Lue keskustelun säännöt.
Yksi hyvä syy tehdä lapset nuorena
22.02.2014 |
on se että ei joudu siihen tilanteeseen kuin lehdessä oli juttua että jotkut keski-ikäiset ovat, eli siihen että joutuvat huolehtimaan vanhoista vanhemmista ja lapsista rankan työelämän ohella. Lehdessä oli juttu naisesta joka joutuu käymään äitinsä luona siivoamassa ym. joka viikko, ja lapset odottavat äitiä kotona. Mun miehellä on vanha äiti jonka luona käy monta kertaa viikossa, ja kyllä se on tätä meidän lapsiperhearkea rasittanut, tai lähinnä mua ärsyttänyt. Kun meidän kaksoset syntyivät anoppi oli juuri täyttänyt 80 ja sen jälkeen on vielä hänen terveytensä alkanut mennä aika kovaa huononpaan suuntaan. Mies tekee raskasta vuorotyötä, vuorot on pitkiä, ja minulla ei ole tässä kaupungissa mitään tukiverkostoa, joten olen lasten kanssa paljon yksin, ja kyllä se ärsyttää että mies ei ole yhtäainoaa iltaa kotona kokonaan meidän kanssa, joko on töissä tai äitinsä luona kun lapsilla on se kovin iltavilli päällä.
Minun äitini täyttää vasta 60, eikä onneksi tarvi minua (toivottavasti) pitkiin aikoihin. Minun tyttäreni on jo aikuinen, ja aikoo tehdä lapset siinä 25v hujakoilla, ja olen siitä kiitollinen, haluan olla nuori isoäiti kuten äitinikin oli.
Kommentit (33)
Eli tyttäresi tietää, että hänellä on sopiva isäehdokas tuolloin, joka myös haluaa isäksi? Vai aikooko tehdä lapsen ihan vaan jonkun kanssa? Ja hän on varma, että myös saa lapsen, heti kun haluaa? Ihailtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli olet tehnyt lapsia niin vanhana kuin nuorena? Yksi lapsesi on aikuinen ja toiset ovat pieniä???
Tiedätkö, isäni äiti tarvitsi apua 50 ikävuodesta alkaen. Äidinäidin äitini ei tarvitse vieläkään apua, vaikka asuu kotonaan ja on lähes 90.
sairauksista, onnettomuuksista ym. ei tiedä etukäteen. Ne lapsetkin voi ottaa sinne auttamaan mukaan. Niin me kuljimme pienenä. Joka toinen päivä isä kävi 1-3 lapsen kanssa, joka toinen päivä äiti kävi anoppinsa luona ja taas lapsi/lapsia mukana.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 09:39"]
Eli tyttäresi tietää, että hänellä on sopiva isäehdokas tuolloin, joka myös haluaa isäksi? Vai aikooko tehdä lapsen ihan vaan jonkun kanssa? Ja hän on varma, että myös saa lapsen, heti kun haluaa? Ihailtavaa.
[/quote]
Mielestäni vielä ihaltavampaa on se, että sitten ei tee lapsia, jos ikä nousisi yli 27. Sen jälkeenhän on av:n mukaan vanha äiti.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:22"]
Ihanko keksimällä pitää keksiä että miksi olet parempi kuin joku muu valintojesi seurauksena? Vittu että vaikutat ärsyttävältä.
Tein itsekin lapset nuorena ja oli kyllä elämäni paskin päätös. Nuoruus ja aikuisikä jäi kokonaan elämättä.
[/quote]
Et ainakaan kasvanut kokemuksesta ole, kirosanojesi perusteella.
Aika surullista jos ajattelet että nuoruus ja aikuiselämä jäi elämättä.
Oikeinko jäit ilman sitä greisibailaamista gamujen kanssa? Voi nyyh...
