En jaksanut enää ystävää, jolla oli koko ajan vaikeaa

Ensin hänellä oli huolia ja ikävyyksiä elämässään. Mutta kun vuosi kuuntelijana oli mennyt ja huomasin, ettei ystäväni enää tiedä minun asioistani eikä se häntä tuntunut edes haittaavan, huomasin, etten jaksa.

Ensin hänellä oli ongelmia, joita kuuntelin. Sen jälkeen uudella tapaamiskerralla taas lisää ongelmia. Lopulta kun kävimme harrastuksessakin, vatvottiin taas jonkun kivan hetken jälkeen näitä ongelmia.

Tein kuitenkin virheen ja kerroin hänelle, että olen väsynyt. Hän veti herneet nokkaan. Mutta ehkä tein hänelle palveluksen, kun hän sai itse päättää ystävyyden, kun en ollut se "tosiystävä", joka jaksoi ja jaksoi hänen huonompiakin hetkiään. Ensi kerralla ymmärrän vain olla hiljaa ja ottaa etäisyyttä. On turha avata keskustelua siitä, että ei jaksa enää toisen käytöstä.