Milloin "marisemisesta" on tullut "märisemistä"?
Täällä on parhaillaan käynnissä useampikin ketju, joissa marista-verbin sijasta käytetään muotoa "märistä". Onko tämä taas uutta kielen kehittymistä (alkaa tehdä > alkaa tekemään) vai murteellinen muoto (jos, niin missä murteessa "märistään")?
Kommentit (28)
Vietin kesäni isovanhempieni luona, siellä käytettiin ihan yleisesti märinää jo seiskytluvulla, eli ei ihan uusi juttu :)
Ihmettelin samaa. Luulen, että yksi ja sama henkilö käyttää tätä sanaa muutamassa kirjoituksessa. Hänen suomenkielentaitonsa on vähän horjuva; sekoittaa pari sanaa keskenään esim. lapsi marisee/kränää/känistää.
Mä olisin vastannut hyvin samalla tavalla kuin kakkonen
Ei milloinkaan. Kyllä mä käytän edelleen sanaa marista. En puhu märisemisestä ikinä enkä oikein edes tiedä mitä se tarkoittaa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:00"]
Ne on kaks eri asiaa, marina ja märinä.
Ainakin mun murteella siis.
Hyvin lähellä toisiaan, mutta eri asia kuitenkin.
Marina on sellaista turhasta valittamista, naukumista. Lapset harrastaa tätä esim. automatkoilla kliseisesti "ollaanko jo perillä? Mulla on tylsää. Meneekö vielä kauan? Mä en jaksa enää. Koska ollaan perillä?".
Märinä on siitä vielä astetta pahempaa eli otetaan jo kyyneleet mukaan.
[/quote]
Näin, tai tarkemmin, märistä voi myös esim. jos sattuu. Märinä = itku. Marina = valitus.
Samaa mieltä kuin 2. Oulussa märistään kun muualla itketään.
Marina on marinaa... sitä ipanan ininää mikä sattuu korvaan ja koskaan ei mikään ole hyvin.
Märinä-sanan opin vasta tavattuani pohjois-pohjanmaalaisen mieheni. Itse lounais-Suomesta.
Siis minkä paikkakunnan murteessa käytetään tuota märistä-sanaa? Mä en ole koskaan törmännyt siihen elävässä elämässä, täällä palstalla vain olen sen huomannut.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:13"]
Siis minkä paikkakunnan murteessa käytetään tuota märistä-sanaa? Mä en ole koskaan törmännyt siihen elävässä elämässä, täällä palstalla vain olen sen huomannut.
[/quote]
Olen itse Varsinais-Suomesta ja meillä ainakin äiti käski aina lopettaa märinän, ku lapsena kaatui, ei tullut haavaa, mutta elämä oli kurjaa ja vähintään pää irtosi itkusta ja draamasta päätellen xD
Mariseminen on sellaista valitusta, siinä on jotain hallitsijahimoista kuitenkin mukana, tekee kuitenkin useimmiten tyhjästä hirveän suurta asiaa.
Märiseminen taas on sellaista kamalaa uikutusta, usein tosiaan kyyneleet mukana nurkassa itkemistä. Pomo on ilkeä ja kollega kiusaa ja mieskin on narsisti jne. Suurimmassa osasta työpaikkoja löytyy varmasti sekä marisija että märisijä mutta ovat persoonina aivan erilaiset keskenään!
terveisin
vantaalainen
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:11"]
Samaa mieltä kuin 2. Oulussa märistään kun muualla itketään.
Marina on marinaa... sitä ipanan ininää mikä sattuu korvaan ja koskaan ei mikään ole hyvin.
Märinä-sanan opin vasta tavattuani pohjois-pohjanmaalaisen mieheni. Itse lounais-Suomesta.
[/quote]
Oululaiset, onko tosiaan näin? "Märiseminen" on itkemisen synonyymi? Kuulostaa omiin korviini tosi oudolta, mutta lupaan uskoa, jos joku syntyperäinen oululainen tulee tämän vahvistamaan :).
Kielitoimiston sanakirjassa ei ole märistä-sanaa. Murresanakirjoista ehkä löytyis?
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:11"]
Samaa mieltä kuin 2. Oulussa märistään kun muualla itketään.
Marina on marinaa... sitä ipanan ininää mikä sattuu korvaan ja koskaan ei mikään ole hyvin.
