Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihastus kuoli
14.02.2014 |
Niin eli kerkesin n. kuukauden ajan jutella ja jo pari kertaa tavatakki erään tyypin kanssa, nii nyt hän yllättäen kuoli. Sain viestin kännykkään hänen siskoltaan, koska olin tietenki laitellu viestiä ja soitellu koska hän ei vastannu.
En oikein tiedä mitä pitäisi tuntea, kerkesin todella ihastua/tykästyä häneen. Olen jollain tapaa surullinen mut toisaalta vaan todella harmistunu, koska en ikinä saa tietää mihi juttu olisi mennyt. Tyhjä olo mutta koska vain ihastus niin olisi outoa surra enemmänki.
Miten saisin hänet "unohdettua" ihastuksena? Katson varmaan päivittäin hänen kuvaansa ja harmittaa ja ärsyttää. Ja en kerennyt edes lähimmille ystäville mainita uudesta tuttavasta, niin en oikein osaa heillekää puhua tästä. Siksi helpompi näin anonyyminä kysyä neuvoa että miten tästä eteenpäin.
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:43"]Tai sitten ihastus ei keksinyt parempaa keinoa irtautua sinusta, vaan keksi "siskon" kautta laittaa tuollasen viestin.
[/quote]
Luulen myös että näin on käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 00:24"][quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:43"]Tai sitten ihastus ei keksinyt parempaa keinoa irtautua sinusta, vaan keksi "siskon" kautta laittaa tuollasen viestin.
[/quote]
Luulen myös että näin on käynyt.
[/quote]
kommentoin jo, että olen nähnyt kuolinilmoituksen lehdessä:-D ja tottakai toivoisin että ei olis kuollut ja ois vaikka jättänyt noin mutta ei tällä kertaa. en tiiä miten jännittävää ja valehtelevaa elämää te elätte mutta ei kaikkeen aina liity valehtelua. harmi teidän ja läheistenne osalta jos olette aina epäilemässä kaikkia huijauksesta.
ap
Voi.. :( Olisin itse ainakin todella surullinen jos ihastus kuolisi, vaikka ei olla edes tutustuttu vielä kunnolla.
Surullista! Mihin tämä sun ihastus kuoli? :(
Voi että, olen pahoillani :(. Outo ja hämmentävä tilanne varmasti, luulen että siihen menee aikaa kun "käsittää" miehen kuolleen. Ehkä haudalla käynti tms auttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairaskohtaus ilmeisesti. en oo kehannu kysellä enempää koska olen "tuntematon" kuitenkin. hän oli siis päälle 30v ja terve ja urheilullinen:-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulle kävi samoin. Vihan tunne on aivan normaalia mietin ensimmäiset kuukaudet vain sitä kuinka hän kehtasi mennä kuolemaan näin kesken kaiken enkä saanut tietää tunsiko hän samalla tavalla vaikka muutamia kertoja pussailtiin. Meni jonku aikaa ennenku uskalsin olla surullinen. Kielsin sen iteltä ja koin häpeää siks, ettei mulla ollut omasta mielestäni oikeutta surra, kun en ollut läheisempi.Tunsin itseni myös hyvin itsekkääksi kun surin ihmistä jota joku varmaan rakasti enemmän tai jotain yhtä sekavaa.
nyt hän on kaunis muisto <3
oi kiitos 9! tuli vähä helpompi olo ja sait ajattelemaan erillalailla. miten kauan meni että olit ns ihan kokonaan yli hänestä? vai tuleeko edelleen ajatuksiin välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon voimia <3
Toistan kyllä itseäni, mutta muista saat surra!
Kaksi vuotta meni ennen uutta miestä sinulle joka kysyit.
-9
Tai sitten ihastus ei keksinyt parempaa keinoa irtautua sinusta, vaan keksi "siskon" kautta laittaa tuollasen viestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:41"]
oi kiitos 9! tuli vähä helpompi olo ja sait ajattelemaan erillalailla. miten kauan meni että olit ns ihan kokonaan yli hänestä? vai tuleeko edelleen ajatuksiin välillä?
