Mielenterveysongelmainen lastenhoitajana

Monesti oon törmännyt just siihen että pelkän diagnoosini takia jotkut suhtautuu kielteisesti minuun hoitamassa vauvaa tai ovat peloissaan jos oon samassa huoneessa vauvan kanssa yms, vaikkeivat edes tunne minua eivätkä tiedä muuta kuin VAIN diagnoosini.

Sitä en ymmärrä, miksi jotkut arvostelee tai puuttuu muitten asioihin mitkä ei mitenkään edes liity jonkun henkilön omaan elämään.

Kun kuitenkaan ei ole mitään vahinkojakaan niissä tilanteissa ikinä sattunut niin:


Jokainen pitäköön huolen omasta vauvastaan tuossa asiassa!

Entinen masennuspotilas voisi hyvin hoitaa lastani. En näkisi asiassa mitään ongelmaa, jos nyt olisi siinä kunnossa että jaksaa ja voi lasta hoitaa. Tuo edunvalvonta asia ihmetyttää? Siihen täytyy olla joku muu selitys. Yleensä edunvalvoja määrätään, jos ihminen ei itse kykene asioitaan hoitamaan. Herää kysymys, miksi ei kykene ja kykeneekö silloin lastakaan hoitamaan. Tuo masennustausta ei selitä edunvalvojaa.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 12:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 23:20"]

Ihan ok, jos ei olisi ainoa paikalla oleva aikuinen.

[/quote]

No itselläni on Aspergerin syndrooma, toistuva masennus, huomattavia oppimisen vaikeuksia jne ja monesti oon törmännyt just siihen että pelkän diagnoosini takia jotkut suhtautuu kielteisesti minuun hoitamassa vauvaa tai ovat peloissaan jos oon samassa huoneessa vauvan kanssa yms, vaikkeivat edes tunne minua eivätkä tiedä muuta kuin VAIN diagnoosini, mutta silti minä sylissä oon pidellyt vauvoja, niitäkin vauvoja joita en ihan hoitamaan ole päässyt, niin ainakin sylissä oon vähintäänkin pidelly, nuorin mitä pitelin oli vastasyntynyt ja hyvin meni se pitely ja minulla on varmat ja rauhalliset otteet ja osaan käsitellä niinkin pientä ja minuun luotetaan jos jollekin tutulle syntynyt vauva. Joskus oon sylissä pidellyt ja jos henkilö joka vauvan on saanut, on ollut minulle läheisempi joko sukulainen tai muuten läheinen ihminen niin olen saanut myös vahtia vauvaa ja myös hoitotoimia tehdä vauvalle, mutta jos on kyseessä ei niin kovin läheinen ihminen tai puolituttu, niin olen pitänyt vain sylissä vauvaa mutta vauvan äiti on itse hoitanut vauvansa jos hoitotoimia tarvitaan. Se on niin, että kyllä minä läheisten ihmisten vauvoja olen hoitamaan päässyt siinä missä kuka vaan, mut puolitutut ja vieraammat antavat kyllä sylissä pitää.

[/quote]

miks tuolle alapeukutettiin? eikö tämä muka ole ihan ok: en hoida vieraitten ihmisten vauvoja, mut sukulaisten ja läheisten kyllä. Eikö se ole jokaisen oma asia kenen antaa hoitaa vauvaansa? Jokainen vastatkoon vain omasta vauvastaan. Joka antaa minun hoitaa omaa vauvaansa, antakoon, joka ei antas mulle omaa vauvaa, niin sekin on ok, kunhan ei rupea arvostelemaan sitä kun jotkut muut antaa omansa.

[/quote]

ja taas: JOKAINEN huolehtii ja päättää OMAN vauvansa puolesta kenen antaa pitää sylissä ja kenen ei, kenen antaa hoitaa ja kenen ei, mutta jos joku antaa vauvansa sellaiselle mille itse et antaisi, niin se hänelle suotakoon! Antaa kaikkien kukkien kukkia tässäkin asiassa.

