Ärsyttävää kun ei ole aikaa harrastaa liikuntaa niin paljon kuin haluaisi

Samma här. Ja mulla ei ole kuin yksi lapsi ja ihan terve ja on osallistuva mieskin. Jotenkin vaan tuntuu, että kun lähden liikkumaan, se on pois kodinhoidota ja kaikesta muusta. Emme syö valmisruokia, joten ruoanlaittoon menee aikaa. Lisäksi inhoan sotkuista kotia, joten siivoilen aika paljon. Olen monessa yhdistyksessä mukana, joten kaiken maailman kokouksia ja lapsen harrastuksiin liittyviä juttuja on harva se ilta. Tuntuu, että kaiken sen päälle ei vielä jaksa lähteä johonkin liikkumaan. Tai jos lähden, en jaksa enää hoitaa kotia ja saan siitä stressiä itselleni.

Samma här! Kahden lapsen yksinhuoltajana en ehdi liikkumaan niin paljon kuin haluaisin. Toki liikumme lasten kanssa (lenkkeillään, luistellaan, pulkkamäki yms.) mutta se ei ole sama asia kuin oma liikunta (=rauhassa esim. salilla käynti). Salilla jossa käyn on lapsiparkki mutta sitä saa käyttää vain 2 x vko enkä sijainnin takia halua vaihtaa toiseen. valintakysymyksiä toki mutta ehkä mun aika enempään liikuntaan koittaa sitten kun lapset pärjää hetken itsekseen. Nyt mennään näillä.

Jep, täällä myös. Päivä menee näin: Olen 8-16 töissä. Ruoka klo 17, siitä ollaan valmiina n klo 18.  Viimeistään klo 20 alkaa iltapuuhat. Kyllä halun myös viettää aikaa ja leikkiä lapsen kanssa, joten tuo 2 h mitä minulla jää päivässä aikaa olla lapseni kanssa niin voittaa sen että lähtisin salille tai jumppaan. klo 21 jälkeen alkaa olla liian myöhä urheilulle.

Odotan että lumet sulaa ja sitten aloitan juoksemaan, lapsi voi tulla pyörallä mukaan, tai sitten itse pyöräilen lapsi kyydissä.

Mutta jos sinä olet koko päivän lapsen kanssa, niin sinulle olisi erityisen tärkeää päästä vähäksi aikaa "tuulettumaan" ja kuntoiluhan nyt olisi hyvä. Pystyisikö lastasi ottamaan salille mukaan ja viemään häntä salin lastenhoitajalle siksi aikaa? Eikö kukaan sukulainen, kaveri tai naapuri pystyisi vahtimaan paria tuntia viikossa? Onko isä kuvioissa?

Mulla myös ongelma, että tämän hetkinen elämäntilanne ei anna mahdollisuutta sille liikuntamäärälle, mihin on tottunut. Nyt saa olla tyytyväinen, jos pystyy jotain kertaviikkoon tekemään. Lisäksi ruokailuasiakaan ei ole kunnossa, koska työpaikalla ei ole ruokalaa eikä vapaa-aikaa tehdä ruokaa ja työpäivät pitkiä. Toivon, että noin vuoden, kahden päästä helpottaa ja että pysyn hengissä siihen asti. 

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:35"]

Mutta jos sinä olet koko päivän lapsen kanssa, niin sinulle olisi erityisen tärkeää päästä vähäksi aikaa "tuulettumaan" ja kuntoiluhan nyt olisi hyvä. Pystyisikö lastasi ottamaan salille mukaan ja viemään häntä salin lastenhoitajalle siksi aikaa? Eikö kukaan sukulainen, kaveri tai naapuri pystyisi vahtimaan paria tuntia viikossa? Onko isä kuvioissa?

