Lue keskustelun säännöt.
Juntti-Suomi: Rachel asteli iloisena kauppaan, kysyi asiakaspalvelijalta mitä tälle kuuluu – ja sai vastaukseksi pitkän katseen
01.11.2020 |
Rachael oppi kantapään kautta, ettei suomalainen välttämättä puhu tuntemattomille. Hän asteli iloisena kauppaan, kysyi asiakaspalvelijalta mitä tälle kuuluu – ja sai vastaukseksi pitkän katseen.
– Hän ei vastannut minulle. Hän vain katsoi minua kuin olisin hullu, Rachael muistelee.
Olipas noloo. En kyllä ymmärrä miksi joku sivistyneestä maasta edes viitsi tulla tänne.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen vuorovaikutus on tottakai erilaista, mutta siinä missä Rachel taivastelee miten häntä ei ymmärretä voisi hän käyttää aikansa kysymällä miten meillä ylipäätään lähestytään vieraita. Sanotaan päivää ja puhutaan säästä. Toivotaan, että RAchel saisi neuvoja jostakin.
Missä Rachael on taivastellut ettei häntä ymmärretä? Mistä päättelet ettei hän olisi kiinnostunut tietämään, kuinka meillä lähestytään vieraita? Oletko edes katsonut yhtään hänen videotaan tai lukenut hänestä mitään muuta kuin tuon aloituksen lyhyen pätkän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalainen kun kysyy noin, hän ei oikeasti ole kiinnostunut kysymyksen kohteesta lainkaan. Pelkkää tyhjänpäiväistä jorinaa.
Jossain los angelisin pinnallisissa piireissä joo, pikku kaupungeissa ihmiset taas kyllä välittää toisistaan ihan eri tavalla kuin suomessa. Mieluusti kyllä kuuntelevat kuulumiset.
Eihän Suomessa ruukata kysyä kaupankassoilta että "mitä kuuluu", ei ihme jos katsoi kummasti. Ja kysyttiinkö tuo englanniksi? Jos, niin kaupankassa saattoi pelästyä, kun kokee, ettei osaa kovin hyvin englantia ja kysymys tuli puun takaa. En itsekkään ihan heti osaisi vastata tuollaiseen englanniksi, mitä siihen sanoisi "fine thanks, you?"?
Mulle 3 v sitten Seinäjoen Vilassa tuli myyjä tehtyäni ostoksen kysymään, että "mitäs sulle kuuluu" kun jäin vielä katsomaan jotain paitaa. Hämmennyin sekunniksi, mutta koska omaan aika hyvät sosiaaliset taidot, en jäätynyt vaan kerroin rehellisesti kuulumiseni :D Luulen, että se myyjä oikein odotti että olisin jäätynyt.
Vierailija kirjoitti:
Siis kysyikö hän suomeksi, mitä kuuluu? Jos ei, vaan englanniksi, voi olla, että asiakaspalvelija ei kehdannut puhua englantia, vaikka osaisikin.
Tämä. En puhu asiakkaille englantia, vaikka USAsta tulleet niin olettavat. En muuten puhu venäjää, ranskaa, japania tai edes viroa. Jos en osaa asiakkaan äidinkieltä ja sitä pidetään epäkohteliaana käytöksenä, niin en voi kuin pahoitella. Suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rachel oli epäkohtelias, miksei ottanut selvää suomalaisusta kohteliaisuustavoista?
No kun se varmaan oletti että täällä ihmiset olisivat normaaleja eivätkä mitään keppi perseessä puukkojunkkareita joilla ei ole mitään keskustelutaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei Helsingissä kukaan naapurikaan tervehdi, katsovat hississä lattiaan ja jos joku jotain erehtyy sanomaan niin tuijottavat idioottina. Ei mitään uutta tässä.
Asun Helsingissä keskikaupungilla, ja sen viiden vuoden aikana kun olen tässä talossa asunut, saa yhden käden sormilla laskea ne kerrat kun joku ei ole vastannut hississä tai ala-aulassa tervehdykseen. Kymmeniä ja taas kymmeniä kohtaamisia on ollut joissa olen sanonut "Huomenta" tai "Hei" ja saanut vastauksen. Joidenkin kanssa on muutama sanakin vaihdettu vaikka säästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse voisin luulla että kysyjä luulee minua joksikin toiseksi ja hämmennyksissäni olla tuppisuuna. Suomessa on erilainen tapa tervehtiä kuin vaikkapa jenkeissä eikä erilaisuus ole junttia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät lähteet. Oliko taas Yle:n suvakkisaduista?