Ap hyvä, harva NIIN vanhana tekee sukupolvesta toiseen muksuja, että pitäisi ihan vanhempia jo hoitaa omassa pikkulapsivaiheessa. Itse olen 37, lapset 8 ja 4. Vanhemmat 65 ja 69. Eikä niitä todellakaan tarvi hoitaa. Äiti tekee edelleen työkeikkaakin. Pikemminkin ne hoitaa meidän lapsia. Itseasiassa virtaa keskittyä lastenhoitoon on enemmän kuin monilla hiukan nuoremmilla isovanhemmilla. Onhan se nyt selvä, että vaikka 65-vuotias eläkeläinen jaksaa autella paljon enemmän kuin 56-vuotias työssäkäyvä. Se työ on monelle raskas siellä 50+-iässä ja sitten vielä päälle tungetaan lapsenlapsia hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä ymmärrän ap:n asian. Onhan sen nyt ihan totta, että vanhat apua tarvitsevat vanhemmat-pienet lapset-työelämä-yhdistelmä on vaikea. Ystävällä on näin, enkä todellakaan kadehti. Itselläni siis jo isommat lapset ja vanhemmat vielä melko hyvässä kunnossa.
Ei sitä tietenkään voi tietää missä kunnossa (tai ylipäänsä onko hengissä) kukakin on minkä ikäisenä, mutta kai sitä nyt saa olla tyytyväinen omaan tilanteeseensa, että EI ole sellaista taakkaa kannettavanaan, jossa joutuu repeämään oikeasti ihan joka suuntaan. Siinä ei meinaan paljon salilla käydä.
niin, olisin tehnyt lapseni nuorempana, jos minulla olisi ollut vakaa parisuhde. olen jo 16-vuotiaasta lähtien halunnut olla äiti.
olen nyt 32-vuotias, lapseton. lapsia ei tehdä, niitä saadaan. on aivan turha vatvoa minkäikäisenä lapset "kuuluu tehdä". jokainen tekee niinkuin parhaakseen kokee, olemme yksilöitä. kaikille ei sovi nuorena aloitettu äitiys ja toisille äitiys vaatii iän tuomaa kypsyttä.
tukekaamme naiset toisiamme, emme voita sillä mitään, että arvostelemme toistemme päätöksiä ja tekoja. maailma on julma naisille, olkaamme toinen toiselle tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain lapset alle 20v ja mummouduin (nautin siitä) 40v. Mummona olo kuitenkin aiheutti sen, ettei kaikki suunnitelmani toteutuneet siitä, miten vietän niitä vuosia itsekkäästi kun lapseni ovat isoja/aikuisia. En siis hoida vanhempiani mutta osallistun paljon (omasta halusta) lastenlasteni elämään.
Meilläkin on hankittu lapset melko nuorina ja ollaan tähän valintaan todella tyytyväisiä. Ei ole kyllä tultu edes ajatelleeksi ap:n onglemaa, mutta meilläkin isovanhemmat ovat vieläkin ihan hyvässä kunnossa ja viereitä eläkeläisä, vaikka meidän lapset on jo teini-iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:22"]
Ihanko keksimällä pitää keksiä että miksi olet parempi kuin joku muu valintojesi seurauksena? Vittu että vaikutat ärsyttävältä.
Tein itsekin lapset nuorena ja oli kyllä elämäni paskin päätös. Nuoruus ja aikuisikä jäi kokonaan elämättä.
[/quote]hah hah hah. joku lapseton täällä taas puhuu paskaa. Lapsethan sen elämän tuovat tullessaan. Elämä alkaa vasta kun perheeseen tulee lapsia, siihen asti vain etsitään itseä, joillakin siihen menee koko elämä.
Mä kyllä ymmärrän ap:n pointin. Hoidin kahta pientä lasta ja yhtä vanhemmistani. Ja se oli kyllä todella rankkaa, onneksi työni oli joustava. Toinenkin vanhempi jo enemmän hoidettava kuin hoitaja, joten sukulaisista ei saada lastenhoitapua, kun muutkin ovat "kerenneet" saada lapsia jo lapsia. Ja miehen puolella 9 muuta kilpailee isovanhempien ajasta. Enemmän kuin rankkuus, harmittaa tietenkin se, ettei lapseni ehtinyt tutustua vanhempaani tänän enempää ja toisin päin.
