Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eilen plussasin!
03.02.2014 |
Olen onneissani mutta samalla huolestuttaa toi mies, kerroin sille että plussa tuli ja vastaus oli aha (yllättyneesti). Lähdin sitten koiran kanssa ulos että saa sulatella rauhassa. Kun tulin takas ni mies jutteli normaalisti ja vitsaili, mutta ei puhunut mitään tulevasta vauvasta. Kun mentiin sänkyyn niin sitten mies kysyi kuinka tarkka tikku on ja sanoi huokaisten että kyllä tää on iso juttu. Loppu yön pyöri levottomasti sängyssä eikä varmaan nukkunut ollenkaan.
Ollaan kaksi vuotta oltu yhdessä, suojausta käytetty mentaliteetilla että jos tulee on tullakseen. Nyt kun on tulossa niin ihmettelen miehen reaktiota?? Pitääkö antaa sen nyt vaan olla vai yrittää keskustella? Minä olen 24 vuotias ja mies 26 vuotias. Itse olen niin onnellinen, ensimmäistä kertaa raskaana ja ensimmäinen lapseni <3
Kommentit (15)
Onnea plussauksesta! Miehet ovat vähän tuommosii jännittäjiä, kyllä se siitä tokenee ;) onneksi on 9 kk aikaa valmistautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon! Kyllä miehesi vielä tottuu ajatukseen, taisi nyt tulla aikamoisena yllätyksenä vaikka teittekin asian mahdolliseksi. Olette vielä niin nuoriakin että mies saattaa ensin olla kauhuissaan kun elämä nyt muuttuu täysin.
No oletteko koskaan puhuneet lapsesta? Jos olette vaan todenneet että no ei sen ehkäisyn kanssa ole niin tarkkaa, tulee jos on tullakseen, niin se on vähän eri asia kuin että olisitte suunnitelleet tietoisella tasolla lastenhankintaa.
Me ainakin puhuttiin asiasta ihan ajan kanssa, todettiin että molemmat haluavat lapsia ja ajankohdasta sovitaan yhdessä myöhemmin. Mietimme myös mitä lapsi merkitsee meille ja parisuhteelle ja juttelimme siitä että MIKSI haluamme lapsia.
On ihan eri asia olla sitä mieltä ettei ehkäisyn pettäminen ole mikään katastrofi kuin toivomalla toivoa lasta. Ehkä miehesi ei olekaan niin valmis kuin on luullut olevansa ja sinä olet luullut hänen olevan? Toisaalta kaikki eivät reagoi asioihin ajamalla paskarinkiä naapurustossa ja kuuluttamalla räikkien säestyksellä kattilankansia paukuttaen ilouutistaan.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 09:38"]
No oletteko koskaan puhuneet lapsesta? Jos olette vaan todenneet että no ei sen ehkäisyn kanssa ole niin tarkkaa, tulee jos on tullakseen, niin se on vähän eri asia kuin että olisitte suunnitelleet tietoisella tasolla lastenhankintaa.
Me ainakin puhuttiin asiasta ihan ajan kanssa, todettiin että molemmat haluavat lapsia ja ajankohdasta sovitaan yhdessä myöhemmin. Mietimme myös mitä lapsi merkitsee meille ja parisuhteelle ja juttelimme siitä että MIKSI haluamme lapsia.
On ihan eri asia olla sitä mieltä ettei ehkäisyn pettäminen ole mikään katastrofi kuin toivomalla toivoa lasta. Ehkä miehesi ei olekaan niin valmis kuin on luullut olevansa ja sinä olet luullut hänen olevan? Toisaalta kaikki eivät reagoi asioihin ajamalla paskarinkiä naapurustossa ja kuuluttamalla räikkien säestyksellä kattilankansia paukuttaen ilouutistaan.
[/quote]
Vitonen jatkaa: niin ja meillä siis on lapsi. Sovittiin ajankohta sitten yhteistuumin, ehkäisy jätettiin pois ja parin kuukauden päästä tuli plussa.
Kiitos! Oli kyllä itellä aika shokki myös, aina ennen negatiivinen tullut ja nopeasti, nyt siihen vaan piirty niin selkeä plussa että aloin vaan kauttaaltaan tärisemään! Niin jännät ajat edessä! :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee, jos on tullakseen...nyt se sitten tulee. So what?! Ette ole varsinaisesti tehneet raskautumispäätöstä, että nyt me ihan oikeasti halutaan lapsi ja tahdotaan olla vanhempia rakkaudesta lapseen vaan se on jotakin joka on tullakseen, jos tulee kun asioiden kuuluu mennä niin.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 09:50"]
Tulee, jos on tullakseen...nyt se sitten tulee. So what?! Ette ole varsinaisesti tehneet raskautumispäätöstä, että nyt me ihan oikeasti halutaan lapsi ja tahdotaan olla vanhempia rakkaudesta lapseen vaan se on jotakin joka on tullakseen, jos tulee kun asioiden kuuluu mennä niin.