[/quote]
ajatuksissa päivittäin. Oltiin ystäviä ja juuri ennen hänen äkillistä kuolemaansa meille tuli "säätöä". Kauan meni ennenkuin pääsin yli vieläkin vaikeaa nykyisen mieheni kanssa luottaa siihen että hän on vielä huomennakin tuossa. Tähän vaikutti ehkä se, että olin paikalla kun hän, ihastukseni kuoli. Olin vieressä ja minä ensimmäisenä huomasin ettei nyt ole kaikki ihan hyvin. Hyvin traumaattinen kokemus. M oli vain 25 vuotias <3
Anna itsellesi lupa surra! Suru lähtee vain suremalla.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:41"]
oi kiitos 9! tuli vähä helpompi olo ja sait ajattelemaan erillalailla. miten kauan meni että olit ns ihan kokonaan yli hänestä? vai tuleeko edelleen ajatuksiin välillä?
[/quote]
ajatuksissa päivittäin. Oltiin ystäviä ja juuri ennen hänen äkillistä kuolemaansa meille tuli "säätöä". Kauan meni ennenkuin pääsin yli vieläkin vaikeaa nykyisen mieheni kanssa luottaa siihen että hän on vielä huomennakin tuossa. Tähän vaikutti ehkä se, että olin paikalla kun hän, ihastukseni kuoli. Olin vieressä ja minä ensimmäisenä huomasin ettei nyt ole kaikki ihan hyvin. Hyvin traumaattinen kokemus. M oli vain 25 vuotias <3
Anna itsellesi lupa surra! Suru lähtee vain suremalla.
[/quote]
montako päivää kesti kuoleman jälkeen ennen kuin vamppasit uuden miehen?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:41"]
oi kiitos 9! tuli vähä helpompi olo ja sait ajattelemaan erillalailla. miten kauan meni että olit ns ihan kokonaan yli hänestä? vai tuleeko edelleen ajatuksiin välillä?
[/quote]
ajatuksissa päivittäin. Oltiin ystäviä ja juuri ennen hänen äkillistä kuolemaansa meille tuli "säätöä". Kauan meni ennenkuin pääsin yli vieläkin vaikeaa nykyisen mieheni kanssa luottaa siihen että hän on vielä huomennakin tuossa. Tähän vaikutti ehkä se, että olin paikalla kun hän, ihastukseni kuoli. Olin vieressä ja minä ensimmäisenä huomasin ettei nyt ole kaikki ihan hyvin. Hyvin traumaattinen kokemus. M oli vain 25 vuotias <3
Anna itsellesi lupa surra! Suru lähtee vain suremalla.
[/quote]
montako päivää kesti kuoleman jälkeen ennen kuin vamppasit uuden miehen?
[/quote]
Onpa inhottava kommentti.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:41"]
oi kiitos 9! tuli vähä helpompi olo ja sait ajattelemaan erillalailla. miten kauan meni että olit ns ihan kokonaan yli hänestä? vai tuleeko edelleen ajatuksiin välillä?
[/quote]
ajatuksissa päivittäin. Oltiin ystäviä ja juuri ennen hänen äkillistä kuolemaansa meille tuli "säätöä". Kauan meni ennenkuin pääsin yli vieläkin vaikeaa nykyisen mieheni kanssa luottaa siihen että hän on vielä huomennakin tuossa. Tähän vaikutti ehkä se, että olin paikalla kun hän, ihastukseni kuoli. Olin vieressä ja minä ensimmäisenä huomasin ettei nyt ole kaikki ihan hyvin. Hyvin traumaattinen kokemus. M oli vain 25 vuotias <3
Anna itsellesi lupa surra! Suru lähtee vain suremalla.
[/quote]
:-( elämä on välillä niin raakaa! toivottavasti tää olo menis suht nopee ohi. oon "pakottanu" itseni juttelee uusille miehielle jo, mutta tuntuu että kukaan ei ole nii täydellinen ja ajattelen vain tätä kuollutta ihastusta. mainitsen tässä välis että sain tietää ihastuksen kuolemasta vähä yli pari viikkoo sitten.
"kommentoin jo, että olen nähnyt kuolinilmoituksen lehdessä:-D"
Miks ihmeessä laitat nauravan hymiön lauseen loppuun? Todella tahdikasta...
Alue: Aihe vapaa
kiitos kun osaatte sanoa juuri oikeita ja ihania sanoja. ehkä uskallan mainita tästä myös jollekkin ystävistäni niin saan asiaa vielä lisää käytyä läpi. suru/ärsytys on iha erinlaista kuin esim lähisukulaisen kuolema ja siksi tätä on jotenki tosi vaikea miettiä ja ku kukaan ei tiedä ihmistä niin outoa lähteä avautumaan.