Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Konflikteja kotiintulo ajasta parisuhteessa 1/2
Ei aina oikeassa
01.11.2020 |
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 4,5 vuotta ja parisuhteemme aikana olemme jumpanneet paljon yhdestä asiasta: Miten kauan olen ns. itse muualla ilman häntä.
Kun aloitimme seurustelun kerroin hänelle, että A) minulla on paljon töitä, joissa aikataulu venyy ja B) minulla on paljon harrastuksia ja ystäviä, sekä erilaisia projekteja. Alkuun meille syntyi riitoja silloin kun en esimerkiksi ehtinyt laittamaan töistä viestiä (emme saaneet pitää puhelinta mukana töissä), että tulee pidempi päivä, tai uppouduin niin keskusteluun ystäväni kanssa tai projektiin jota olin tekemässä, etten muistanut laittaa aikataulu muutosviestiä. Lisäksi en aina muistanut laittaa kännykkääni ääniä. Tämä oli täysin omaa syytäni ja olen opettanut itseäni uusille tavoille.
Sovimme että jos en osaa sanoa tarkkaa aikatualua, on parempi etten yritä keksiä tarkkaa kellon aikaa jos olen liikkeellä muualla kuin kotona. Opettelin myös laittamaan väliaika tietoja mitä tein ja missä olin. Aina en tässä onnistunut, ja siitä seurasi kiukutteua, sekä passiivis aggersiivisia "Olemme siis vain kämppiksiä." -viestejä mieheltä.
Nyt olen muokannut harrastuksia niin ettän olen kotona enemmän, sekä vaihdoin alaani jotta meillä olisi enemmän aikaa yhdessä. Pitkään taas menikin mukavasti. Sitten tuli tämä viikko:
Aiemmin viikolla olin käynyt uimassa ystäväni kanssa ja hän ehdotti, että katsoisimme yöllä vielä elokuvan. Sen sijaan että olisin suoraan uimasta mennyt ystäväni mukaan ja laittanut viestiä, menin käymään kotona kertomassa miehelleni suunnitelmasta ja toivottamassa hyvää yötä, koska hän oli menossa nukkumaan. Ajattelin siis ettei häntä haittaisi ystäväni kanssa leffailu, kun hän itse kumminkin olisi nukkumassa ja olin muina iltoina jo ollut hänen vierellään "peittelemässä". (Meillä se tarkoittaa yhdessä sängyssä köllimistä ja uutisten lukua, sekä yleistä höpinää asioista.) Miehenikin vaikutti tuolloin olevan ok asian kanssa.
Myöhemmin viikolla olin itse purkanut harmistumistani miehelleni siitä, ettei hän auttanut tai tehnyt ruokaa kanssani muutamaan viikkoon, ja tunnustan että olisin voinut purkaa ärsyyntymiseni paremmin kuin :"Olisi mukavaa, jos sinäkin välillä tekisit ruoan, etkä vain ilmoita mitä haluat.". Koska mieheni sitten keskittyi pleikalla pelaamiseen, niin vetäydyin itse kuuntelemaan äänikirjaa. Mökötin siis ja hänkin sitä kommentoi, että miksen istunut sohvalla hänen kanssaa. Selitin että minua ei nyt kiinnostanut katsoa kun hän pelaa peliä, josta en itse ole innostunut. Olisin voinut hoitaa tämän paremmin, mutta olin sen verran ärsyyntynyt, että mieluummin yritin rauhoittua, kuin haastaa riitaa.
Nämä tapahtumat varmaankin aiheuttivat seuraavan purkkauksen....
Olin pari viikkoa aiemmin kertonut lähteväni ystäväporukalla kauemmaksi keskustasta yhden heistä kotiin vaihtamaan kuulumisia ja pelailemaan lautapelejä. Emme olleet nähneet näiden ystävien kanssa vuoteen. Koska ystäväni koti oli julkisten kulkuneuvojen ulottumattomissa, sain kyydin paikalle ja sovin mieheni kanssa että soitan, kun lähdemme takaisin keskustaan. Tein sitten virheen illan aikana, enkä huomannut kuinka kauan olimme jo jutelleet ja pelailleet lautapelejä. Havahduin vasta kun kuulin kännykkäni viestimerkki äänen ja huomasin viestin mieheltä. :"...mut hei kiva taas kerran ku vaivauduit ilmottaa aikatauluista! 👍 Hianoo et kommunikaatio pelaa 🤘" (Jatkuu kommentissa...)
Kommentit (29)
Ei aikuisilla ole kotiintuloaikoja.