JOKAINEN huolehtii ja päättää OMAN vauvansa puolesta kenen antaa pitää sylissä ja kenen ei, kenen antaa hoitaa ja kenen ei, mutta jos joku antaa vauvansa sellaiselle mille itse et antaisi, niin se hänelle suotakoon! Antaa kaikkien kukkien kukkia tässäkin asiassa.


Jos joku ei omaa lastaan antas mulle hoidettavaksi eikä edes syliin, niin silloin hän itse on siihen ratkaisuun päätynyt ja hänellä on siihen valintaan oikeus ja sitä oikeutta pitää kaikkien kunnioittaa. Hyväksyn ja ymmärrän sen täysin, jos joku ei anna omaa lastaan minun syliin ja sillä ehdolla hyväksyn, että se rajoittuu sitten hänen omaan jälkikasvuunsa se asia eikä henkilö puutu siihen jos joku muu toimii oman lapsensa kanssa toisin. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella eikä tuomita sitä henkilöä, jolla on vauva ja joka antaa minun hoitaa vauvaansa tai ainakin sylissä pitää, koska se joka antaa, niin ehkä se henkilö tuntee minut sen verran hyvin, että on arvioinut, että minuun voi luottaa ja ilmeisesti tutumman seurassa saatan hyvinkin olla luotettava vaikka ilmeisesti vieraammat ihmiset eivät asiasta ole aina samaa mieltä.



Ne mitkä tuntee minut hyvin, eivät näe tuossa asiassa minun kohdalla mitään riskejä.


Muutenkin sen verran lieviä ongelmia minulla on nykyään, että voinko hoitaa vauvaa vai en on täysin jonkun yksittäisen vauvan äidin oma valinta. Jokaiselle suotakoon tässäkin asiassa se oma valinta, koska jokainen äiti sisimmässään sen vaistoaa mikä on hyväksi omalle lapselleen ja mikä taas ei. 


En tästä päivästä eteenpäin kysele enää keneltäkään että "voinko minä sinun mielestä hoitaa vauvaa?" enkä edes kerro julkisesti enkä kovin monelle edes toitota sitä, että olin hoitamassa vauvaa. Se olinko vai enkö, jää minun ja niitten tuttujeni väliseksi asiaksi, joilla on vauva sillä hetkellä.


Mutta ainakaan diagnoosi ei ole esteenä sille, kun on olemassa jopa äitejä joilla on Aspergerin syndrooma ja on as-naisia mitkä on hoitaneet sukulaisensa vauvaa ja lisäksi myös esim omia pikkusisaruksiaan on eräskin as-nainen hoitanut siinä missä terveetkin nuoret hoitaa pientä siskoaan tai veljeään. Noilla on aspergerin lisäksi myös muita, jopa samantapaisia lisäongelmia kuin minullakin mutta hyvin kuitenkin on tilanteet menneet niin noilla kuin minullakin sillon kun minäkin oon saanu hoitaa vauvaa.

Voi ei ap, et tainnut arvata miten tämä aloitus taas sekoitti tuon yhden vauvapakkomielteisen mt-potilaan pään (viestit 17,21,22,24 ja 25, toistaiseksi). 

[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 13:37"]

Voi ei ap, et tainnut arvata miten tämä aloitus taas sekoitti tuon yhden vauvapakkomielteisen mt-potilaan pään (viestit 17,21,22,24 ja 25, toistaiseksi). 

[/quote]

kyseessä ei ole mielenterveydellisesti diagnosoitu pakkomielle vaan Aspergerin syndroomaan liittyvä asioihin juuttuminen ja kyvyttömyys ymmärtää ihmisiä mitkä puuttuu toisten asioihin!!!

ymmärrän jos joku ei anna omaa vauvaansa minulle, mutta sitä en ymmärrä jos joku arvostelee tai tuomitsee niitä, mitkä antaisivat.

ongelmia aiheuttaa jos kaikki ei toimi samalla tavalla.

tähän auttaa parhaiten se, että niille, jotka eivät antas minulle vauvaansa, ei minun pidä puhua vauvoista mitään.

puhun vauvoista vain lähimpien ihmisten ja läheisten kanssa.

vauvat on henkilökohtainen, yksityiselämään kuuluva asia josta minun on parasta vaieta esin perheen ja suvun ja kaveripiirin ulkopuolella täysin. etenkään kun minulla ei nyt ole omaa vauvaa tällä hetkellä.

ja jos joku esittää mielipiteitä minun sopimattomuudesta olla tekemisissä vauvojen kanssa, niin niitä mielipiteitä ei pidä esittää minulle vaan ne on jonkun muun henkilön kanssa hoidettava ne asiat.

