Nyt olisi ollut herkullinen tilaisuus naureskella exän naiselle, mutta..
He erosivat. Yhteinen lapsensa on vielä aivan pieni. Minun lapseni isä hylkäsi pojan hänen ollessaan myös aivan pieni. Yritin sitkeästi saada isää pitämään yhteyttä lapseensa, mutta tuloksetta. Päinvastoin, uusi nainen inhosi minua ja lastani. He tehtailivat minusta lastensuojeluilmoituksia, vaativat ettei elareita pitäisi maksaa lainkaan, eivät antaneet lapseni tavata heidän lastaan ja vaikka mitä. Lopulta luovutin, eikä heistä kuulunut enää vuosiin mitään. Kunnes nyt naiselta tuli viesti jossa hän pahoitteli kaikkea ja kertoo olevansa nyt samassa tilanteessa kuin itse olin. Lastemme isällä on taas uusi nainen. Olen saanut pitkiä viestejä. Ilmeisesi exäni ex yrittää saada minusta nyt jotain ymmärtäjää. Vastasin kyllä ystävällisesti takaisin. Tämä siksi, että olen päässyt asian yli, eikä minulla ole kumpaakaan kohtaan vihan tai katkeruuden tunteita. Tämä ex taistelee nyt samojen tunteiden ja asioiden kanssa kun itse aikoinani. Heidän lapsensa käy kovasti sääliksi. Tämä nainen olisi halukas kanssani enempäänkin kanssakäymiseen, itse en tiedä miten suhtautuisin asiaan.
Mitä itse tekisit? Tai onko jopa ollut vastaavaa tilannetta?
Kommentit (26)
Teillä naisilla on nyt avaimet siihen, että lapsenne, sisarukset saavat tutustua toisiinsa. Sen suhteen ei kannata menneitä ajatella. Hyvästä sisarussuhteesta ovat varmasti onnellisia vielä joskus myöhemmin, ja siitä että te olette sen mahdollistaneet. Ja koska ovat lapsia, siihen suhteen rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan teitä äitejäkin. Itselleni vastaavassa tilanteessa voisi olla helpointa panostaa esim. yhdessä tekemiseen jotakin lapsilähtöisesti, päivän retkiä, leikkihetkiä tai vaikka uimarannalle menoa yhdessä. Onko lapsilla monta vuotta ikäeroa? Lapsesi ilmeisesti on vanhempi, kannustaisin häntä myös isosisaruksen rooliin ja vaikka ehdottelemaan noita yhteisiä tekemisiä pikkusisaruksen kanssa. Kun lapset ja äidit on tuttuja ja pieninkin riittävän iso, voisi lapset toisinaan olla teistä vain toisen mukana sisarustapaamisissa.
Yhteistä miestä en lähtisi repostelemaan, tai ylipäätään menneitä kuvioita. Ystävystyäkään ei tarvisisi, ellei se sitten tulisi luonnostaan, voihan teillä olla jotain yhteistäkin. Luottamus rakennetaan aina, ja sen voi rakentaa myös hankalien tilanteiden jälkeen, jos molemmat siihen haluavat pyrkiä. Kaikki tekevät mokia, se että exäxi uusi exä osaa ja huomaa pyytää anteeksi ja tulla vastaan, on jo iso askel. Hän on nyt itse kovassa koulussa.
Eli niin, yhteydenpitoa suosittelisin kyllä. Lapsilähtöisesti. Kaikki muu siinä on plussaa, jos on ollakseen. Ylipäätään elämässä on hienoa, kun voi itse ja muiden kanssa voittaa ennakkoluuloja ja löytää uusia ja parempia näkökulmia vanhoihin asioihin.
Olen ollut aika lailla samassa tilanteessat, mutta en ystävystynyt. Minun exäni vaimo uskoi että vieraannutan lapsiani isästään, kuten ex hänelle tarinoi tapaamattomuuden syyksi. Vaimo hankki kalliin asianajajan exälleni kun halusi puuttua asiaan, mutta koki nolon ja karvaan pettymyksen kun totuus sitä kautta selvisi hänellekin. Sen jälkeen hän halusi tutustua minuun kaverina ja pyysi anteeksi kaikkea mitä oli selän takana puhunut, mutta halusin pysyä vain asiallisen etäisenä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:22"]
En olisi missään yhteydessä. Anna hoitaa omat sotkunsa. Ei teidän lapsista tarviste tulla ystäviä vaikka sisaruksia ovatkin, täyssisaruksia kun on sama isä. Minulla on veli jota en tunne, olen tyytyväinen siitä etteivät vanhempani kumpikaan halunneet tehdä elämästäni monimutkaista. Olen itsekin eronnut nykyään mutta eksäni ei pysty lapsia enää tekemään vasektomian takia, samoin nyksäni, eikä hänellä ole lapsia aiemmistakaan suhteista.
