Olen nuori, mutta poistin itseni kaikista somekanavista.

Tosi hyvä juttu, ku ajattelet itseäsi ja omaa mielenterveyttäsi! :) Jos on kavereita, nii voi ehkä olla vaikeampaa lähtee somesta. Ite en oo lähteny, ku en oo siellä ikinä ollu, paitsi Twitter, mut sitä ei voi oikein verrata Facebookiin tai Instagramiin. Miust o vähä hassuu, et o ihmisii, jotka ottaa tyyliin joka viikko kuvan itsestään. Mut jokainen tyylillään! :) Oot rohkee! Iso yläpeukku tälle! :) M25

Veikkaan että yhä useammat tulee tekemään noin. Pahin buumi on jo ohi ja on alettu huomata sen varjopuolet..

Mä oon kans miettiny somesta poistumista. Jotenkin kaipaa myös sellaista tietynlaista yksityisyyttä, joka jollain tasolla katoaa kun olet somekanavissa esillä.

Myöskin itseä häiritsee se pinnallisuus siellä. Ehkä sain tästä inspiraatiota itsekin miettiä, haluanko todella ollla somessa :)! Kiitos siis sinulle!

Taisin olla juuri sinun ikäisesi kun lopetin facebookin käytön. Siitä on muutama vuosi enkä ole katunut. Tuntuu, että nyt saa olla rauhassa eikä ole mistään tilivelvollinen kenellekään. Instagramia käytän, mutta yhtään kuvaa ei ole itsestäni vaan tili perustuu käsityöharrastukseeni ja seuraan vain siihen liittyviä käyttäjiä.

Internet tehtiin miehiltä miehille.

Naiset ei kuulu nettiin.

Olen syntynyt 90-luvulla, enkä ole oikein koskaan ollut missään somessa. 2007 katselin vähän facebookkia, ja ihmettelin mikä saa ihmiset laittamaan sinne kaikki tiedot itsestään jopa osoitteita, työpaikkoja, oppilaitoksia, kuvia ja tietenkin koko nimeään myöten. Lapsetkin laitetaan sinne katalogiin kaikkien "kavereiden" näkyville.

Oon vielä sitä sukupolvea, jolle nimenomaan saarnattiin ettei saa kertoa oikeaa nimeään, kouluaan yms millekkään netin namusedille. Niitähän riittää. Yhtäkkiä tuntui oudolta kaikki avoimuus ja huomionhakuisuus. Internetissä on niin paljon muuta mielenkiintoisempaa kuin persekuvat ja sosiaaliporno.

En varmaan vastannut kohderyhmää, jolta halusit kommentteja :D Mutta ei se some kosketa kaikkien nuortenkaan elämää välttämättä mitenkään.

Poistin itseni sieltä 24 vuotiaana, mahtava päätös oli kyllä! Olen nyt 29 enkä ole kertaakaan miettinyt takaisin menoa.

Ai tänäänkin? Ja nyt komppaat itse itseäsi useina eri kirjoittajina jälleen kerran.

Voi sinua.

Onnittelut! Varmasti oman hyvinvoinnin kannalta todella hyvä päätös.

Minä poistin itseni aika monesta myös ja en yhtään kaipaa takaisin. Myös minä uskon, että ihmiset alkavat siirtyä nettimaailmasta todelliseen elämään yhä enemmän. Tosin en facebookiin ole päivittänyt aikoihin muutenkaan juuri mitään muutenkaan, mikä joitakuita ihmisiä on häirinnyt. Tämä vauva.fi pitää vielä lopettaa, sitten on kaikki hyvin. Tietoa etsin jatkossakin netistä, mutta itsestäni en anna sinne enää mitään. 

Jännä juttu, somessa voi olla myös ilman että sinne tarvii tunkea herutuskuvia ja vertailla itseään muihin. Mutta jos siihen ei pysty niin sitten ihan hyvä päätös varmaan.

Hyvä päätös. Itse läksin facesta, instasta jne koska kaikki aika alkoi mennä niihin. Nyt jää aikaa tänne ja nukkumiseen.