Olen tehnyt ja teen edelleen monia asioita mitä jotkut yksittäiset ihmiset eivät antas minun tehdä. Jos aiotaan rajoittaa tai kieltää, niin se on jonkun minulle tutun henkilön tehtävä ja kieltoja pitää suunnitella aina yhdessä lähiomaisten kanssa. Vieraan ihmisen ei kannata kieltämään alkaa, siitä seuraa vain harmia.

Yleensä vaikea Asperger sekoitetaan mielenterveysongelmiin ja tällä palstalla ikävä kyllä on käynyt niin.

Kyseessä EI OLE pakkomielle vauvoja kohtaan vaan pakkomielle koko ajan osoittaa vääriksi ihmisten näkemykset ja oikoa niitä ja tunne siitä, että minua sorretaan ja tarve puolustautua sitä vastaan kaikin keinoin.

Olen lastentarhanopettaja ja työparinani toimi pari vuotta sitten mielenterveysongelmainen (kävi ainakin säännöllisesti psykologilla ja söi masennuslääkkeitä, muuta en tiedä) lastenhoitaja. Hän oli erittäin äkkipikainen ja räjähdysherkkä. Nipotti lapsille pienimmästäkin, huusi, tiuski ja suhtautui lapsiin alentavasti. Jopa vuoden vanhoille ja karjui ja tiuski. Huomasi oikein, kuinka purki omaa ahdistustaan näihin pieniin. Itselläni on alle kouluikäisiä lapsia ja oikein pisti pohtimaan, että mitä jos tällainen työntekijä hoitaisi omaa 1 vuotiastani. Eiväthän vanhemmat tästä tienneet siis mitään. Itse kyllä keskustelin päiväkodinjohtajan kanssa havainnoistani ja asia ratkesi lopulta sillä, että tämä henkilö jäi muutenkin työkyvyttömyys eläkkeelle. 

Sekin muutenkin otti aivoon jo menneinä vuosina, kun on epäjohdonmukaisuutta niin paljon kohtelussani ollut:

yks mt-puolen hoitaja sanoi et minun ei kuulemma kannata hankkia lapsia, mutta kun menin lääkäriin fyysisen vaivan vuoksi, lääkäri täysin rennosti suhtautui ajatukseen et mie hankkisin lapsia ja piti sitä minun omana valintana jos niin haluan tehdä. Samoin näinkin on käynyt, että olen kyllä hoitanut sukulaisten vauvoja enkä siinä näin ollen ole mitenkään täysin kokematon, mutta toisaalta kun sanoin eräälle henkilölle haluavani hoitaa hänen vauvaa, hän pelästyi asiasta niin kauheasti että alkoi kehitellä asiasta mielessään perättömiä uhkakuvia.

Näin iso ja laaja kirjo eri asenteita ja mielipiteitä enkä tiedä mihin ja keneen noista uskoa?

mikä mielipide noista on se oikea:

1. hoitajan, joka sanoi etten saisi hankkia lapsia

2. lääkärin jonka mielestä minulla ilman muuta on oikeus hankkia lapsia ja hoitaa lapsia

3. läheisten jotka antavat minun hoitaa vauvoja

vai

4. henkilön joka ei antaisi minun olla vauvojen kanssa missään tekemisissä koskaan eikä missään olosuhteissa.

mikä tää ihme avautuja on, ei oo todellist :D?