Varmaa voit kopsata textin googleen jos niin paljon kiinnostaa
Lainauksiin kuuluu aina laittaa lähteet, arvon vammainen
Ap ei viitsi laittaa lähdettä, koska silloin kävisi ilmi, että tämä Rachael ei ole missään vaiheessa nimitellyt Suomea tai suomalaisia junteiksi. Hän ei myöskään pitänyt suomalaista asiakaspalvelijaa epäkohteliaana. Tämä oli vain yksi monista kulttuurieroista suomalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan välillä, joihin Rachael törmäsi Suomessa asuessaan. Nämä kaikki junttijutut ovat aloittajan omia mielipiteitä, ei Rachaelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rachel ja aloittaja voi aina painua helvettiin Suomesta
Tapasin tämän Rachelin kun hän oli muuttanut Suomeen. Kysyin häneltä: "Mitä kuuluu?". Räväytti silmät suuriksi ja alkoi solkata englantia. Juntti, mikä juntti. Ei ollut edes sen vertaa opetellut suomea kun tänne tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilainen kulttuuri ei ole junttiutta.
Oman kansallisuutensa häpeäminen typeristä syistä sen sijaan on.
Vierailija kirjoitti:
Rachel ja aloittaja voi aina painua helvettiin Suomesta
Mielelläni kyllä painuisin johonkin maahan jossa naiset ovat kauniita ja sosiaalisia. Eipähän kuitenkaan noita tukia niin avokätisesti jaeta että pääsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään lähdettä ei siis ole tarjolla, ja modekin fistaa itseään molempiin reikiin suomivihakiimassaan ja suvakkikiimassaan.
Siksi ei yllä poista ketju-nappulalle
En osaa linkittää, mutta kyseessä Ilta Sanomissa 31.5.2019 julkaistu artikkeli otsikolla "Teksasilainen Rachael asui Suomessa 4 vuotta: Listaa maamme 7 kulttuurishokkia, joihin ei ollut tottua".
Aika erilaisen kuvan saa tuosta artikkelista kuin tämän ketjun aloituksesta.
Asiakaspalvelija oli siellä kaupassa tekemässä työtä, ei kertomassa ventovieraille omasta henkilökohtaisesta elämästään. Olipa tuo Rachel töykeä. Ihan iholle tunkemassa!
Vierailija kirjoitti:
Rachel ja aloittaja voi aina painua helvettiin Suomesta
Rachael asuu Teksasissa. Eikä hän pidä Suomea ja suomalaisia juntteina.
Olin kerran japanilaisen tytön kanssa kahvilla ja juttelin niitä näitä kohteliaisuudestä . Tyttö sanoi oletko hetken hiljaa. Tulee pää kipeäksi. Sitten katselin ärsyyntyneenä hiljaa ikkunasta ulos. Näiden treffien jälkeen seurustelimme vuoden ennen kuin hän palasi japaniin :D
Kuka määrittelee, että tuntemattoman kanssa jutteleminen on sivistynyttä? Mitä jos se sivistys onkin sitä, ettei jäädä höpöttämään turhia. Annetaan toisen tehdä työnsä ja jutellaan vaan jos tarvii apua. Moikata toki voi kun sinne kauppaan astelee, mutta muuten onko tarpeellista horista niitä näitä ja häiritä toisen työntekoa. Mitä sivistynyttä siinä on?
Suomessa kuulumisten kysyminen ventovieraalta on epäkohteliasta. "Mitä kuuluu?" ei todellakaan ole samanlainen keskustelunavaus kuin vaikka "How are you?", mikä ei oikeastaan ole edes kysymys, vaan tervehdysrituaali, johon kuuluu vastata jotakin positiivista.
Ei Suomessa ole sen junttimaisempaa kun muuallakaan, täällä on oma tapakulttuuri, johon tulijat voivat tutustua. Jos ei itselle uudenlaiset tavat ja kulttuurit kiinnosta, kukahan siinä kohtaa on juntti?