Rytmihäiriöistä kärsivän raskaus ja synnytys
Onko täällä ketään jolla olisi kokeusta raskaudenaikaisista rytmihäiriöistä, ja kuinka synnytys sydämen kannalta on sujunut?
Mulla on ollu jo useita vuosia kiusallisia lisälyöntejä ja pari tiheälyöntisyyskohtausta kuluneen vuoden aikana. Kaksi lasta on ennestään, ja molemmat olen synnyttänyt alakautta. Nämä sydänoireet ovat ilmaantuneet vasta kun lapset ovat ollet jo isompia. Niihin olen saanut beettasalpaajaa, jota käytän myös tällä hetkellä pienenä annoksena säännöllisesti.
Nyt olen taas raskaana ja pelkään sairalloisesti! Rytmihäiriöt lisääntyivät heti raskauden myötä. Eniten pelkään synnytystä ja sen jälkeistä aikaa... Olisi tosi mielenkiintoista kuulla jos jollakin olisi kokemuksia asiasta.
Kommentit (8)
Jouduin syömään tosi suurta annosta beta-salpaajaa odottaessani -05 tiheälyöntisyyteen, se saattoi kestää parikin päivää. Mitään ei tahtonut jaksaa tehdä, kohtaus vei voimat käsistä ja jaloista. Farmacan annokset tuli vuorokaudessa täyteen ja sitten ne piti ylittää.
Omega3 ja 6 eli tarpeeksi oikeita rasvahappoja ja magnesiumia. Huomaa annos: noin 3 grammaa vuorokaudessa. Kapselissa on yleensä 300-500 mg. Odottaessani -07 söin sen joka päivä ja lisäksi Diasporal-magnesiumia ja Ecoway-spirulinaa. Otin 4 KERTAA raskausaikana betasalpaajaa. Lääkäri äitipolilla hyväksyi asian ja onnitteli kun oli hyvä apu ja arveli että raskausmyrkytys (oli -05) voidaan välttää. Ja vältettiin, omegako sen teki, en tiedä.
Elämänlaatu paranee valtavasti kun kykeni koko raskausajan olemaan suht normaalisti. nyt on 18+6 ja syön omegaa koko ajan. Ei mitään tietoa rytmihäiriöistä tähän mennessä.
Hei,
Itse olen kärsinyt rytmihäiriöistä (useimmiten vaikeista lisälyönneistä) jo vuosikausia, tosin viimesen 5 vuoden aikana ovat hieman tasoittuneet muutamia hankalampia kausia lukuunottamatta. Pelkäsin raskautta ja synnytystä todella paljon juuri tämän vaiva takia, mutta kun kerran lapsen halusi niin pakkohan se oli uskaltaa. Minulla oli lupa beetasalpaajaan, mutta söin niitä muutenkin aika harvoin koska lisälyönteihin eivät juuri auttaneet, tiheälyöntisyyteen toki silloin kun sitä oli. Alkuraskaus meni sydänmen puolesta aika hyvin, mutta joskus 35 viikon jälkeen oli yöt kyllä yhtä tuskaa. Heräsin joka yö erilaisiin rytmihäiriöihin ja valvoin tuntikaupalla. Beetasalpaajaa en uskaltanut ottaa, koska useimmiten oireena olikin harvalyöntisyys! Olin sekä henkisesti että fyysisesti tosi väsynyt. Välillä oli pakko ottaa unilääkettäkin (myös näihin sain lääkäriltä luvan). Sydänlääkäriin en enää mennyt kun kerran vaiva oli aikasemmin tutkittu ja vaarattomaksi havaittu. Odotin vain ajatuksella että joskus tämän on pakko loppua. Synnytys meni hyvin, vaikkakin sen jälkeen olin todella väsynyt ja lisälyönnit alkoivat heti sen jälkeen. Ensimmäisenä yönä en halunnut nähdäkään vauvaa vaan nukuin unilääkkeillä (mielestäni tämä mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi, ainakin itselläni rytmihäiriöihin auttaa parhaiten kun on saanut nukuttua tarpeeksi). Muinakin öinä annoin vauvan osaksi aikaa hoitajille ja kotona isä hoiti osan yöstä. Ilman apua ja mahdollisuutta nukkua rauhassa en olisi hommasta mitenkään selvinnyt.
Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta en ole vielä päättänyt uskallanko ryhtyä hommaan toista kertaa. Se loppuraskaus oli niin vaikeaa aikaa ja pelkään sitä jos ongelmat alkaisivat jo aikaisemmin. Nyt pystyi kuitenkin lohduttautumaan sillä että ei ole enää montaa viikkoa jäljellä... Myöskin raskaus ja pikkuvauva-aika pelottaa sen vuoksi, että olisi tämä isompikin lapsi hoidettavana eikä olisi mahdollisuutta levätä aina kun tarvetta olisi.
