Onko lapsia pakko huutaa "syömään!" kun ruoka on valmista?
Vai lasketaanko tämä henkiseksi väkivallaksi? Haaveilen siis perhe-elämästä, mutta haluaisin, että lapset opetetaan saapumaan hiljaa itse ruokapöytään aina tiettyyn samaan kellonaikaan ja ruokapöydässä ei puhuta. Pienten lasten kanssa ei varmaan toimi, mutta jostain ikävuodesta 7 ylöspäin.
En myöskään halua, että ruuat ovat jotain pasta-bolognesea tai einespullia ja ketsuppia, vaan ihan oikeaa ruokaa. Jos se kouluikäinen lapsi ei suostu syömään, niin sitten se ei syö ja piste. Onko tämäkin väkivaltaa?
Kommentit (26)
On kyllä henkistä väkivaltaa ja täysin kieroutunutta jos ruokapöydässä ei saa puhua.
Ruokapöydässä ei puhuta?! Miksi ei? Sivistynyt ruokapöytäkeskustelu on kuitenkin ihan olennainen osa kulttuuriamme. Ja lapset oppivat syömän just sitä ruokaa, mitä heille valmistat, ainakin jollain tasolla. Mutta kyllä kuka tahansa oppii olemaan klo 19 ruokapäydässä, jos se aina silloin on tarjolla, ilman mitään huutelua. Mutta sitten toi on sun ongelmasi hoitaa siihen pöytään klo 19 JOKA.IKINEN.ILTA.
Meinaatko alkaa lastesi palvelijaksi joka tekee ruuan aina minuutin tarkasti samoihin aikoihin?
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Ei varmaan ole ongelma opettaa kouluikäistä tulemaan ruokapöytään aina samalla kellonlyömällä. Mutta itsellesi rakennat samalla sellaista haastetta, että ruoan valmistuminen on sitten todellakin ajoitettava parin minuutin tarkkuudella, tai homma ei toimi.
Mitä sulla on ruokapöytäkeskusteluja vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
OK. Ei kai se sinänsä mahdotonta ole, että lapset oppisivat olemaan hiljaa ruokailun ajan, kunhan sitten palauduttuanne saavat tilaisuuden kertoa käydä läpi päivän kuulumisia vanhempien kanssa. Tilaisuus tällaiseen on kasvatuspsykologisesti hyvin tärkeä. Monissa perheissä juuri ruokailu on luonteva hetki tähän, mutta ei kai sen niin ole pakko olla, jos saatte toimimaan muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
Kuuntelette vaan hipihiljaa toistenne maiskutusta. Kello tikittää taustalla....
Tuo on kuin jostain mustavalkoisesta Kaurismäen elokuvasta -niin helvetin ankeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
Palautukaa ihan keskenänne vaan. Älkää hankkiko siihen lapsia kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vastaako joku tosissaan tällaiselle provoilijalle?
'
Mulla on tapana vastata asiallisesti kaikille niin kauan kuin he vastaavat asiallisesti minulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
Kuuntelette vaan hipihiljaa toistenne maiskutusta. Kello tikittää taustalla....
Tuo on kuin jostain mustavalkoisesta Kaurismäen elokuvasta -niin helvetin ankeaa.
Joku ryystää soppaa liian kovaäänisesti, ja saa välittömästi tuumia katseita muilta, mutta kukaan ei sano mitään.
Saako aterian päätteeksi sanoa kiitos?
Sen ymmärrän että lasten nirsoilua ei hyväksytä vaan syövät mitä on tarjolla tai sitten ovat nälkäisiä, mutta kuka helvetti vaatii hiljaisuutta ruokapöydässä? :D
mielikuva perheestä joka kököttää pöydän ympärillä tuijottaen eteensä hipihiljaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö aikuisetkaan siis saa puhua ruokapöydässäsi tälläkään hetkellä, vai onko toi joku lapsiin liittyvä juttu?
Minulle ja miehelleni ruokapöydässä hiljaa istuminen on palautumisen hetki töistä.
Palautukaa ihan keskenänne vaan. Älkää hankkiko siihen lapsia kärsimään.
Niinpä. Se joka haluaa ruokailla hiljaa niin ruokailkoon, mutta toisia ei voi pakottaa noudattamaan noin naurettavaa sääntöä.
Vaikka aloitus (toivottavasti) provo onkin, niin
1. aika tarkkaan saa ruoanlaittonsa aikatauluttaa, jotta joka ikinen päivä ruoka olisi tasan klo jotain pöydässä. Meillä ainakin tuo vaihtelee sellaisella 10-20 minuutin vaihteluvälillä, riippuen siitä, mitä ruokaa on tarjolla ja moneltako töistä ehti kotiin.
2. lapsille on opettavaista, kun ruokapöydässä keskustellaan. Se on myös hyvä hetki vaihtaa kuulumisia ja kysellä, miten menee
Toivon, että tämä on provo, mutta jos ei ole niin tuo ensimmäinen kohta on oikeasti sairas. Tuollainen ei ole normaalia ja ehdottomasti lasun paikka. Vieläkin menee kylmät väreet.
Toivottavasti et saa koskaan lapsia, sorry.