Lue keskustelun säännöt.
existä ja perheen kuluista
06.02.2014 |
Kun nyt on lähivanhempia täällä haukuttua ahneiksi, niin kyllä ne etätkin osaa olla. Mies muutti pois kuun alusta ja tänään haki lapsia pitkäksi viikonlopuksi. Samalla ilmoitti, että pesukone kuuluu hänelle, koska hän on sen maksanutkin... Ei mennyt jakeluun enkä jaksanut alkaa hullulle selittämään, että jos sinä olet maksanut pesukoneen minä olen vastaavasti maksanut muita maksuja enemmän pesukoneen hankinta-aikaan.
Mutta ilmeisesti oli ihan looginen vaatimus tämän etäisän mielestä, vaikka muutti äitinsä luokse asumaan, jossa äiti pesee pyykit äidin pesukoneella, mutta tarve ilmeisesti on eksällä suurempi pesukoneelle kuin minulla kolmen lapsen kanssa.
Joo, laitoin viestin, että en ala tappelemaan pesukoneesta, koska tulet hakemaan...Ja minimielarit olen haluamassa, koska en vain jaksa alkaa tapella rahasta. Kokonaan en kuitenkaan luovu elatuksesta, koska muistini mukaan en yksin noita lapsia ole tehnyt.
Kommentit (12)
aloittaja tarkoitti minimielatusmaksuilla sitä summaa, minkä Kela maksaa elatustukea, mikäli eksä ei pysty maksuja maksamaan. Tällä hetkellä suuruus on 153,63 euroa/lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat sille eksällesi sitten lasten tapaamisaikoina pyykkikassit ja käsket pesemään lasten pyykit, kun kerran halusi välttämättä pesukoneenkin.
Jos mies on ostanut pesukoneen se on silloin hänen. Idiootti on, kun sen sinulta vien mutta hänen se kuitenkin on. Miksi ette sovi näitä asioita kirjallisesti tai osta puoliksi niin että kuiteista näkyy omistajuus selkeästi? Itse en kannata minkään ostoa puoliksi paitsi asunnon, koska omistajuuden osoittaminen on vaikeata. Klassinen virhe on naisiltä maksaa juoksevia kuluja, joista ei mitään jää käteen ja samalla mies kerryttää omaisuuttaan. Avioliitossakin kannattaa tehdä näin, vaikkei avioehtoa olisikaan. Kannattaa pitää huoli taloudellisista asioista.
Joo meilläkin lasten isä maksaa yhteisestä sopimuksesta alle minimin, 260e/kk/ kahdesta lapsesta ja siitäkin suurin osa menee matkoihin kun välimatkaa on useampi sata kilometriä. Mutta koska vanhemmuus ei ole pelkkää rahaa, niin en jaksa tapella, että kaikki olisi just tasan ja oikein. Ei se kuitenkaan lapsilta pois ole vaan minun menoista. Itse lähivanhempana saan kuitenkin niin paljon enemmän sellaista mitä rahassa ei voi mitata joten pitäköön euronsa. On paljon tärkeämpää se, että muuten kuitenkin haluaa nähdä lapsiaan ja välit on ihan hyvät.
Meillä exä oli myös tosi pihi. Viimeksi raivostui kun pystyin kahdessa vuodessa säästämään lasten kanssa viikon Kanarianmatkan. Soitti vihaisena ja alkoi kitisemään että ei voi ottaa lapsia joululomalla koska mene niin paljon rahaa. sanoin että ei hänellä ole mitään velvollisuutta tavata lapsia, ei hänen tarvitse ottaa heitä ollenkaan jos rahasta on pulaa. Odotin pari päivää ja exä soitti ja muina miehinä ilmoitti että voikin ottaa lapset viikoksi. Minä sitten säälistä vähensin siitä pari päivää ja käytiin ensin sukuloimassa lasten kanssa ettei mies nyt vain kuole nälkään.
Miehelle jää asumisen jälkeen nettona 1700 rahaa kuussa, siitä 300 menee elatusmaksuihin. Minulle jää asumisen jälkeen 1600 kolmelle ihmiselle ja pärjätään hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaavia juttuja meillä, mutta miehen pihi luonne olikin yksi syy miksi ajattelin etten tule olemaan onnellinen hänen kanssaan. Kummallista miten unohtuu haalariostokset, polkupyörät yms mihin olen laittanut rahani. Pesukoneesta olen maksanut osuudet takaisin jne. Mitään en vaadi, ja välillä ottaa koville ymmärtää miestä. Kestän vaikka hampaat irvessä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä koko entinen asunto kodinkoneineen jäi miehelle, jolle tuli minimielarit maksettavaksi. Enemmästä en jaksanut tapella vaikka miehellä kolminkertaiset tulot minun tuloihin verrattuna.
Mulle jäi vain velkaa. Avioehto oli, mitään ei ositettu. Mies ilmoitti seurustelevansa toisen naisen kanssa, esikoisemme laskettuun aikaan oli kuukausi. Lasta yritettiin melkein kaksi vuotta, yhdessä oltiin vuosikymmen. Mies omien sanojensa mukaan "meni paniikkiin" kun lapsen syntymä läheni.
Kaikki ihmettelivät miehen mielen muuttumista, yhteiset ystävät, miehen suku, minun sukuni ja etenkin minä.
Lapsen tapaaminen ei kiinnosta vieläkään vaikka lapsi on jo 3, yhteyttä ottaa vain siksi että taivuttelee mua luopumaan elareista.
Aina kuulee valitusta tosiaan, kuinka ne ahneet lähivanhemmat (yleensä äidit) haluavat rahaa, materiaa, oman osuuden and then some... Mutta paljonkohan on meitä, jotka eivät todellakaan jaksa taistella sen exän kanssa enää yhtään mistään, mieluummin tyydytään minimeihin, annetaan tuhkatkin pesästä, mitä vaan ettei se äijä keksis aina jotain lisää mistä tinkiä. Suurin tyydytyshän niille on, jos yrittää inttää vastaan ja lopulta he kuitenkin voittavat, että vaikka taloudellisesti olenkin hävinnyt, niin ainakin olen saanut nautintoa siitä, etten ole lähtenyt näihin väittelyihin mukaan. "Ai minimit, no se riittääkin ihan hyvin!"... Oikein savu nousee korvista hänellä, kun olenkin täysin välinpitämätön! =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo aina ne on ne naiset viemässä tuhkatkin pesästä. NOT! Meillä mies vei kaksi autoa, yhdessä maksetut mutta hänen nimillään. Minkäs teet. Vain velkaa jäi minullekkin mutta ei se haittaa. Pääasia että saatiin mahdollisimman siisti ero ja uskon että näin hyvissä väleissä ei (lasten takia) oltaisi jos minä olisin alkanut vaatimaan. Minimi elarit riittää minullekkin ja kaikki on tyytyväisiä.
Minkä verran n. on minimielarit? En ole jaksanut edes niitä kysellä ja mitään ei olla sossussa sovittu.
Uupunut sairaan lapsen äiti
Minimielarit riippuu lapsen iästä. Meillä kouluikäisistä 300e/kk yhteensä Kelan tuen kanssa. Lasten isä on työtön tällä hetkellä.
Joo - jouduin isompien tulojeni vuoksi maksamaan eksälle 6 t, vaikkapa juristin mielestä 4t olisi ollut kohtuullisempi summa. En jaksanut parista tonnista tapella.
Asunto jäi minulle, jota yksin olin koko yhdessäoloajan maksanutkin.