Märinä-sanan opin vasta tavattuani pohjois-pohjanmaalaisen mieheni. Itse lounais-Suomesta.
[/quote]
Oululaiset, onko tosiaan näin? "Märiseminen" on itkemisen synonyymi? Kuulostaa omiin korviini tosi oudolta, mutta lupaan uskoa, jos joku syntyperäinen oululainen tulee tämän vahvistamaan :).
[/quote]
Lapissa olen kuullut käytettävät märisemistä jo reilut 40v :) En kylläkään ole lappilainen...
..mutta on mun mielestä märisemisellä ja itsemiselläkin ero.. esim hautajaisissa en sanoisi kenenköön märisevän, tai vaikkapa lapsensa kuollessa. Märiseminen on sellaista "negatiivista itkua".
-se vantaalainen vielä-
Märistä on itkeä Pohjois-Suomessa. Marina on kitinää ja valitusta koko Suomessa. Ei ole uusi sana, kumpikaan.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:11"]
Samaa mieltä kuin 2. Oulussa märistään kun muualla itketään.
Marina on marinaa... sitä ipanan ininää mikä sattuu korvaan ja koskaan ei mikään ole hyvin.
Märinä-sanan opin vasta tavattuani pohjois-pohjanmaalaisen mieheni. Itse lounais-Suomesta.
[/quote]
Oululaiset, onko tosiaan näin? "Märiseminen" on itkemisen synonyymi? Kuulostaa omiin korviini tosi oudolta, mutta lupaan uskoa, jos joku syntyperäinen oululainen tulee tämän vahvistamaan :).
[/quote]
Kyllä, Oulun seudulla märinä = itku. En ole syntyperäinen, mutta oppinut ko. sanan aika hyvin jo alakoululaisena.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:26"]
Märistä on itkeä Pohjois-Suomessa. Marina on kitinää ja valitusta koko Suomessa. Ei ole uusi sana, kumpikaan.
[/quote]
Märistäänkö hautajaisissa pohjoisessa? Eli tuleeko tämä mainitsemani negatiivinen sävy tähän verbiin vasta eteläisemmessä Suomessa?
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:20"][quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:11"]
Samaa mieltä kuin 2. Oulussa märistään kun muualla itketään.
Marina on marinaa... sitä ipanan ininää mikä sattuu korvaan ja koskaan ei mikään ole hyvin.
Märinä-sanan opin vasta tavattuani pohjois-pohjanmaalaisen mieheni. Itse lounais-Suomesta.
[/quote]
Oululaiset, onko tosiaan näin? "Märiseminen" on itkemisen synonyymi? Kuulostaa omiin korviini tosi oudolta, mutta lupaan uskoa, jos joku syntyperäinen oululainen tulee tämän vahvistamaan :).
[/quote]
Vahvistan! Tosin isä on Karjalasta ja äiti Savosta, joten sekamurretta puhuttiin kotona, mutta kavereitten kanssa kyllä puhuttiin märisemisestä itkemisenä ja toisin päin. Koko ikäni olen siis Oulussa asunut.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 10:25"]
..mutta on mun mielestä märisemisellä ja itsemiselläkin ero.. esim hautajaisissa en sanoisi kenenköön märisevän, tai vaikkapa lapsensa kuollessa. Märiseminen on sellaista "negatiivista itkua".
-se vantaalainen vielä-
[/quote]
Joo, on sillä sanalla vähän negatiivinen kaiku Oulussakin, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin muualla. "Et kai sää ala märisemmään?" "Sitte se alko märisemmään vaikka ei ees käyny mitenkää..."
äidin suku on pohjanmaalta ja siellä puhutaan märisemisestä jos on tämmöistä "turhan itkua" eli ei suruitku ole märisemistä. mulle sanottiin lapsena että "elä viihti märistä"
Ne on kaks eri asiaa, marina ja märinä.
Ainakin mun murteella siis.
Hyvin lähellä toisiaan, mutta eri asia kuitenkin.
Marina on sellaista turhasta valittamista, naukumista. Lapset harrastaa tätä esim. automatkoilla kliseisesti "ollaanko jo perillä? Mulla on tylsää. Meneekö vielä kauan? Mä en jaksa enää. Koska ollaan perillä?".
Märinä on siitä vielä astetta pahempaa eli otetaan jo kyyneleet mukaan.