[/quote]

Minä olen päivät töissä ja lapsi koulussa. Minnekään lapsiparkkiin mun lasta ei todellakaan voi jättää ja sukulaiset ei auta. Isä on toki kuvioissa, mutta meillä on toinenkin lapsi harrastuskuskaamisineen jne.

ap.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:40"]

Mulla myös ongelma, että tämän hetkinen elämäntilanne ei anna mahdollisuutta sille liikuntamäärälle, mihin on tottunut. Nyt saa olla tyytyväinen, jos pystyy jotain kertaviikkoon tekemään. Lisäksi ruokailuasiakaan ei ole kunnossa, koska työpaikalla ei ole ruokalaa eikä vapaa-aikaa tehdä ruokaa ja työpäivät pitkiä. Toivon, että noin vuoden, kahden päästä helpottaa ja että pysyn hengissä siihen asti. 

[/quote]

mitä sitten syöt töissä? Minusta ei ole yhtään iso vaiva napata mukaan purkillinen rahkaa+marjoja, salaattia+tonnikalaa tms.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:40"]

Mulla myös ongelma, että tämän hetkinen elämäntilanne ei anna mahdollisuutta sille liikuntamäärälle, mihin on tottunut. Nyt saa olla tyytyväinen, jos pystyy jotain kertaviikkoon tekemään. Lisäksi ruokailuasiakaan ei ole kunnossa, koska työpaikalla ei ole ruokalaa eikä vapaa-aikaa tehdä ruokaa ja työpäivät pitkiä. Toivon, että noin vuoden, kahden päästä helpottaa ja että pysyn hengissä siihen asti. 

[/quote]

mitä sitten syöt töissä? Minusta ei ole yhtään iso vaiva napata mukaan purkillinen rahkaa+marjoja, salaattia+tonnikalaa tms.

[/quote]

Olen allerginen maidolle ja kananmunalle. Myös kaupassakäynti jää tässä tilanteessa usein aika harvoihin kertoihin, joten kotona on jääkaappi tyhjä.

Täällä sama homma. Äitiyslomalla ollessani lenkkeilin lähes päivittäin (lapsi vaunuissa) ja lisäksi oli iltasella lapsen nukkumaan menon jälkeen parikin kertaa viikossa lihaskuntotreeniä ihan kotosalla. Koin olevani hyvinvoiva ja energinen ja ajattelin, etten kyllä mistään hinnasta jätä liikkumista, kun työt taas alkaa, ja ekat vuodet menikin ihan kohtuudella, kunhan aikataulutti ja priorisoi, MUTTA. Nyt on tilanne se, että mies on tehnyt kohta vuoden töitä toisella paikkakunnalla, mikä tarkoittaa, että on paikalla 1-2vrk viikosta. pääsen hyvällä suunnittelulla korkeintaan 2 kertaa viikossa joko salille tai lenkille. Salilla on kyllä lapsiparkki, mutta mielestäni on kohtuutonta viedä 9h päivähoitopäivän jälkeen lasta vielä toiseen hoitoon, se kun tarkoittaisi automaattisesti myös sitä, etten minä kerkeä olla lapsen kanssa oikeastaan ollenkaan tämän hereillä ollessa. odottelen epätoivoisesti lumien sulamista, jotta päästään taas yhdessä lenkkeilemään, lapsi pyörällä ja minä juosten. Vaunulenkkeily ei enää onnistu, kun lapsella jo ikää sen verran paljon. myös nuo kotijumpat on vähentyneet, kun ei oikein riitä mielikuvitus ja motivaatio yksin kehitellä ohjelmia.. vuosi on liian pitkä aika tsempata, kun ei oikeasti meinaa olla mahdollisuksia liikkumiseen. Onneksi kevään myötä päästään taas samalle paikkakunnalle miehen kanssa. Sitten voidaan taas urheilla vuoroiltoina. :)

Ärsyttävää kun ei ole terveyttä liikkua ollenkaan. Aikaa olisi, kunto nollissa mutta ei niin ei.