Mutta se on vain yksi puoli. Me ollaan miehen kanssa kuitenkin saatu elää ennen lapsia oman näköistä elämää ja nyt on ihan kiva viettää sitä perhe-elämääkin. Meillä on talous ja turvaverkot kunnossa, varaa palkata tarvittaessa lapsenhoitaja, työurat hyvällä mallilla, opiskelut hoidettu. Että kyllä tässä vanhempana lasten tekemisessäkin on puolensa.
Sinänsä kyllä jos sairaudet tulee, niin raskasta se on varmasti myös kasvattaa teini-ikäisiä ja hoitaa vanhempiaan jne.
Se vanhemmista huolehtiminen on raskasta itse asiassa missä iässä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ap ei ole ajatellut tätä ihan loppuun asti:
On toki rankkaa, jos 40 hoitaa sekä sairasta äitiään ja pieniä lapsia. Sitä on kuitenkin kohtalaisessa kunnossa 40-vuotiaana.
Jos taas on 60v, kun oma äiti on 80 ja tätä pitäisi hoitaa, niin aika raskasta on. 60övuotiailla on jo monenlaista kremppaa ja sairautta itselläänkin...
Anoppini on 60-v ja jo ihan autettavassa kunnossa, pääosin omien valintojensa takia. Omat vanhempani ovat yli 70-v ja äiti tekee pitkiä juoksulenkkejä vieläkin. Ja kaikkea ei aina voi suunnitella. Monella se ensimmäinen järkevä lisääntymisaika on siinä kolmenkympin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se tosiaan mene noin, että kannattaa tehdä lapset nuorena. Itse tein esikoiseni parikymppisenä, ja niin vain kävi että äitini sairastui syöpään, ja hoidin häntä pitkään. Se oli rankkaa aikaa, pieni lapsi ja todella sairas rakas äiti. Isäni lamaantui täysin äidin sairaudesta ei osannut auttaa häntä, onneksi sentään auttoi lapseni hoidossa. Niin vaan siitäkin selvittiin, vaikka raskasta oli. Elämä ei aina mene niinkuin luulisi.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:19"]
on se että ei joudu siihen tilanteeseen kuin lehdessä oli juttua että jotkut keski-ikäiset ovat, eli siihen että joutuvat huolehtimaan vanhoista vanhemmista ja lapsista rankan työelämän ohella. Lehdessä oli juttu naisesta joka joutuu käymään äitinsä luona siivoamassa ym. joka viikko, ja lapset odottavat äitiä kotona. Mun miehellä on vanha äiti jonka luona käy monta kertaa viikossa, ja kyllä se on tätä meidän lapsiperhearkea rasittanut, tai lähinnä mua ärsyttänyt. Kun meidän kaksoset syntyivät anoppi oli juuri täyttänyt 80 ja sen jälkeen on vielä hänen terveytensä alkanut mennä aika kovaa huononpaan suuntaan. Mies tekee raskasta vuorotyötä, vuorot on pitkiä, ja minulla ei ole tässä kaupungissa mitään tukiverkostoa, joten olen lasten kanssa paljon yksin, ja kyllä se ärsyttää että mies ei ole yhtäainoaa iltaa kotona kokonaan meidän kanssa, joko on töissä tai äitinsä luona kun lapsilla on se kovin iltavilli päällä.
Minun äitini täyttää vasta 60, eikä onneksi tarvi minua (toivottavasti) pitkiin aikoihin. Minun tyttäreni on jo aikuinen, ja aikoo tehdä lapset siinä 25v hujakoilla, ja olen siitä kiitollinen, haluan olla nuori isoäiti kuten äitinikin oli.
