Abortti kokemuksia?

Menen huomenna lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen ja mietin että saako sinne ottaa jonkun läheisen tueksi?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:04"]Menen huomenna lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen ja mietin että saako sinne ottaa jonkun läheisen tueksi?
[/quote]

Totta kai saat ottaa!

Abortti on aina vaikea päätös. Minua ehkä hieman jännittää puolestasi tässä nyt se, että tunnut empivän. Tosi kamalaa, jos kadut myöhemmin.

Ymmärrän, että kouluun on kiire. Mutta usko minua, kolmekymppistä ämmää, että olet vielä niin nuori että kouluun ja töihin ehdit kyllä ihan oikeasti vielä.

tsemppiä päätöksen tekoon.

Kyse on itsemääräämisoikeudesta, eli oikeudesta päättää omasta kehostaan. Abortti ei siis liity hyvään tai huonoon äitiyteen. Saati sitten mihinkään muuhunkaan ihmisen henkiseen olemukseen. Ei myöskään vastuuttomuuteen. Kyse on ihmisoikeuksista.

Abortista ei jäänyt oikeen minkäänlaisia fiiliksiä. Tein sen kaksi vuotta sitten, oli vahinkoraskaus ja ei todellakaan olisi sopinut silloiseen elämäntilanteeseeni. Ja turha joidenkin haukkua edesvatuuttomaksi, koska itse ainakin haluan että oma elämäni on kunnossa ennenkuin haluan pitää huolta lapsesta. Lääkärissä sain lääkkeet jotka laitoin emättimeen josta alkoi runsas verenvuoto. Olin muutaman tunnin lääkäriasä tarkkailussa kunnes sain lähteä kotiin ystäväi kanssa. Vaikka raskaus oli jo melko pitkällä en nyt tarkkaan muista monennellako viikolla niin kivut eivät olleet tavallisia menkkakipuja suurempia selvisin buranalla.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:24"]

Toinen vastustajien ryhmä on adoptiojonossa olevat, jotka pakkomielteisesti odottelevat söpöä suomalaista vauvaa itselleen. "Etkö voisi mielummin antaa adoptioon, kuin tappaa lapsesi, please?".
[/quote]

Nää ihmiset ei ymmärrä että 9kk (tai yli koska paraneminen) on pitkä aika kärsiä. Etenkin lääkärikammoisille ja erittäin kipuherkille.

Kuvittelin,että olisin iloinen,kun raskaustesti oli positiivinen. Mutta tuli hirveä ahdistus ja mietin onko minusta siihen. Rupesin miettimään sitäkin,että onko oikea ihminen vierellä. Hän haluaa lapsen,mutta sanoi,että minun pitää myös tosissaan haluta. Sekavat tunteet. Kertokaa mielipiteitä.

Abortti ei liity millään tavalla hyvään äitiyteen. Eikä hirviöihin.

"Vierailija

22.07.2014 klo 14:29

Moralisointi on turhaa. Fakta on silti se, että abortti tarkoittaa pienen lapsen surmaamista. Kaikki terveydenhoidon ammattilaiset eivät ihmisiä haluaisi auttaa tappamaan. Nyt on jätetty kansalaisaloite, jossa esitetään, että terveydenhoidon ammattilaiselle jätettäisiin oikeus kieltäytyä tappamasta toista ihmistä niissä tilanteissa, joissa asiaan ei liity lääketieteellistä syytä (kuten naisen kuoleman vaaraa). Aloitteessa ei olla kieltämässä abortteja, vaan esittämässä lakiin kirjattua oikeutta työntekijöille työvuorojärjestelyihin niin, että abortteja eivät joutuisi tekemään ne, jotka eivät abortteja halua tehdä. Pieni osa lääkäreistä on lopettanut jopa lääkärin työt kokonaan, kun eivät ole pitäneet työtä eettisesti kestävänä. Aloitetta voi kannattaa täällä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/860"

Suomessa lääkärit voivat kieltäytyä tekemästä raskauden keskeytystä jos heidän oma moraalinsa ja arvot estävät tämän. Lisäksi, kaikki eivät koe pienen solumöykyn olevan vielä ihminen, vaan ajattelevat muutaman viikon ikäisen sikiön ns. kasvaimena.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin sain lapsia nykyisen mieheni kanssa, tein abortin. Ei ollut oikein muutakaan vaihtoehtoa, yksinhän minä olisin jäänyt sen kanssa, ja siittäjä (joka päätti että on ookoo panna paljaalla vaikka sanoin että ilman kortsua ei ole mitään asiaa sisälleni....) totesi vain että kai menen aborttiin. Yhteyttä piti sen verran että laittoi parin viikon päästä viestii että kai mä menin sinne aborttiin.

Ei minulla ollut mitään tunnesidettä siihen elämänalkuun, tuntuihan se pahalta, mutta tosiaan, en voinut muutakaan tehdä silloin.

Tein sen kotona, lääkkellisenä. Sujui ihan hyvin,kyllähän se vähän sattui, mutta Panacodit auttoi. Muutamassa tunnissa se oli ohi.

Nyt kun olen saanut lapsia, en usko että pystyisin siihen ikinä enää. 

Mä en ole ikinä ymmärtänyt, miten tällainen voi jäädä naiselta huomaamatta. Ehkä tosiaan sitten, jos makaa lahnana ja tuijottaa kattoon.

No jos olet raskaana niin tee abortti toivoisin olevani raskaana koska musta vauvat ja taaperot on söpöjä.

Tein lääkinnällisen abortin sairaalassa päiväosastolla kolmannen raskauskuukauden lopulla. Jouduin odottelemaan aika kauan että sikiö tuli ulos, mutta muuten koko homma oli kyllä helppo eikä kipuja ollu mulla lainkaan. Piti kyllä jäädä sinne osastolle odottelemaan että verihyytymät tulee ulos ja sitten sain lähteä kotiin. Turhaan stressasin koko toimenpidettä!!

Vierailija kirjoitti:

Törkeä olisit. Tyttäresi saisi sisaruksen, pienellä ikäerolla heistä tulisi hyvin läheiset. Olet niin nuori, että opiskella ehtisit vaikka kuinka paljon tulevaisuudessa. Ota teille suotu lahja vastaan.

 

Ahneet lahjojen vaatijat ne törkeitä ovat.

Älä pelkää, selviät siitä.