Lapsi saa seiskoja kokeista vaikka lukee kokeisiin hyvin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jokainen lapsi voi olla kympin oppilas, se on ihan selvää.

Mutta huolestuttaa hänen tulevaisuutensa. Mitä alkaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan? Onko ammattikoulu ainoa vaihtoehto?

Ammattikoulussa ei ole mitään hävettävää.

Nopeemmin vain valmistuu ammattiinsa.

No joo mutta silloin valmistuu amisammattiin. Vähän kuin kehuskelisi sillä, että on nopea pukeutumaan mutta pukeutuisi aina potkupukuun. 

eri

Itse en ajattele ammatteja huono ja parempi osaisiin, vaikka taidot ovatkin osa syy valintaan.

Ammattihan on vain itsensä elättämistä varten.

Näin ajattelen.

Kuulostaa mielestäni kovin ankealta. Itse koen palkan vain kivana lisänä siihen, että saan tehdä kiinnostavia ja merkityksellisiä asioita. 

Keskittymishäiriö?

Itsekin "luin ahkerasti", todellisuudessa en pystynyt keskittymään 5min kauempaa vaan ajatukset karkas aivan väkisin muualle. Ja tämä siis ennen älylaiteaikaa. 

Lopputuloksena C:n/7,3 paperit lukiosta, joilla ei tehnyt mitään. 

Aikuisena kysyin lääkäriltä, että voisiko tää olla joku oire adhdsta tms. mutta kuulemma on normaalia, ettei pysty keskittymään. Tiedä sitten.

Kärsin kyllä koko kouluajan pahasta ahdistuksesta, sekin voi vaikuttaa keskittymiseen.

Alakoululainen vielä opettelee kokeisiin vastaamista ja lukutekniikkaa. Osa kypsyy hitaammin kuin toiset ja tarvitevat enemmän aikaa harjoitteluun. Seiskaluokkalaisille erityisopet tekevät lukiseulan, ja jos siinä on vaikeuksia, niin saa muutaman tunnin lukutekniikan harjoittelua erityisopen kanssa. Siihen asti siis voit olla huoletta.

Jos vielä seiskan keväällä lapsi lukee paljon kokeisiin ja vaikuttaa osaavan mutta saa seiskan tai alle, niin sitten yhteys erityisopettajaan ja tarkemmat testit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jokainen lapsi voi olla kympin oppilas, se on ihan selvää.

Mutta huolestuttaa hänen tulevaisuutensa. Mitä alkaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan? Onko ammattikoulu ainoa vaihtoehto?

Ammattikoulussa ei ole mitään hävettävää.

Nopeemmin vain valmistuu ammattiinsa.

No joo mutta silloin valmistuu amisammattiin. Vähän kuin kehuskelisi sillä, että on nopea pukeutumaan mutta pukeutuisi aina potkupukuun. 

eri

Itse en ajattele ammatteja huono ja parempi osaisiin, vaikka taidot ovatkin osa syy valintaan.

Ammattihan on vain itsensä elättämistä varten.

Näin ajattelen.

Kuulostaa mielestäni kovin ankealta. Itse koen palkan vain kivana lisänä siihen, että saan tehdä kiinnostavia ja merkityksellisiä asioita. 

Ei työn tarvitse olla kovin herkkua. Ei minuakaan aluksi innostanut nykyiset työni, mutta nykyään se on ihan mieluisaa. Työpaikan ilmapiiri sen viihtyvyyden määrittää.

Keskustelussa on tullut hyviä pointteja esimerkiksi vastaustekniikan merkityksestä. Valitettavasti sitä ei läheskään aina opeteta. Esimerkiksi määritelmä tai laajempi koevastaus ovat omia tekstilajejaan, joiden kirjoittamista pitäisi harjoitella.

Olen äikänopena yläasteella, ja kun seiskojen kanssa näistä puhutaan, niin tuntuu tulevan ihan uutena asiana. Heikon vastaustekniikan ja kirjoitustaidon takia monet alisuorittavat reaaliaineiden kokeissa.

Toinen kysymys on sitten se, että onko seiska huono arvosana. Ainakin yläkoulussa se on keskitasoa. Pyrin itse laatimaan kokeet niin, että keskiarvoksi tulee noin seiska, koska en kuitenkaan kaikille voi todistukseen kasia tai ysiä laittaa. Kokeista ei ole minulle apua arvioinnissa, jos kaikki saavat vähintään kasin.

Monelle oppilaalle seiska on hieno tulos, josta saa minulta kehuja. On surkeaa, jos kotona sitä pidetään kehnona tuloksena. Minun kokeistani se seiskakaan ei tule ilmaiseksi vaan kertoo osaamisesta. On paljon oppilaita, joiden koetulokset ovat vitosia ja kutosia. Ihan ihmisiä heistäkin yleensä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on tullut hyviä pointteja esimerkiksi vastaustekniikan merkityksestä. Valitettavasti sitä ei läheskään aina opeteta. Esimerkiksi määritelmä tai laajempi koevastaus ovat omia tekstilajejaan, joiden kirjoittamista pitäisi harjoitella.

Olen äikänopena yläasteella, ja kun seiskojen kanssa näistä puhutaan, niin tuntuu tulevan ihan uutena asiana. Heikon vastaustekniikan ja kirjoitustaidon takia monet alisuorittavat reaaliaineiden kokeissa.

