Tällä kertaa oikeasti. Mistä tunnistaa olevansa toiselle vain

Siitä, että kun ilmaantuu jotain kiinnostavampaa, sä saat jäädä keskenäsi.

Ei yhtään mistään, ennen kuin tulee jätetyksi paremman takia.

Laastarina olon tunnistaa siitä, että toinen pitää sua ehdottomasti ylimaallisen ihanana ja kaikki mitä teet on ihanaa, uutta, eksoottista eikä ex ikinä tehnyt mitään vastaavaa. Tuota ei tietty fiksuimmat sano suoraan, vaan "ei kukaan oo tehnyt tuollaista aiemmin" on käytetty lause.

Mutta kun joku muu löytyy, sä jäät kuin nalli kalliolle ihmettelemään mitä teit väärin.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:45"]

Laastarina olon tunnistaa siitä, että toinen pitää sua ehdottomasti ylimaallisen ihanana ja kaikki mitä teet on ihanaa, uutta, eksoottista eikä ex ikinä tehnyt mitään vastaavaa. Tuota ei tietty fiksuimmat sano suoraan, vaan "ei kukaan oo tehnyt tuollaista aiemmin" on käytetty lause.

[/quote]

voi helvetti.

No entäs mikä on tiedän näkemys tuohon korvikkeena ja elämän täyttäjänä olemiseen, mistä sen tunnistaa? Kyseessä ei ole parisuhde vaan himpun verran eriskummallinen ystävyyssuhde (monta kourallista himppuja). Mulla on vaan jotenkin epämääräinen olo koko ajan.

-ap

Siitä tunnistaa ainakin jos mies puhuu paljon exästään, hyvää tai pahaa. Mutta niin että selvästikin exä käy usein mielessä. Myös se on aika selvä juttu, jos mies tosiaan on eronnut ihan hiljattain. Tuskinpa on erosta vielä selvinnyt ja hakee uutta vakavaa suhdetta, mulla ainakin hälytyskellot soisi.

Juuri siitä et kelpaat seuraksi vain kun ei ole parempaa tarjolla. 

Tai siitä että pitää sut muusta elämästään erillään.

Tai siitä ettei sun kanssa viitsi suunnitella mitään mikä suuntautuu ens viikonloppua pidemmälle.

Tai siitä että Sinä et varsinaisesti kiinnosta, vaan pääpaino on toisen asioilla.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:54"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:45"]

Laastarina olon tunnistaa siitä, että toinen pitää sua ehdottomasti ylimaallisen ihanana ja kaikki mitä teet on ihanaa, uutta, eksoottista eikä ex ikinä tehnyt mitään vastaavaa. Tuota ei tietty fiksuimmat sano suoraan, vaan "ei kukaan oo tehnyt tuollaista aiemmin" on käytetty lause.

[/quote]

voi helvetti.

No entäs mikä on tiedän näkemys tuohon korvikkeena ja elämän täyttäjänä olemiseen, mistä sen tunnistaa? Kyseessä ei ole parisuhde vaan himpun verran eriskummallinen ystävyyssuhde (monta kourallista himppuja). Mulla on vaan jotenkin epämääräinen olo koko ajan.

-ap

[/quote]

En kyllä allekirjoita tuota neuvoa.

Minusta niitä merkkejä ovat enemmänkin sellainen vetäytyminen, ei sitouduta oikein pieniinkään asioihin: ei puhuta juurikaan suhteen tilasta. Entisten märehtiminen toki, mutta voihan olla ihan vilpittömästi iloinen siitä että uusi mies/naisystävä on jollakin tapaa parempi - eri asia on, kannattaako ääneen vertailla.

Joten ota puheeksi missä teidän suhde on menossa.

Yhteisten suunnitelmien tekemättömyys, ei sano rakastavansa ja osoittavansa sitä teoillaan, välinpitämättömyys, ei suurempia tunteita esim. mustasukkaisuutta seurustelukumppanista. näistä tiedät, että et ole kovin tärkeä.

Ei vie sua tapaamaan vanhempiaan.

Kiitti vastauksista :) Mutta taisin tosiaan kirjoittaa aloituksen vähän hutiloiden.

Eli paikkailen nyt vähän: emme ole yhdessä eikä siihen suuntaan ole aikomuksia. Seksiä on ollut joskus mutta ei ole enää (minun tahdosta loppui). Jotenkin minusta tuntuu että olen hänelle jokin yli-ihminen ja elämän kaikkien vastoinkäymisten ruumiillistunut kumoaja. Tai siis että minun pitäisi olla. Pikkuisen hankalaa määritellä tätä oloa kun se on vasta aavistus-asteella ja en muutenkaan tiedä nyt että ylireagoinko vai mitä. Ystävyytemme alkoi asetelmasta jossa minä vapaaehtoisesti kuuntelin, hän puhui. Siitä eteni tähän pisteeseen. Ikävä kyllä pakko myöntää että on usein olo ettei minun huolille ole tilaa tässä ihmissuhteessa :( Kyllä hän on kyllä aidosti kiinnostunut minunkin jutuista, mutta mutta.

