Lue keskustelun säännöt.
Kävin vajaan vuoden aikana yli 20 työhaastattelussa. Keskimäärin haastatteluja oli kuukautta kohden 2-3 kpl. Haluatko kysyä minulla jotakin?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
mä lopetin jo työnhaun ja teen mitä huvittaa, omia pimeitä töitä kun ei muut halua mua ottaa töihin :) oma on ongelmansa jos ei näe potentiaalista työntekijää mussa. Kilpailuyhteiskunta, pintaliidolla mennään, mä en ole osa sitä enään. Voitaisiin miettiä mistä johtuu ettei työpaikkoja ole ja miksi ihmiset ei halua tehdä enään tiettyjä töitä, vaatimukset/palkka naurettavat. Et ole minkään arvoinen yhteiskunnassa, terveyden kustannuksella teet hikihatussa työtä pientä palkkaa vastaan, niin siksipä nyt elän näin, mulla on itselleni suuri arvo, haistatan muille pitkät kakit, ajattelen omaa selviytymistäni eikä kiinnosta muu kun muita ei kiinnosta minä.
Ihan uteliaisuudesta: mitä pimeitä hommia teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten onnistuit pääsemään noin moneen työhaastatteluun?
Pitikö sun tehdä testejä? Menikö koskaan mikään mönkään? Saitko palautetta itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Miten onnistuit pääsemään noin moneen työhaastatteluun?
Hakemalla todella aktiivisesti ihan kaikenlaisia avoimena olevia työpaikkoja, joihin koulutus ja työkokemus jotenkin täsmäsi. Yhteen paikkaan tosin headhunter pyysi minua hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Pitikö sun tehdä testejä? Menikö koskaan mikään mönkään? Saitko palautetta itsellesi?
Yhteen paikkaan oli kokonainen testipäivä ja kahteen paikkaan piti ennen haastattelua tehdä testi itsearviointia. Sain kaikista testeistä palautteet itselleni.
Olen jo aiemmin ollut päivän kestävissä soveltuvuuskokeissa. Nyt se ei siksi enää yhtä paljon jännittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitikö sun tehdä testejä? Menikö koskaan mikään mönkään? Saitko palautetta itsellesi?
Soveltuvuuskokeisiin sisältyi haastattelu. Sitä koskevaan yhteenvetoon psykologi oli kirjoittanut minun vaikuttaneen hermostuneelta. Ilmeisesti pitäisi olla todella paljon kokemusta vastaavista tilanteista, jotta pystyisi piilottamaan jännityksen ja väsymyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitikö sun tehdä testejä? Menikö koskaan mikään mönkään? Saitko palautetta itsellesi?
Soveltuvuuskokeisiin sisältyi haastattelu. Sitä koskevaan yhteenvetoon psykologi oli kirjoittanut minun vaikuttaneen hermostuneelta. Ilmeisesti pitäisi olla todella paljon kokemusta vastaavista tilanteista, jotta pystyisi piilottamaan jännityksen ja väsymyksen.
Tähän mennessä nämä soveltuvuuskoepäivät on järjestetty kaukana omalta asuinpaikkakunnalta, joten aamulla on pitänyt lähteä aikaisin niitä varten. Vielä en ole raaskinut ennen niitä hotelliyöpymisiin investoida, kun joka tapauksessa nukkuminen olisi edeltävänä yönä mitä sattuu, koska testit jännittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä kysyttävää? Työnhaku vaikuttaa nykyisin olevan todella vaativaa, kun joka paikkaan on hakijoita jonoksi asti.
Oliko joku hakemasi työ tosi kiinnostava? Entä haitko töitä jotka olisivat olleet osaamisesi nähden vaatimattomampia työtehtäviä? Tuliko enemmän kutsuja " ylempiin" vai " alempiin" paikkoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten usein sinä sait tietää valinnasta jonkin perustelut, miksi päätyivät siihen joka valittiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko lopulta töitä?
Joo. Sain haastatteluissa käymisen johdosta kaksi pätkätyötä.
Taidat olla nainen, joka on siinä iässä, että pelätään tulevan raskaaksi. Vaikka se riittää, että on nainen.
Nuorella naisella ei ole koulutusta, päälle parikymppisenä ei taas ole tarpeeksi työkokemusta, päälle kolmekymppisenä tulee kohta raskaaksi, nelikymppisenä ne lapset on kokoajan kipeänä, viisikymppisenä se on jo jäänyt kelkasta kun on ollut viettämässä perhe-elämää ja rupeaa jo olemaan eläkeikäinen kohta, turha panostaa.
Naisella ei ole oikeaa ikää työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko joku hakemasi työ tosi kiinnostava? Entä haitko töitä jotka olisivat olleet osaamisesi nähden vaatimattomampia työtehtäviä? Tuliko enemmän kutsuja " ylempiin" vai " alempiin" paikkoihin?
Useampikin hakemani työ oli tosi kiinnostava. Hain myös osaamiseen nähden vaatimattomampia töitä, joissa vaikutti olevan jotain erityisiä pluspuolia kuten työpaikan sijainti tai mielenkiintoiset etenemismahdollisuudet.
Sitten hain myös tehtäviä, joihin hakiessani epäilin ettei meriittejä vielä olisi työnantajan näkökulmasta riittävästi. Sain kummankin tyylisiin paikkoihin haastattelukutsuja. Enemmän tosissaan minut tunnuttiin kuitenkin ottavan silloin, kun hain selvästi ylöspäin.