Toinen kysymys on sitten se, että onko seiska huono arvosana. Ainakin yläkoulussa se on keskitasoa. Pyrin itse laatimaan kokeet niin, että keskiarvoksi tulee noin seiska, koska en kuitenkaan kaikille voi todistukseen kasia tai ysiä laittaa. Kokeista ei ole minulle apua arvioinnissa, jos kaikki saavat vähintään kasin.

Monelle oppilaalle seiska on hieno tulos, josta saa minulta kehuja. On surkeaa, jos kotona sitä pidetään kehnona tuloksena. Minun kokeistani se seiskakaan ei tule ilmaiseksi vaan kertoo osaamisesta. On paljon oppilaita, joiden koetulokset ovat vitosia ja kutosia. Ihan ihmisiä heistäkin yleensä tulee.

Kiva kuulla. Mutta lukiosta jatkoon menee 99% ne joilla on ka. 8-10.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on tullut hyviä pointteja esimerkiksi vastaustekniikan merkityksestä. Valitettavasti sitä ei läheskään aina opeteta. Esimerkiksi määritelmä tai laajempi koevastaus ovat omia tekstilajejaan, joiden kirjoittamista pitäisi harjoitella.

Olen äikänopena yläasteella, ja kun seiskojen kanssa näistä puhutaan, niin tuntuu tulevan ihan uutena asiana. Heikon vastaustekniikan ja kirjoitustaidon takia monet alisuorittavat reaaliaineiden kokeissa.

Toinen kysymys on sitten se, että onko seiska huono arvosana. Ainakin yläkoulussa se on keskitasoa. Pyrin itse laatimaan kokeet niin, että keskiarvoksi tulee noin seiska, koska en kuitenkaan kaikille voi todistukseen kasia tai ysiä laittaa. Kokeista ei ole minulle apua arvioinnissa, jos kaikki saavat vähintään kasin.

Monelle oppilaalle seiska on hieno tulos, josta saa minulta kehuja. On surkeaa, jos kotona sitä pidetään kehnona tuloksena. Minun kokeistani se seiskakaan ei tule ilmaiseksi vaan kertoo osaamisesta. On paljon oppilaita, joiden koetulokset ovat vitosia ja kutosia. Ihan ihmisiä heistäkin yleensä tulee.

Kehuja arvosanasta, jolla ei pk-seudulla pääse mihinkään lukioon? Ei seiskakaan tule ilmaiseksi, mutta seiskoja täynnä olevalla todistuksella joutuu amikseen. Sieltä voi olla vaikea enää ponnistaa.

Olen yrittänyt omille lapsilleni opettaa ajattelua, että ymmärtävät lukemansa asiaa. Koevastauksiim olen ehdottanut aineesta riippuen vastaamaan ajatuksella kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, mikä on syy-seuraussuhde.

Lukiossa saisi ottaa gaussin käyrän joka aineen arvosanajakaumaan kuten kirjoituksissa on.

Vierailija kirjoitti:

olo

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on tullut hyviä pointteja esimerkiksi vastaustekniikan merkityksestä. Valitettavasti sitä ei läheskään aina opeteta. Esimerkiksi määritelmä tai laajempi koevastaus ovat omia tekstilajejaan, joiden kirjoittamista pitäisi harjoitella.

Olen äikänopena yläasteella, ja kun seiskojen kanssa näistä puhutaan, niin tuntuu tulevan ihan uutena asiana. Heikon vastaustekniikan ja kirjoitustaidon takia monet alisuorittavat reaaliaineiden kokeissa.

Toinen kysymys on sitten se, että onko seiska huono arvosana. Ainakin yläkoulussa se on keskitasoa. Pyrin itse laatimaan kokeet niin, että keskiarvoksi tulee noin seiska, koska en kuitenkaan kaikille voi todistukseen kasia tai ysiä laittaa. Kokeista ei ole minulle apua arvioinnissa, jos kaikki saavat vähintään kasin.

Monelle oppilaalle seiska on hieno tulos, josta saa minulta kehuja. On surkeaa, jos kotona sitä pidetään kehnona tuloksena. Minun kokeistani se seiskakaan ei tule ilmaiseksi vaan kertoo osaamisesta. On paljon oppilaita, joiden koetulokset ovat vitosia ja kutosia. Ihan ihmisiä heistäkin yleensä tulee.

Kehuja arvosanasta, jolla ei pk-seudulla pääse mihinkään lukioon? Ei seiskakaan tule ilmaiseksi, mutta seiskoja täynnä olevalla todistuksella joutuu amikseen. Sieltä voi olla vaikea enää ponnistaa.

Älkää nyt viitsikö. Puolet ihmisistä ei käy lukiota, ja suurin osa heistä elää ihan hyvää elämää. Mitä pahaa siinä on, jos on kampaaja tai kirvesmies? Olisipa ikävää, jos ei näitäkään ammatilaisia olisi.

Eivätkä opinnotkaan siihen amikseen välttämättä tyssää. Tunnen ainakin neljä ihmistä, jotka ovat maistereita, vaikka eivät ole ylioppilaita.

Vanhemmat ovat kyllä paljon armottomampia lapsia kohtaan kuin opettajat. Surullista, jos ei voi hyväksyä omaa lastaan sellaisena kuin hän on ja kunnioittaa kaikkien ihmisten työtä ja osaamista.

T. Sama ope

Voihan sitä käydä iltalukion tai ammattilukionkin. Sama päämäärä niissäkin kuin päivälukiossa.

Kympin oppilas erinomainen koulunkäynnistä, ei välttämättä muussa elämässä.