Huutelen täältä puskista sen verran että komppaan kirjoittajaa jolle vastasit. Sinun ei tarvi laihduttaa liian nopeasti eikä kituuttaa kuukausikaupalla. Suhteellisen pienillä muutoksilla saa aikaan paljon jos kärsivällisyys riittää.
Uskon että ihmisissä on suuria fysikaalisia eroja ja yhdelle sopii vhh, toiselle pätkäpaasto, kolmannelle muutaman tunnin välein syöminen. Sitä, mikä toimii sinulle ei oikein saa selville kuin kokeilemalla.
Tee muutoksia ruokavalioosi ja katso miten ne vaikuttavat 3-4 viikon kuluessa. Jos muutokset sopivat sinulle niin 3-4 viikon kuluessa painon olisi pitänyt pudota noin kilon, olon pitäisi olla hyvä ja ruokavalion sellainen jossa uskot pysyväsi enemmän tai vähemmän loppuikäsi. Esimerkiksi itselleni VHH:lla paino kyllä putosi mutta olo oli kamala, hengästyin pienestäkin rasituksesta ja lyhyestäkin lenkistä palautuminen vei päiväkausia.
Itselleni, nyt olen pudottanut kolme kiloa kahdeksan kilon tavoitteesta, tuntuu toimivan se että karsin 'raskaita' hiilareita muilta kuin yhdeltä aterialta. Eli jos syön aamulla leipää niin sitten ei illalla riisiä eikä pastaa, tai jos tiedän tekeväni pastaa (tai kikherneita yms.) illalla niin sitten en syö leipää yms. päivän mittaan. Kasviksia en laske hiilareiksi koska niissä on vain vähän energiaa ja haluan pitää huolta kuidunsaannistani. Liikun paljon ja tällä mallilla sekin onnistuu ja paino tulee alas vajaan kilon viikkovauhtia. Sinänsä mielenkiintoista että olen yleensä syönyt 2-3 kertaa päivässä mutta näillä muutoksilla hyvä tahti tuntuu olevan neljästi päivässä.
Eli kärsivällisyyttä, kokeilua ja oman olon ja jaksamisen tarkkailua kunnes löydät sinulle sopivan tavan pysyä sopivassa painossa. Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisesta kilomäärästä on kysymys tässä painonpudotuksessa? Mietin, jos sulla on pudotettavaa vaikka pari kiloa niin ne voi ihan lähteä jo pienelläkin ruokavalion fiksauksella ja esim. aerobisen liikunnan lisäämisellä.
Syötkö monipuolisesti ja riittävästi ruoka-aineympyrästä sinulle sopivin väliajoin? Syötkö ruokavaliossasi paljon sokeripitoisia tuotteita? Ethän korvaa niillä aterioita? Harrastatko tarpeeksi liikuntaa? Näitä asioita voisi miettiä.
Yritän kiristellä ihan vaan 4-6 kg, en enempää. Ruokavalioni on kyllä monipuolinen kasvisruoka, tykkään kokkailusta ja mielelläni vaihtelen syömisiä. Liikuntaa tulee paljon. Olen joskus korvannut herkuilla oikeaa ruokaa, en tee enää niin. En juo esim limsoja/mehuja ollenkaan, pitsaa ehkä kerran kuussa ja muuta roskaruokaa vieläkin harvemmin, ongelmana on siis ollut suklaa, karkit ja jäätelö.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille. Tosiaan, olen jo valmiiksi normaalipainossa enkä ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta yritän vähän kiristellä kehonkoostumusta paremmaksi. Liikun siis kyllä koko ajan tavoitteellisesti niinkuin muutoinkin. Viilaukset pitää tehdä syömäpuolella, en pysty enää lisäämään päivittäistä/viikottaista treenimäärää.
Vierailija kirjoitti:
Proteiinivouhotus on ihan sairasta. Kyllä jopa kaurapuurossa on proteiinia. Harvalla länsimaalaisella ihmisellä on OIKEASTI pulaa proteiinista. Ja ihan yhtä lailla se liika proteiini lihottaa ja rasittaa esim munuaisia. Puhumattakaan esimerkiksi eläinproteiinin tankkaamisen ympäristövaikutuksista.
Näinpä.
Minulla on ollut verikokeissa hyvät paastoverensokerit, viimeksi oli 4.1 mikä on käsittääkseni täysin terve arvo. Kortisoliarvoissa sen sijaan on ollut häikkää, mutta se johtuu perussairaudestani ja siihen liittyvästä lääkityksestä. Välillä joudun myös syömään kortisonia eikä sille ole mitään muuta vaihtoehtoa olemassa. Kortisonikuurilla lihoan joka kerta vaikka söisin pelkkää kaurapuuroa...