En saa olla hyvä työssä?
Eli multa kielletään olemasta hyvä työssä ja pyritään viemään ilo pois. Miksi kaiken täytyy olla niin masentavaa ja kuka luulee että tulosta tulee vihasena?
Kommentit (8)
Millähän alalla työskentelet? Oma veikkaus on että olet sossu tantta ja sinua on kielletty lapioimasta rahaa perusteettomasti hätää kärsiville kanta-suomalaisille, jotta rahaa riittää elintasopakkolaisille.
Tuttua. Työssään ei saa olla tehokas eikä saa osata mitään. Pahinta siihen päälle on se, että jos olet iloinen ja jaksat loputtomiin niin siitä saa kaikkien vihat niskaan. Kun olet parempi kuin muut niin se saat muut näyttämään huonolta. Pahimmassa tapauksessa johto tajuaa että hommat voisi hoitaa paremminkin ja alkaa vaatia muilta samaa kuin sinä jo teet. Se ei käy päinsä. Minua on aikoinaan esimerkiksi pyydetty olemaan huonompi työssäni, koska opetin asiakkaat liian hyvälle. Muut eivät olleet valmiita ja halukkaita tähän. Ja koska olin tehokkaampi kuin muut, se paljasti miten paljon töissä on löysää niin minua on myös pyydetty teeskentelemään kiireistä.
Menin opiskelemaan ravintola-alaa aikuiskoulutuksena, josta suurin osa oli työpaikoilla opiskelua. Ravintolassa, missä aloitin opinnot, erään uskonnollisen yhteisön kasvisravintola tein aluksi puhtaana pitoon ja siisteyteen liittyviä tehtäviä, joista sainkin erityiskiitosta, mikä on hauskaa, kun kotona en ole kovin siisti :). Pyyhin pöytiä, aamuisin siivosin lattiat, kannoin astioita keittiölle, tiskasin, täydensin salaattipöytää. Kuitenkin tarkoituksenani oli suuntautua kokiksi, ei tarjoilijaksi. Kun viimein pääsin aloittamaan ruoanlaittoa keittiöllä tapahtui se näin: Sovittiin, että eräänä iltapäivänä muiden jo lähdettyä kotiin laitan seuraavaksi päiväksi hummuksen (kikhernelevite) valmiiksi. Vuosia ilmeisesti jollakun tukityöllistämissysteemillä ravintolan/kirkon siivoojana työskennellyt 50-60-vuotias nainen tulisi neuvomaan minua.
Osaan kyllä tehdä hummusta ja osasin silloinkin. Nainen otti hummus reseptin esille keittiön kaapista ja sanoi, että on tärkeää noudattaa resrptissä olevia ainesosien määriä. Sitten hän alkoi valmistaa hummusta, eikä antanut minun tehdä mitään, hän näyttää... Sitten hän sanoi, ettei ohjetta tarvitsekaan seurata, vaan voi vähän soveltaa ja lorautteli oliiviöljyä ja viskeli mausteita summanmutikassa. En edelleenkään saanut tehdä mitään. Hummuksesta tuli ihan liian löysää. Varmaan toiset työntekijät sitten luuli seuraavana päivänä, että se on minun tekemää, kun niin oli ollut puhe.
Kateellinen ikääntyvä tykityöllisyyssiivoojahissukka sabotoi. Kateellinen vaikka vaan mun iästä, mulla elämä ja uusi ammatti edessä, hänellä ohi.
5. Jatkaa.
Kerran menin kokopäiväiseksi henkilökohtaiseksi avustajaksi halvaantuneelle töihin. Hänelle tuli ateriapalvelusta ruoka, mikä oli joka päivä perunaa ja lihaa erimuodoissa. Ei salaattia, eikä kiisselissä marjoja. Todella yksipuolista ja normi pienen einesruokaannoksen kokoinen astiallinen 10e päivä kotiinkuljetettuna.
Päätimme, että voin aivan hyvin laittaa ruoan, koska kuitenkin ilen siellä koko päivän hänen kanssaan. Ateriapalvelu lopetettiin. Jonkinajan päästä työnantajan edunvalvoja halusi jutella kanssani. Mukana oli pari jotain muutakin tyyppiä. Aihe oli, että kauppalasku oli kasvanut 200e kk:ssa. Totesin vaan, että "No, jos olette huomanneet niin ateriapalvelu, joka makssaa noin 300e kuussa on lopetettu".
5. 6. jatkaa
Toisen kerran aloitin osa-aikaisena avustajana kehitysvammaisella, joka ei oikein osannut lukea ja yksi tehtäväni oli harjoitella lukemista hänen kanssaan. Hän edistyi todella paljon jo parilla harjoittelukerralla.
Oli koeaika. Kehitysvammainen soitti, että haluaa päättää työsuhteen koeajalla. Ok, se koeajalla sallittu ilman perusteluita.
Asuimme pienessä kylässä. Kerran kuljin sattumalta hänen rivitalonsa ohi. Hän huusi nimeäni, joten menin puheille. Hän kertoi, että ei olisi halunnut työsuhdetta päättää, vaan "Naiset pakotti. Ne sanoi, että näin on pakko tehä". Naiset eli nämä sosiaali- ja kotipalvelu ihmiset... Niin tyypillisen ammattimaista. Eivät kestäneet sitä, että minä ilman edes lähihoitajan koulutusta handlaan homman, jota varten pitäisi olla vähintään erityisluokanopettaja tai logoterapeutti...
Sinä henkilökohtaisena avustajana työskennellyt: ihanaa kuulla, että kuitenkin kirjoitat positiivisesti itse työstä. Kuulee niin paljon negatiivisia kokemuksia avustajan työstä.
Otetaanko sulta tuoli alta, vai varastetaanko lempparikahvimuki, vai mistä on kyse?