[/quote]
Kuinka niin täyssisaruksia? Sisaruspuolishan nuo lapset ovat, koska on eri äidit!
Silti tietysti lapselle sisaruspuolikin on "kokonainen". Kukaan ihminenhän ei ole puolikas. Lapsesi hyvinvoinnin kannlata suosittelisin ap:ta pitämään yhteyttä tuohon lapseen.
Ota askel taapäin ja katso tilannetta ulkopuolisen silmin. Ex miehesi on ääliö ja nyt jo menneisyyttä, mutta 1/2 sisarukset on lapsia ja niille on tärkeää tutustua toisiinsa, ne ei aikuisten asioille voi mitään. Anna lapsille mahdollisuus ja siinä sivussa itsellesi. Näytä lapsille mallia, kuinka aikuinen toimii vaikeassa tilanteessa. Ne tajuaa sen varmasti kun ovat vanhempia, saat aikaan tosi kurjan tilanteen, jos kiellät heiltä toisensa.
Kiitos vastauksista. Ajatus varsinaisesta ystävyydestä tuntuu vieraalta. Joitakin asioita on vaan vaikea muuttaa päälaelleen. Anteeksi olen valmis antamaan, tai olen jo antanutkin. Luottamusta ei kuitenkaan ole, siihen en usko olevan edellytyksiä. Lasten takia tosiaan voisin olla kohteliaissa väleissä. En kuitenkaan halua olla aktiivisesti tekemisissä, facebookissa kaveria tms.
Ap
Vilpittömään anteeksipyyntöön kannattaa aina suhtautua avoimesti.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:22"]
En olisi missään yhteydessä. Anna hoitaa omat sotkunsa. Ei teidän lapsista tarviste tulla ystäviä vaikka sisaruksia ovatkin, täyssisaruksia kun on sama isä. Minulla on veli jota en tunne, olen tyytyväinen siitä etteivät vanhempani kumpikaan halunneet tehdä elämästäni monimutkaista. Olen itsekin eronnut nykyään mutta eksäni ei pysty lapsia enää tekemään vasektomian takia, samoin nyksäni, eikä hänellä ole lapsia aiemmistakaan suhteista.
[/quote]
Kuinka niin täyssisaruksia? Sisaruspuolishan nuo lapset ovat, koska on eri äidit!
Silti tietysti lapselle sisaruspuolikin on "kokonainen". Kukaan ihminenhän ei ole puolikas. Lapsesi hyvinvoinnin kannlata suosittelisin ap:ta pitämään yhteyttä tuohon lapseen.
[/quote]
Entisaikaan kun naista pidettiin miestä vähempiarvoisena, niin puhuttiin täyssisaruksista aina silloin kun isä oli sama ja puolisisaruksista silloin kun äiti oli sama. Nuo käsittämättömät, kaikkia biologisia tosiasioita vastaan sotivat uskomukset ovat edelleen voimassa esim. täällä Pohjois-Suomen lessualueella, jossa miestä pidetään suuremmassa arvossa kuin naista. Uskomatonta mutta totta!!!
t. lappilainen vaan ei vl
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:38"]
Kiitos vastauksista. Ajatus varsinaisesta ystävyydestä tuntuu vieraalta. Joitakin asioita on vaan vaikea muuttaa päälaelleen. Anteeksi olen valmis antamaan, tai olen jo antanutkin. Luottamusta ei kuitenkaan ole, siihen en usko olevan edellytyksiä. Lasten takia tosiaan voisin olla kohteliaissa väleissä. En kuitenkaan halua olla aktiivisesti tekemisissä, facebookissa kaveria tms.
Ap
[/quote]
Juu, mielestäni ei oikein kannata olla kaveria. Yhteyttä voitte pitää ja tukea lasten suhdetta. Lapsetahan voivat esim. vierailla yksinään toistenne luona.
Anteeksipyynnönkin voit hyväksyä, mutta ehkä olisi kuitenkin hyvä sanoa muutama sanen siitä, että jos tämä ex olisi ollut tukemassa lapsen ja isän suhdetta, niin ehkä ex olisi tuolloin aiemmin käyttäytynyt paremmin ja ehkäpä käyttäytyisi nytkin tuota uudempaa lasta kohtaan paremmin.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:22"]
En olisi missään yhteydessä. Anna hoitaa omat sotkunsa. Ei teidän lapsista tarviste tulla ystäviä vaikka sisaruksia ovatkin, täyssisaruksia kun on sama isä. Minulla on veli jota en tunne, olen tyytyväinen siitä etteivät vanhempani kumpikaan halunneet tehdä elämästäni monimutkaista. Olen itsekin eronnut nykyään mutta eksäni ei pysty lapsia enää tekemään vasektomian takia, samoin nyksäni, eikä hänellä ole lapsia aiemmistakaan suhteista.
[/quote]
Kuinka niin täyssisaruksia? Sisaruspuolishan nuo lapset ovat, koska on eri äidit!
