Kamalaa joutua pitämään pokkaa, kun lapsi katsoo innoissaan Titi-nallea

Minusta Titi-nalle ja Riitta ovat kivoja. Lapsi katsoo. Osaan kohta itsekin laulut ulkoa.

Minä tykkään Pikku Kakkosen musiikkiohjelmista, paitsi Siinasta, jolla on juuttunut sama rytmi paikoilleen ja silmät pullahtavat päästä, kun suipistelee suutaan.

Tiedän niin ton tunteen! Meil ei kyllä koskaa katottukaa, ku äiti ei voinu sietää. Nyt lapset onneks sen verran isompia ettei enää pelkoa moisesta.

Tiedän niin ton tunteen! Meil ei kyllä koskaa katottukaa, ku äiti ei voinu sietää. Nyt lapset onneks sen verran isompia ettei enää pelkoa moisesta.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:33"]ja itse en voi sietää sen paremmin noita painajaisnalleja kuin terävähampaisen näköistä Riitta-tätiäkään.

Pelkäsin lapsena Sininen uni-laulua, kun siinä "sinistä jäätelönpalaa se pienillä hampaillaan syö". Riitta tuo mieleen juuri sen alle metrin mittaisen nukkumatin, joka hyppäsi kaapin taakse ja järsi niillä naskalihampaillaan.

[/quote]

Minä pelkäsin lapsena uppo-nallea hirveästi :D mutta sitäpä ei kai nykyään lapset katso?

I feel you, ap.

Kaikkein kauheimpia on ne pienet Riitta-actionfiguurit kaupassa....

Samma homma, Uppo-Nalle on tosiaan samaa sarjaa. Kun tarkemmin ajattelee, taidan pelätä kaikkia nalleja enemmän tai vähemmän. Pellet ja posliininuket samaan syssyyn :D ap

Mä en lapsena pystynyt koskaan katsomaan Pikku Kakkosta, kun pelkäsin oikeastaan aivan kaikkea siinä. Muumejakin pelkäsin kauheasti.

Minä vihasin lapsena Titi-nallea ja luojan kiitos tuo ominaisuus on periytynyt lapsillenikin! Yksi lapsista on todella musiikin perään,mutta mitkään pikkukakkosen laulamiset eivät häneen uppoa. Miksi niitä yhä tehdään samalla kaavalla kuin 20 vuotta sitten?