[/quote]
Kyllä kiitos olen ihan sitoutunut ajatukseen että lapsi tulee ja en voisi olla onnellisempi, emme miehen kanssa tehneet kirjallista sopimusta ajankohdasta ja sukupuolesta ja kellonajasta milloin hedelmöitys pannaan aluille. Olen aina halunnut että raskautuminen tulee "yllättäen", kuitenkin niin että molemmat on siihen valmiita ja niin ainakin kuvittelin olevan. Jos mies nyt ei ole sittenkään valmis niin se on myöhäistä tässä vaiheessa katua. Miksi tarvii noin ilkeästi hyökätä iloista asiaa vastaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö raskaudesta saa iloita jos ei ole tehnyt raskautumispäätöstä?
Eikö raskaudesta saa iloita jos ei ole tehnyt raskautumispäätöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, onnittelut! Anna miehelle aikaa tosiaan sulatella asiaa. Ota kuitenkin mukaan asiaan kertomalla neuvoloista ja tuntemuksista. Ainakn osalle neuvolakäynneistä kannattaa pyytää mukaan. Ottaisin miehen reaktion siltä kannalta, että hän on asiaan vakavasti suhtautuva ja ymmärtää mittakaavan. Lapsen odottaminen ja hoitaminen voi olla myös hauskaa, ja senkin toivottavasti saatte huomata. Hyvää vointia, hellikää toisianne. Hössötä kaikesta aivan rauhassa. :)
No jos miehellä vain kestää aikaa sopeutua. Miehet on yleensä siinä mielessä järkevämpiäkin! Eivät ala useinkaan heti intoilemaan ja kohkottamaan, suunnittelemaan tulevaisuutta ja hankintoja. Ottavat maltilla uutisen ja katsovat ajan kanssa mitä siitä tulee.
En ihan oikeasti tarkoita lannistaa ja pilata vilpitöntä iloasi, mutta muistathan,että raskauksista aika iso osa menee kesken. Kannattaisi juhlia hieman varauksella ainakin ensimmäiset viikot. Jos miehesi on tuolla mielellä, anna hänen olla. Jos sitten käy jotain ikävää niin ainakin toinen teistä putoaa hieman matalammalta.
Puhun kokemuksesta, itse olin nimittäin aikoinani armoton pilvissä liihottelija. Vielä ekan keskenmenon jälkeenkin jaksoin seuraavassa raskaudessa heti pissatikun kastuttua alkaa unelmoimaan ja suunnittelemaan. Kuitenkin 8 raskaudesta on onnistunut loppuun asti 4. Mitään vikaa ei ole koskaan keskenmenneistäkään löytynyt. Kahden keskenmenon jälkeen opin ettei kannata heti vaipua mihinkään hurmostilaan...
minulla voi olla joko paska tuuri tai jotain km-prosenttia nostavaa kropassa. mutta ystäväpiirissä olen huomannut, että suurin osa kokee keskenmenon jossain kohtaa hedelmällistä ikää, varsinkin jos lapsia sen enemmän kuin yhden toivoisi.
Jäitä hattuun ja onnea matkaan!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu otan kyllä tän sillä varauksella että keskenmeno on mahdollinen, kun ollaan vasta viikolla 6 nyt eli kaikkea voi vielä sattua! Ihan rauhassa otan, neuvola on vasta 5.3 :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 09:58"]
Eikö raskaudesta saa iloita jos ei ole tehnyt raskautumispäätöstä?
[/quote]
Ei tietenkään...huoh!
Lähinnä hain sitä näkökulmaan, että miehelle asia ei ole niin iso vaan jotakin joka on tullakseen.
Ja ap. Tarkoitukseni ei ollut hyökätä. Olen sitoutunut, olen halunnut...katuminen on toki myöhäistä, jos mies on hyvä jätkä, mutta...mies ei ole sinä, joten lapsi voi olla hänelle vaan jotakin joka on tullakseen...
Alue: Aihe vapaa
Ei munkaan mies mitenkän ihmeellisesti reagoinut kun sanoin olevani raskaana vaikka vauva oli työn alla ja toivottu. Sanoi vaan jotain tyyliin "ai kiva". Myöhemmin sitten jutteli jotain, että missä se vauva siten nukkuu, pitääkö muuttaa jne. Raskaus meni sitten aika nopeasti kesken.
Nyt mulla on menkat myöhässä mutta testi näyttää negaa...