Työnhaun aloittaessani olin vakituisessa työsuhteessa ja silloin joudun joka paikassa yleensä enemmän selittelemään työnhakuani kuin pätkätöissä ollessani.
Vierailija kirjoitti:
Miten usein sinä sait tietää valinnasta jonkin perustelut, miksi päätyivät siihen joka valittiin?
Julkisen sektorin työpaikoista tuli aina jonkinlaiset perustelut valinnalle, mutta usein ne olivat aika ympäripyöreitä. Vaikea sanoa tarkasti, mistä aina kulloinkin sattui olemaan kyse.
Joskus vaikutti siltä, että työnantaja muutti valintakriteerejä kesken prosessin, jos joltain hakijoista oli löytynyt jotain yllättävää erityisosaamista. Haastatteluun kutsuttaessa saatettiin yhtäkkiä ilmoittaa, että haastattelussa halutaan erityisesti tietää osaamisesta asian Y suhteen, vaikkei siitä työpaikkailmoituksessa ollut mitään mainintaa. Välttämättä en edes olisi paikkaa hakenut, jos olisi jo ilmoituksesta käynyt tuo asia ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko lopulta töitä?
Joo. Sain haastatteluissa käymisen johdosta kaksi pätkätyötä.
Taidat olla nainen, joka on siinä iässä, että pelätään tulevan raskaaksi. Vaikka se riittää, että on nainen.
Nuorella naisella ei ole koulutusta, päälle parikymppisenä ei taas ole tarpeeksi työkokemusta, päälle kolmekymppisenä tulee kohta raskaaksi, nelikymppisenä ne lapset on kokoajan kipeänä, viisikymppisenä se on jo jäänyt kelkasta kun on ollut viettämässä perhe-elämää ja rupeaa jo olemaan eläkeikäinen kohta, turha panostaa.
Naisella ei ole oikeaa ikää työelämään.
Näin se tuntuu usein menevän. Harmillista!
Eniten haastatteluissa yllätti miten paljon loppujen lopuksi perheestä yritettiin udella kysymyksillä tyyliin onko muuttamassa työn perässä yksin, onko mahdollisuus tehdä usein iltatöitä jne.
Miten isolla maantieteellisellä akselilla hait töitä? Itse olen hakenut kauaskin, mutta ovat tuntuneet olevan epäluuloisia sen suhteen olenko todella valmis muuttamaan ihan eri puolelle Suomea.
Jäikö haastatteluista pääosin hyvä fiilis? Itse vatvon aina haastattelun jälkeen kaikkia vastauksiani ja haastattelijoiden kommentteja. Käyn ihan ylikierroksilla että munasinko...
Vierailija kirjoitti:
Miten isolla maantieteellisellä akselilla hait töitä? Itse olen hakenut kauaskin, mutta ovat tuntuneet olevan epäluuloisia sen suhteen olenko todella valmis muuttamaan ihan eri puolelle Suomea.
Jäikö haastatteluista pääosin hyvä fiilis? Itse vatvon aina haastattelun jälkeen kaikkia vastauksiani ja haastattelijoiden kommentteja. Käyn ihan ylikierroksilla että munasinko...
Hain töitä noin 100 kilometrin säteellä nykyisestä asuinpaikastani. Yleensä haastattelujen jälkeen fiilis oli ok tai neutraali. Joistain haastatteluista ja työpaikoista jäi hyvä mieli, erityisesti jos työpaikassa selvästi osoitettiin, että heillä oltaisiin mielellään palkattu sinne minutkin, jos vain heillä olisi ollut enemmän kuin yksi työpaikka sillä hetkellä avoimena.
Jotkut haastatteluista olivat todella negatiivisia kokemuksia. Jos haastattelussa ammattiosaaminen tai motivaatio työllistyä haussa olevaan paikkaan kyseenalaistettiin rankasti, niin ei kyseisestä paikasta kovin myönteistä mielikuvaa silloin jäänyt.
Yleensä haastatteluja jännitti sen verran, että niiden jälkeen oli vähän ylikierroksilla ja mietti tilanteita myöhemmin. Lopussa alkoi olla myös aika paljon turnausväsymystä, koska haastattelutilanteet usein toistavat itseään paljon. Loppuvaiheessa ei enää hirveästi hätkähtänyt henkilökohtaiseltakaan tuntuvia kysymyksiä, mutta samojen asioiden selittäminen aina uusille ihmisille kyllästytti.
Olen yrittänyt ajatella, että työhaastatteluissa tiheästi käymisen hyvä puoli on se, että niiden ansiosta on saanut paljon esiintymiskokemusta. Omasta osaamisestaan osaa nyt kertoa aika sujuvasti eivätkä yllättävät tilanteet enää yhtä paljon hätkähdytä kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt ajatella, että työhaastatteluissa tiheästi käymisen hyvä puoli on se, että niiden ansiosta on saanut paljon esiintymiskokemusta. Omasta osaamisestaan osaa nyt kertoa aika sujuvasti eivätkä yllättävät tilanteet enää yhtä paljon hätkähdytä kuin aiemmin.
Toivon kuitenkin ettei tätä kokemusta kovin pian tarvitsisi ottaa uusiksi.
Haastatteluissa voisin tietysti kertoa etten lapsia pysty nykyisen puolison kanssa saamaan, mutten usko sen muuttavan tilannetta. Työhaastattelu voisi muuttua vähän kiusalliseksi siinä vaiheessa.