Omen kokemuksen perusteella aloittajalla neuvoksi sanoisin että koita selvittää missä tilanteissa rytmihäiriöitä tulee ja vältä niitä, kannattaa tarkkailla syömistä, liikuntaa, nukkumista, ja etenkin stressiä, itsellä meni vuosia ymmärtää noiden yhteyttä sydänvaivoihin, mutta nyt useimmiten osaan välttää ongelmia aiheuttavia tilanteita. Yleensä synnytys itsessään menee hyvin koska syke on muutenkin niin korkea ja adrenaliinia veressä ettei lisälyönneistä pitäisi olla ongelmaa ja siellä toki tarkkaillaan synnyttäjän vointia koko ajan. Synnytyksen jälkeisestä ajasta sanoisin vaan että täytyy pyytää apua että saa itse levättyä. Meidän oli kotona pakko esim antaa välillä vaan korviketta pullosta, koska en olis jaksanut imettää yötä myöden. Oma hyvinvointi on laitettava tavallaan etusijalle koska jos menee liian huonoon kuntoon ei pysty huolehtimaan vauvastakaan...
Mulla myös rytmihäiriöt lisääntyivät raskauden aikana. Tiheälyntisyyskohtauksia oli muutamia ennen raskautta, mutta ei raskauden aikana. Synnytyksessä ei ollut mitään erityistä ja sen jälkeen lisälyönnit ovat taas vähentyneet. Korreloivat kyllä aikalailla valvomisen kanssa - nyt kun on ollut pitempiä yöunia, ei ole rytmihäiriöitäkään juuri ollut. Beetasalpaajista olet varmaan puhunut lääkärin kanssa, minä käytin satunnaisesti raskauden aikana.
on kokemusta kahdesta raskaudesta lisalyontien ja tihealyontisyyskohtauksien kanssa. Jos on jo aikaisemmin kardiologilla tutkittu ja todettu etta ovat ns. vaarattomia lisalyonteja ja tihealyontisyyskohtauksia eika sydamessa ole mitaan elimellista vikaa, niin voi olla ihan huoletta, niin raskaana kuin muutenkin. Totta on etta raskaana lisarit myos lisaantyvat ja pulssi nousee. Kuitenkin varsinkin jos pumppu on kestanyt jo aiemman raskauden (tai useammankin), sekin antaisi osviittaa etta sydan on ihan hyvassa kunnossa, rytmihairioista huolimatta. Magnesium saattaa joillakin auttaa. Huom: Beetablokkareista kaikki eivat sovi raskauden kanssa yhteen (mm. atenolol voi aiheuttaa sikion pienipainoisuutta), eli niiden sopivuus pitaa keskustellalaakarin kanssa erikseen.
Joo, vaarattomiahan niiden pitäisi olla, ja sydän on ultrattu rakenteellisen vian poissulkemiseksi. Ne vaan on niin inhottavia!!! Sydän lyö miten sattuu ja hetken tuntuu ettei oikein voi hengittää. Pahinta on se, että vaikka järjellä tajuaa, ettei pitäisi olla vaaraa, niin hätännyn aina kyllä. Se varjostaa elämää joka päivä... Välillä meinaa iskeä paniikki miten tästä kaikesta oikein selviää...
Huokaus!
..mutta ainakin itsellani olen huomannut sen etta mita vahemman niita mietin, sita vahemman niita myos tulee, ja toisinpain (eli jos ajattelen vaan rytmihairioita niin silloin niita vasta tuleekin). Voi olla tosin helpommin sanottu kuin tehty...
Itse en muuten raskaana ottaisi beetablokkaria "vaarattomaan" rytmihairioon, koska siita saatu apu on mielestani lahinna psykologinen eika hyoty-haittasuhde vauvalle siksi minusta tasmaa (tietysti jos rytmihairioiden psykologinen haitta on todella suuri, esim. kliiniseen masennukseen verrattava, ja vaikeuttaa tavallista elamaa niin asia on jo hiukan toinen, nain ei minulla itsellani kuitenkaan ole). Nain ennen kaikkea siksi etta jouduin viime raskaudessa syomaan suuria annoksia verenpainelaakkeita (atenolol mukaanlukien, sita ei pystytty noin vain lopettamaan) erittain korkean verenpaineen takia, ja mulle tuli selvaksi etta naissakin laakkeissa voi olla riskeja sikiolle (juuri tuo pienipainoisuus, tosin korkea verenpainekin aiheuttaa pienipainoisuutta), joten hyoty-haittasuhteen on oltava kohdallaan (mun tapauksessa oli ehdottomasti tarkeaa etta soin ne laakkeet, muuten olisi ollut seka vauvan etta mun henki vaarassa). Tsemppia odotukseen!
...eli piti sanoa etta en siis myoskaan omin pain _lopettaisi_ beetablokkaria (ettei tule vaarinkasitysta), siitakin mulla on kokemusta, ja seurauksena voi olla akillinen verenpaineen huima nousu, varsinkin jos se toteutetaan liian nopeasti (ja joidenkin ihmisten fysiikka on sellainen, esim mun, tta se taytyy toteuttaa TODELLA hitaasti). Eli siis beetablokkarit saa lopettaa vain laakarin ohjeiden mukaan ja laakarin valvonnassa, jos niita kaytetaan saannollisesti.
oletko saanut lekureilta enemmän tietoa tuosta sun vaivasta? mulla meinaan ihan samoja vaivoja . nyt menossa viikot 15+3. kyllä tulee aina pelottava olo niiden aikana ja jos oikein kovasti jyskyttelee niin voi huimata hetken jälkeenpäin. mullakin otettu sydänultra, ekgt ja rasituskoe ja vaarattomia.kuulemma. pelottaa et miten vauvat saavat happea näiden aikaan...