Kellään ollut sama tai edes tännepäin oleva tilanne, osaako joku antaa uusia näkökulmia, neuvoja, vinkkejä?

Lisään vielä että tilanne on niinpäin että hän ihankuin liimaantuu minuun. Kun tapaamme, vierailut kestää vähintään 7 tuntia, usein yön yli. Tuntuu että olen hänelle jokin laturi.

-ap.

millaisia huolia hänellä oli ja mitä hän sinulta halusi?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:29"]

millaisia huolia hänellä oli ja mitä hän sinulta halusi?

[/quote]

Hyväksikäyttäviä ja pettäviä kavereita/sukulaisia/puoliso(ehdokkaita), yksinäisyyttä, häiriöitä terveydentilassa sekä läheisen ihmisen kuolema. Hän kaipasi todella ihmistä jolle puhua. Itselläni ei ollut muuta kuin aikaa, joten kuuntelin, ja tein sen mielelläni. Hän on myös tavattoman komea mies. Olin itse pitkään poissa yhteiskunnasta ja sosiaalisista kuvioista ja todella turhautunut kaikkeen. Tunsin että elämälläni on jotain hyötyä kun kerta voin olla jollekin avuksi.

Nyt olen lähinnä hämilläni. Onko tämä klassikkotarina siitä kun kaksi luuseria kohtaa toisensa?

Onko tämä oikein? Pahinta tässä on ristiriita itseni kanssa, en tiedä mitä tunnetta uskoa kun kaikki ovat niin vakuuttavia.

14=ap.

-ap.

Sä olet pelastava enkeli. Näytä että säkin olet ihan tavallinen ihminen. Aseta omat rajasi, kunnioita niitä ja vaadi toiseltakin niiden kunnioittamista. 

Jotenkin kuulostaa niiiiin tutulta. Olen miettinyt usein mikä minussa on vikana, kun kelpaan ihmisille vain pieneksi hetkeksi sellaiseksi vieterillä viritettäväksi pellenukeksi, jonka voi sitten viskata romukoppaan kun on ensin saanut nauraa vatsansa kippuralle. Tämä koskee niin ystävä,kaveri, kuin "deittailu"suhteitakin. En enää pysty luottamaan kehenkään. Kai olen sitten pidemmän päälle liian rasittava.

Tuo on juuri kaikkein varmin merkki laastariudesta että on just päättynyt suhde takana. Ja se että ylipäätään puhuu mitään eksästään. Silloin kun puhuu usein ja vielä nimeltä mainiten, niin kannattaa siinä vaiheessa sanoa adjöö.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 20:26"]

Sä olet pelastava enkeli. Näytä että säkin olet ihan tavallinen ihminen. Aseta omat rajasi, kunnioita niitä ja vaadi toiseltakin niiden kunnioittamista. 

[/quote]

Kiitos, Järjen ääni. Näin on pakko tehdä tai tästä ei tule mitään. Pelottaa vaan että siihen se kaatuu.. Mutta sittenpä kaatuu saamari.

-ap

Miestä ei aidosti kiinnosta, siitä.

Hänellä on paljon ystäviä joiden kanssa viettää mieluummin aikaansa kuin sinun seurassa. Hänellä on erilaisia syitä miksette voi muuttaa yhteen, oikea syy on se ettei vain halua. Hän tekee katoamistemppuja tai lähtee yks kaks jonnekin Thaimaaseen mitään ilmoittamatta etukäteen. Myöhästyy treffeiltä jatkuvasti. Sellainen yleinen arvostuksen puute, siitä sen huomaa

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 20:26"]

Sä olet pelastava enkeli. Näytä että säkin olet ihan tavallinen ihminen. Aseta omat rajasi, kunnioita niitä ja vaadi toiseltakin niiden kunnioittamista. 

[/quote]

Kiitos, Järjen ääni. Näin on pakko tehdä tai tästä ei tule mitään. Pelottaa vaan että siihen se kaatuu.. Mutta sittenpä kaatuu saamari.

-ap

[/quote]

ei kun sori, otanpa sanat takaisin. Olen näyttänyt monta kertaa ja monella eri tapaa että olen vain kuolevainen, mutta aina se jotenkin saa siirrettyä mut yli-ihmisten joukkoon, ja päättämäni rajat lipsuu... Olenko siis pilvilinnojen pönkittäjä?

Sinä sovit hänen tarpeisiinsa, on nkuuntelu, läheisyys tai seksi. Mutta hänellä on toinen tai et ole tarpeeksi, koskhän ei halusitoutu jakaa arjen asioitkanssasi.