[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 14:04"]

Sekin muutenkin otti aivoon jo menneinä vuosina, kun on epäjohdonmukaisuutta niin paljon kohtelussani ollut:

yks mt-puolen hoitaja sanoi et minun ei kuulemma kannata hankkia lapsia, mutta kun menin lääkäriin fyysisen vaivan vuoksi, lääkäri täysin rennosti suhtautui ajatukseen et mie hankkisin lapsia ja piti sitä minun omana valintana jos niin haluan tehdä. Samoin näinkin on käynyt, että olen kyllä hoitanut sukulaisten vauvoja enkä siinä näin ollen ole mitenkään täysin kokematon, mutta toisaalta kun sanoin eräälle henkilölle haluavani hoitaa hänen vauvaa, hän pelästyi asiasta niin kauheasti että alkoi kehitellä asiasta mielessään perättömiä uhkakuvia.

Näin iso ja laaja kirjo eri asenteita ja mielipiteitä enkä tiedä mihin ja keneen noista uskoa?

mikä mielipide noista on se oikea:

1. hoitajan, joka sanoi etten saisi hankkia lapsia

2. lääkärin jonka mielestä minulla ilman muuta on oikeus hankkia lapsia ja hoitaa lapsia

3. läheisten jotka antavat minun hoitaa vauvoja

vai

4. henkilön joka ei antaisi minun olla vauvojen kanssa missään tekemisissä koskaan eikä missään olosuhteissa.

[/quote]

minun on OIKEASTI vaikeaa ymmärtää, että mikä noista mielipiteistä on oikea.

Mutta itse arvelen niin, että minulle sanotaan että voin hankkia lapsia, koska joissakin tilanteissa vaikutan ilmeisesti aika tavalliselta ihmiseltä. Läheiset ovat antaneet hoitaa vauvaa koska tuntevat minut. Mutta syy siihen miksi jotkut ei antas on se, että he ajattelevat asiaa laajemman mittakaavan mukaan ja pitemmän tähtäimen perusteella.

Esim kukaan ei estä eikä kiellä sitä että hoidan jonkun tutun tai läheisen vauvaa. Mutta jos tietää minun sairaushistorian, niin sen perusteella voisi arvella että oman lapsen hankkiminen olisi minulle liian raskas ja vaativa prosessi. He ajattelevat siinä minunkin omaa parastani ja jaksamistani, että minulle lienee tärkeämpää turvallinen elämä ja mahdollisuus omaehtoiseen vapauteen tehdä omia kivoja mielekkäitä juttujani.

Jos joku ei tykkää ajatuksesta että hoidan vauvaa, niin hänellä lienee motiivina suojella minua siltä vahingolta että jonkun muun henkilön vauvaa hoitaessani luulisin yllättäin olevani hyvä ja sopiva äidiksi ja menisin jonkun miespuolisen henkilön kanssa tekemään vauvan jonka hoidosta en kuitenkaan selviäisi ja se olisi pettymys itsellenikin ja lapselle suuri riski.

näin on ehkä arveltu. suojeltu minua. lääkäri sanoi mitä sanoi siksi, kun ei tuntenut minua pitemmältä ajalta, oli vain kerran minut nähnyt.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 20:32"]

Kysymys tuli mieleen, koska itse olen vähän ristiriitaisin tuntein, koska lapsellani tulee hiihtoloman aikaan olemaan tällainen hoitaja. En ole ollut missään tekemisissä ihmisen kanssa, joten en tiedä hänen selviytymisestään. Työni puolesta olen joutunut lukemaan hänen tietonsa ja tiedän hänellä edelleen olevan edunvalvoja.

Ap

[/quote]

"Työni puolesta olen joutunut lukemaan..." A) Jos et ole hänta suoraan hoitava henkilö, sinulla ei lain mukaan ole mitään oikeutta lukea tuollaisia tietoja!!!  B) Miten helvetissä annat laspesi hoitoon ihmisellen jonka kanssa "et ole koskaan ollut missään tekemisissä ja et tiedä selvitymisestä" ?  Toivon todella, että tämä on provo. Jos on joskus sairastanut masennusta, mutta nykyään hyvässä kunnossa ja toimintakykyinen ja tulee lapsen kanssa toimeen, ei ole ongelmaa mielestäni. KUITENKIN en missään nimessä antasia lastani hoitoon VIIKOKSI KENELLEKÄÄN jonka selviytymiskyvystä lapsen kanssa en ole varma!!!