Silti tietysti lapselle sisaruspuolikin on "kokonainen". Kukaan ihminenhän ei ole puolikas. Lapsesi hyvinvoinnin kannlata suosittelisin ap:ta pitämään yhteyttä tuohon lapseen.
[/quote]
Entisaikaan kun naista pidettiin miestä vähempiarvoisena, niin puhuttiin täyssisaruksista aina silloin kun isä oli sama ja puolisisaruksista silloin kun äiti oli sama. Nuo käsittämättömät, kaikkia biologisia tosiasioita vastaan sotivat uskomukset ovat edelleen voimassa esim. täällä Pohjois-Suomen lessualueella, jossa miestä pidetään suuremmassa arvossa kuin naista. Uskomatonta mutta totta!!!
t. lappilainen vaan ei vl
[/quote]
Se uskomushan on lähtenyt siitä, kun on luultu, että ainoastaam mieheltä tulee jotain ainesta. Naisen tuottama aine ei tietenkään näkynyt (munasolu).
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:38"]
Kiitos vastauksista. Ajatus varsinaisesta ystävyydestä tuntuu vieraalta. Joitakin asioita on vaan vaikea muuttaa päälaelleen. Anteeksi olen valmis antamaan, tai olen jo antanutkin. Luottamusta ei kuitenkaan ole, siihen en usko olevan edellytyksiä. Lasten takia tosiaan voisin olla kohteliaissa väleissä. En kuitenkaan halua olla aktiivisesti tekemisissä, facebookissa kaveria tms.
Ap
[/quote]
Hienosti hoidettu, monelta ei onnistuisi.
Mielestäni sinun ei todellakaan ole mikään pakko olla hänen kanssaan tekemisissä.
Itse todennäköisesti ilmoittaisin että hän on minun puolestani vapaa menemään eli olen antanut menneet anteeksi, mutta en tahtoisi jatkaa yhteydenpitoa millään lailla ja tekisin tämän hänelle tiettäväksi ystävällisen topakasti. Ellei tosiaan lasten takia ole äärimmäinen pakko joskus pitää yhteyttä.
Onhan tuossa iso asia käsiteltävänä ja ns. nieltävänä. Hienoa, että osaat olla aikuinen. Lapsille tekee ihan hyvää tuntea toisensa edes jotenkin. Voimia.
Kostaisin molemmille, ex-miehelle ja sille lutkalle.
Ihan hyvä että vastasit ystävällisesti takaisin. Hänen lapsensahan on lapsesi sisaruspuoli joten sen kannalta kannaskäyminen olisi varmaan ihan ok. Mutta ei teistä mitään bestiksiä tarvitse tulla, varsinkaan aiemman haukkumisen takia. Itse pitäisi ystävälliset mutta etäiset välit. Kun lapsen isompia, saisivat nähdä keskenään jos haluavat. Olit isompi ihminen kun et naureskellut hänelle. Onneksi pyysi anteeksi. Mutta siis onhan tuo aika maukas karman laki tapaus kyllä..
Ehkä et ole kuitenkaan täysin yli tilanteesta, koska otsikonkin mukaan koet, että "olisi ollut herkullinen tilaisuus naureskella exän naiselle". Ehkä parempi kuitenkin pitää etäisyyttä. Ole kuitenkin kohtelias. Katkeruuden kierrettä ei kannata jatkaa.
Ymmärtäjäksi en ryhtyisi. Luultavasti kuitenkin tukisin lasten yhteistä suhdetta, sisaruksia (vaikka puolikkaita) ovat. Luulen, että tästä eleestä lapsesi tulisi kiittämään Sinua loppuelämäsi.
Ymmärtäjäksi en ryhtyisi. Luultavasti kuitenkin tukisin lasten yhteistä suhdetta, sisaruksia (vaikka puolikkaita) ovat. Luulen, että tästä eleestä lapsesi tulisi kiittämään Sinua loppuelämäsi.
Pidä asiallisen ystävälliset välit naiseen, jotta sisaruspuolet voivat tutustua sinuun. Miksikään tukihenkilöksi sinun ei tarvitse ryhtyä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:10"]
Ehkä et ole kuitenkaan täysin yli tilanteesta, koska otsikonkin mukaan koet, että "olisi ollut herkullinen tilaisuus naureskella exän naiselle". Ehkä parempi kuitenkin pitää etäisyyttä. Ole kuitenkin kohtelias. Katkeruuden kierrettä ei kannata jatkaa.
[/quote]
Niin, ap kirjoitti, että olisi ollut. Itse sain sellaisen käsityksen, että jos olisi vielä katkera, olisi hän saanut tilaisuuden naureskella. Mutta tosiaan päässyt tilanteesta yli joten ei ole tarvetta naureskella.
Ei se nainen kyllä kovin viisas ole, jos on tehnyt lapsia esikoisensa hylänneelle miehelle...