N18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvä luoja. Onhan tämä vain tylsän sunnuntain ratoksi kirjoitettu ihan hyvä tarina. Peittelyt ja itsensä opettaminen uusille tavoille. No joopa. Jätä kännykkä vaikka kotiin, niin ei tarvi joka narahdusta raportoida.
Jos oletetaan että tämä on totta, ei kyllä kuulosta millään tavalla terveeltä parisuhteelta. Olet tilivelvollinen menoistasi miehellesi kuin lapsi? Kun teininä kävin ulkona, äitini halusi tilannetietoja missä menen ja koska olen tulossa kotiin. Ei tuollainen vahtaus ja raportointi kuulu aikuisten parisuhteeseen, menet kotiin kun menet.
Oudolta kuulostaa myös tuo, että sinun pitäisi istua vieressä sohvalla kun mies pelaa, miksi ihmeessä? Etkä voi kertoa hänelle sinua harmittavista asioista ilman että muotoilet ne jotenkin kauniisti? Jotain isoja ongelmia on kyllä taustalla, jos elämä todella on tuollaista.
Kyllähän minä jotenkin tiedostan ettei tän pitäisi mennä näin... Olen aina sortunut alistumaan toisten toiveisiin ja oikkuihin, sillä lapsena minulle sanottiin etten ole "hyvä" ihminen jos minulla on liikaa omia toiveita ja tahtoa.... Ja tämä nykyinen parisuhteeni on tasapainoisin parisuhteeni so far, jossa minulla on ennemmän vapauksia kuin aiemmin.....
Huh... Alan taas tajuamaan että pitää mennä takaisin terapiaan rakentamaan itseluottamusta, jotta voisin kohdata mieheni, sekä itseni.
Ap, miksi olet parisuhteessa? Eikö sinulla olisi paljon parempi olla ja elää yksin? En ymmärrä miksi sidot miehen "parisuhteeseen" kanssasi.
Miehen mielestä parisuhde on leppoisaa yhdessä olemista, viihtymistä ja eloa, mutta sinulle kaikki muu on tärkeämpää ja koti on vain kääntymispaikka. Eroa siis suhteestasi, etsi oma kämppä, mene ja tule niin kuin itse haluat ja anna miehen etsiä itselleen nainen, joka on sitä mitä hän toivoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan että tämä on totta, ei kyllä kuulosta millään tavalla terveeltä parisuhteelta. Olet tilivelvollinen menoistasi miehellesi kuin lapsi? Kun teininä kävin ulkona, äitini halusi tilannetietoja missä menen ja koska olen tulossa kotiin. Ei tuollainen vahtaus ja raportointi kuulu aikuisten parisuhteeseen, menet kotiin kun menet.
Oudolta kuulostaa myös tuo, että sinun pitäisi istua vieressä sohvalla kun mies pelaa, miksi ihmeessä? Etkä voi kertoa hänelle sinua harmittavista asioista ilman että muotoilet ne jotenkin kauniisti? Jotain isoja ongelmia on kyllä taustalla, jos elämä todella on tuollaista.
Täysin samaa mieltä. Enkä nyt äkkiä keksi, miten vaikka tuon ruuanlaittokommentin olisi voinut kauniimmin sanoa, niin että viesti pysyisi kuitenkin selkeänä.
Ei aina oikeassa kirjoitti:
Kyllähän minä jotenkin tiedostan ettei tän pitäisi mennä näin... Olen aina sortunut alistumaan toisten toiveisiin ja oikkuihin, sillä lapsena minulle sanottiin etten ole "hyvä" ihminen jos minulla on liikaa omia toiveita ja tahtoa.... Ja tämä nykyinen parisuhteeni on tasapainoisin parisuhteeni so far, jossa minulla on ennemmän vapauksia kuin aiemmin.....
Huh... Alan taas tajuamaan että pitää mennä takaisin terapiaan rakentamaan itseluottamusta, jotta voisin kohdata mieheni, sekä itseni.
Aikuistua sinun pitää. Olet ilmeisesti aika tuuliviiri ja sinua ei ole tarkoitettu parisuhteeseen. Muilla ihmisillä ei ole mitään oikkuja, vaan vain sinulla on ongelmia. Vain sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et rakasta miestäsi, eli et pidä häntä ykkösenä elämässäsi, miksi olet hänen kanssaan?
EIkö miellyttävämpää elämää olisi olla naimisissa työsi tai ystäviesi kanssa, sillä niinhän sinä toimit.
Pidät työtäsi ja ystäviäsi tärkeämpinä kuin omaa kumppaniasi.