Olen 26 v ja poistuin somesta 5 v sitten kun saatiin eka lapsi. Fb-kirppisten reiluja hintoja on ikävä, muttei mitään muuta. En silloinkaan lisännyt kuvia itsestäni kuin kerran vuodessa päivitin profiilikuvan, mutta some oli about ainoa tapa, jolla pidin yhteyttä ihmisiin. Tai oikeastaan heidän somepersooniinsa. Tosielämässä harvoin synkkasi samalla tavalla ja se tuntui oudolta. On helpompaa kun on luopunut "kaksoiselämästä" ja on enemmän oikeaa elämää. Lisäksi yksityisyyteni on paremmin turvassa.

Söpöä katsoa kun yks somettaa itsensä kanssa täällä :D

Vaikutat harvinaisen tervejärkiseltä nykynuorelta. Jos useampi ajattelisi noin, turhat ulkonäköpaineet ja pinnallisuus vähenisivät. 

Olen 30+ ja lähdin somesta muutama vuosi sitten. Alkuun tuntui tyhjältä ja jopa kadutti pari päivää, mutta mitä enemmän aikaa kului, sitä paremmaksi oloni muuttui. Nykyään nauran ihmisille, jotka postaavat itsestään päivittäin selfien tai julkaisevat kliseeksi muodostuneita "hyppy rannalla" ym. vastaavia kuvia. 

Se "todellisuus" jossa vuosia elin tuntuu etäiseltä, omituiselta ja jopa huvittavalta, joskin nuoria ajatellen myös surulliselta. 

Vierailija kirjoitti:

Söpöä katsoa kun yks somettaa itsensä kanssa täällä :D

Precis. Hänet tunnistaa kyllä. Ja melkein joka päivä sama juttu. Yllptoa varmaan hymyilyttäisi seurata, kuinka samasta ip:stä pukkaa viestejä minuutin välein aina mukamas uudelta kirjoittajalta.

Vierailija kirjoitti:

Olen 26 v ja poistuin somesta 5 v sitten kun saatiin eka lapsi. Fb-kirppisten reiluja hintoja on ikävä, muttei mitään muuta. En silloinkaan lisännyt kuvia itsestäni kuin kerran vuodessa päivitin profiilikuvan, mutta some oli about ainoa tapa, jolla pidin yhteyttä ihmisiin. Tai oikeastaan heidän somepersooniinsa. Tosielämässä harvoin synkkasi samalla tavalla ja se tuntui oudolta. On helpompaa kun on luopunut "kaksoiselämästä" ja on enemmän oikeaa elämää. Lisäksi yksityisyyteni on paremmin turvassa.

Yläpeukku! Olen varma että sinun lapsesi saa aidosti huomiosi, toisin kuin jatkuvasti esim. ig:ssä roikkuvien lasten äidit. Sydän. Ihanaa, että tällaisiakin ihmisiä, kuten aloittajakin, on vielä olemassa! 

Hyvä sinä! Olen 50-vuotias ja ikäisistäni huomaan, että jotkut on olleet kuin kuumeessa, toistensa fb-juttuja katsellessaan. Itse en moiseen koskaan lähtenyt. Hauskinta kun kylilläkin oli kyselty mikähän silläkin on kun ei ole netissä.

Jotenkin käy sääliksi, jos ei koe mitään arvokkaaksi ilman muilta saamiaan tykkäyksiä.

Mä häivyin kans. Tosin siitä syystä, että en saanut mitään huomiota. Kaverit kyllä tykkäsivät ja kommentoivat toistensa kuvia ja onnittelivat synttäripäivänä, mutta eivät huomioineet minua mitenkään. Se oli ikään kuin sellaista hiljaista kiusaamista. Häivyin ja ikävä ei ole ollut.

En tiedä teistä muista, mutta minulla somen lakkautti ihan se taju siitä, että kun esim. siinä ystävälistassa ei ole ketään jonka tykkäys omaa kuvaa tai jotain muuta kohtaan edes liikuttaisi.