[/quote]Minä taas ohjeistan poikaa (17) että ei tarvi aikoihin mua tehdä mummuksi. Ensiksi opiskelut kunnialla loppuun ja työelämässäkin , samaten tyttöystävä myös opiskella ja valmistua ammattiin jne. Ei kiirettä. Sitä ehtii myöhemminkin , itse olin reilusti ohittanut aikoja sitten sen parhaimman hedelmällisyyajan . Kaikki tarpeellinen tuli tehtyä sitä ennen.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 09:56"]
niin, olisin tehnyt lapseni nuorempana, jos minulla olisi ollut vakaa parisuhde. olen jo 16-vuotiaasta lähtien halunnut olla äiti.
olen nyt 32-vuotias, lapseton. lapsia ei tehdä, niitä saadaan. on aivan turha vatvoa minkäikäisenä lapset "kuuluu tehdä". jokainen tekee niinkuin parhaakseen kokee, olemme yksilöitä. kaikille ei sovi nuorena aloitettu äitiys ja toisille äitiys vaatii iän tuomaa kypsyttä.
tukekaamme naiset toisiamme, emme voita sillä mitään, että arvostelemme toistemme päätöksiä ja tekoja. maailma on julma naisille, olkaamme toinen toiselle tukena.
[/quote]Olet vasta 32 vee , hyvin ehdit vielä kun löydät hyvän miehen. Itse ehdin 44 v ja olin kotonakin tavallista pitempoään ja nyt työssä.
Tein lapset vahingossa nuorena. Nyt omat vanhempani alkavat eläköityä. Kun lapset muuttavat kotoa n.5-10 vuoden sisällä, jää meille tilaa majoittaa apua tarvitsevat vanhukset. Minulla on vaihtelevat työajat, joten vanhukset joutuisivat olemaan yksin kotona pari tuntia päivässä. Olen jo ajatuksen tasolla varautunut siihen, että jonkun vuoden päästä minulla on mahdollisuus olla vanhempieni apuna.
No kiva kun sulle lastensaaminen nuorena oli paras valinta, minulle taas myöhään saaminen. Elin aivan ihanaa elämää ennen lapsia enkä nyt puhu mistään "greisibailaamisesta". Kouluttauduin hyvään ammattiin, matkustelin ympäri maailmaa ja nautin ihanasta lapsettomasta parisuhdeajasta elämäni miehen kanssa. Kävin teatterissa, söin ihanissa ravintoloissa ja harrastin.
Olin onnekas, sain lapseni myöhään, ja 70v. vanhempani ovat terveitä ja täynnä elämää ja nyt auttavat lastenhoidossa. Jos joskus sairastuvat meitä sisaruksia on neljä jotka kaikki lähellä ja valmiita auttamaan eli tuskin siitä kukaan kovinkaan paljon kuormittuu. Ja rahaa kaiklla riittää eli varmaan esim. siivoja palkattaisiin ennen kun siellä pitäisi ravata sitä itse tekemässä.
Elämä ei ole mustavalkoista. Vähän elämää kokeneena väitän näin. :)
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 10:09"]
Mun mielestä ap ei ole ajatellut tätä ihan loppuun asti:
On toki rankkaa, jos 40 hoitaa sekä sairasta äitiään ja pieniä lapsia. Sitä on kuitenkin kohtalaisessa kunnossa 40-vuotiaana.
Jos taas on 60v, kun oma äiti on 80 ja tätä pitäisi hoitaa, niin aika raskasta on. 60övuotiailla on jo monenlaista kremppaa ja sairautta itselläänkin...
[/quote]Ehkä myös joku 40 vuotiasta lapsenlapsista tai 20 vuotiaista lapsenlapsenlapsista ehtii hoitelemaan 80v mummon asioita.
Et sitten ottanut kuitenkaan miestä, joka voisi olla nuori isoisä?
Jos miehen äiti on ollut jo 80-vuotias silloin, kun kaksoset syntyivät (minkä ikäisiä mahtavat olla nyt?, on miehesi ollut varmaankin vähintään 35-vuotias, kun kaksoset syntyivät ja silloinkin hänen äitinsä olisi ollut 45-vuotias saadessaan miehen.
Miksi otit noin vanhan miehen ja pilasit lastenlastesi mahdollisuuden saada nuori isoisä?