Jos eroaistit, voisit aivan vapaasti unohtua projektiesi pariin aamuyöhön saakka ja pelailla pelejäsi vaikka koko viikonlopun.
Miehesi on sairaalloisen kontrolloiva.
Googlaa av ketju Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset. Löydät miehesi sieltä.
Juokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on sairaalloisen kontrolloiva.
Googlaa av ketju Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset. Löydät miehesi sieltä.Juokse.
Sairaalloisen mustasukkainen jos haluaisi tietää koska vaimo tulee kotiin :-) :-)
Jos toinen ei tule kotiin työpäivän jälkeen, eikä edes vaivaudu ilmoittamaan että menee myöhempään, minä ainakin huolestuisin ja mielessä kävisivät kolarit, sairaskohtaukset, kaikki mahdolliset skenariot jos toinen ei vastaisi edes puheluihin tai tekstareihin.
Paljonko tällä pariskunnalla on ikää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteessa on kyllä kohteliasta kertoa toiselle tällaisista perusasioista. Ei se ole kyttäämistä. Meillä on ollut päivänselvää aina, että kerrotaan toiselle omista suunnitelmista. Itselleni ainakin kumppani on maailman tärkein ihminen ja tottakai kerron hänelle, missä olen ja mitä suunnitelmia on. Yleensä niistä sovitaan jo etukäteen. Ehkä ei ap ole vielä valmis parisuhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on sairaalloisen kontrolloiva.
Googlaa av ketju Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset. Löydät miehesi sieltä.Juokse.
Sairaalloisen mustasukkainen jos haluaisi tietää koska vaimo tulee kotiin :-) :-)
Jos toinen ei tule kotiin työpäivän jälkeen, eikä edes vaivaudu ilmoittamaan että menee myöhempään, minä ainakin huolestuisin ja mielessä kävisivät kolarit, sairaskohtaukset, kaikki mahdolliset skenariot jos toinen ei vastaisi edes puheluihin tai tekstareihin.
Näin ajattelevat kaikki muutkin normaalit ihmiset parisuhteessa...
Onko miehelläsi kavereita tai harrastuksia? Vai odottaa vain kotona, että tulet kotiin?
Mikä olisi mielestäsi ollut parempi tapa hoitaa tuo ruuanlaittokommentti? Tuohan oli ihan neutraalisti ja selkeästi sanottu.
Kumma kun sinun pitää tulla meille täysin tuntemattomille selittelemään poissaolojasi, kyllä kaikki sen tietävät että oikeasti olet ollut vieraissa.
On sinulla kyllä paljon noita omia menoja ollaksesi parisuhteessa.Ehkä sinkkuelämää olisi sinua varten parempi ratkaisu.Miehesi haluaa selvästi parisuhteen , jossa ollaan enemmän yhdessä.
Ketjussa on monta saman ihmisen kommenttia. Tylsää.
Ei aina oikeassa kirjoitti:
Olemme N33 ja M37.
Mies 37v pelaa pleikkaa ja haluaa että kumppani katsoo?🤣
Nainen 33v miettii että voiko miehelle sanoa että olisi hänenkin vuoro tehdä ruokaa vai tuleeko äitin pikku kultamussukalle paha mieli ja pleikkari peli ei enää sujukaan niin hyvin. 🤣
Ei hyvää päivää tätä nyky ”nuorisoa”
M43
Alue: Aihe vapaa
Konflikteja kotiintulo ajasta parisuhteessa 2/2
Pyysin anteeksi, mutta myös muistutin, että olimme sopineet, että soitan kun olemme paluumatkalla. Muistutin myös että hän itse toivoi etten keksi aikatauluja jos en ole niistä varma. Hän sitten heitti että tottahan toki tämä oli "hänen syynsä". Vastasin ettei tämä ole hänen syynsä, vaan meidän yhteinen oletusvirhe tilanteesta.
Saavuin kotiin tuntia myöhemmin alkuperäisen viestin jälkeen. Mieheni esitti nukkuvaa ja nyt nukkuu (oikeasti) vieläkin.
Nyt mietin miten pystyisin perustelemaan kantani ja saisin hänet ymmärtämään miksi en huomannut ajankulua, kuitenkaan syyttelemättä tai haastamatta riitaa... Jos haluaisin voisin käyttää argumenttia "Sinäkin...", mutta se ei ole rakentavaa...
Anteeksi pitkä teksti... Tämä oli ehkä pääsääntöisesti omien ajatusten jäsentelyä, sekä yritystä kartoittaa olenko täysin tunteeton ämmä, kun en aina ymmärrä miksi meille syntyy riitaa aikataulustani.....