Hyvän ystävän käytös

Ollaan tunnettu ystävän kanssa kohta 20 vuotta.
Tullaan hyvin toimeen eikä mitään ihmeempiä riitoja. Joskus nuorempana ollut pari.
No, kuitenkin...
Olen tavannut joku aika sitten miehen ja meillä menee hyvin. Suhde vaikuttaa olevan vakaalla pohjalla. Olemme lähes joka päivä yhdessä päivisin ja öisin.

Mieheni oli yhden illan kotonaan ja ystäväni tiesi sen.
Aamuyöllä hän oli soittanut humalassa miehelleni että hänen miehensä pahoinpitelee häntä ja hänellä ei ole kyytiä eikä paikkaa mihin mennä.
Itselläni oli puhelin äänettömällä enkä ollut huomannut miehen viestejä ja puhelua. Hän kysyi niissä mitä hän tekee ja suutunko jos hän ei ystävääni hae.
No oli sitten hakenut ja aamulla (parin tunnin päästä tuosta) soitin miehelleni joka sanoi että ystäväni on täällä ja ihan humalassa. Heitti ystäväni siitä sitten jollekin miehelle joka oli ystäväni "kaveri".

Ystäväni ei tunne siis miestäni kovin hyvin. Pari kertaa tavannut. Miehen numero hällä oli kun olen joskus häben puhelimesta ystävälleni soittanut kun omasta oli akku loppu.

Mitä ihmettä? Hänellä olisi todellakin ollut muitakin vaihtoehtoja häntä hakemaan kun lähes tuiki tuntematon mieheni!

Joskus tätä ennen tapailin puolisen vuotta erästä miestä. Suhde ei ollut mitenkään vakava. Lähinnä s-suhde.
Muistan kun silloinkin ystäväni kihersi minulle että olivat miehensä kanssa nähneet tämän mieheni ja hänen mies oli tullut mustasukkaiseksi kun oli kuulemma flirttaillut sen minun silloisen miehen kanssa.

Myös ihan ensimmäinen poikaystäväni kertoi (oltiin 18-19-vuotiaita) että ystäväni oli kysynyt häneltä että jos ei minua olisi niin olisiko valinnut hänet.

Mistä on kyse?
Onko hällä joku alemmuuskompleksi vai mistä tällainen käytös johtuu?
Anteeksi jos on vaikealukuista tekstiä.