SK: Kun äiti pyyhkii isän pois lasten elämästä

Onko pakko ottaa toisten murheita itseensä??

Meillä isä ihan itse pyyhki itsensä pois lasten elämästä. Varmaan kyllä väittää edelleen sekä itselleen että muille että minä estin tapaamiset.

Oli kyllä ihan kauhea artikkeli :(

En lukenut artikkelia, mutta lähipiirissä on tapaus, jossa äiti on systemaattisesti poistanut isän lapsen elämästä. Elatusmaksut kelpaa, mutta ei suostuta oikeuden määräämiin tapaamisiin. Lapsi on aivopesty terapiakuntoon. Hiljaiseksi vetää.

Meillä isä ilmoitti lapsille itse, että kun sen ämmän luo jäitte, niin siellä saatte ollakin.

Lapsilla oli puhelin keittiön pöydällä ja kuulin tämän ihan itse.

Seuraavalla viikolla mies halusi yksinhuoltajuuden ja asiaa puitiin oikeudessa.
 Yhteishuoltajuus myönnettiin, mutta mies ei halua tavata ja elatusmaksut pitää periä.

Mies on lähetellyt mm. äidilleni viestejä, miten olen varastanut hänen perheensä.

Mies kostaa lapsille, kun en enää kestänyt hakkamista ja pettämistä.

Täällä myös yksi, jonka lähipiirissä tällainen vieraannuttajaäiti. Onneksi lasten isä jaksaa pitää pintansa, ja sai jopa viikko-viikko -huoltajuuden itselleen. Äiti siis haki yksinhuoltajuutta, mutta onneksi oli normaalijärkinen tuomari, joka näki totuuden.

Karhun palvelus. Mahtoiko isä oikeasti kommentoijaltakaan pyyhkiä itsensä lasten elämästä? Jees ei kannata murehtia, mutta nämä erohommissa olevat tuhannet perheet on kuitenkin arkipäivää. Viha pitäisi pystyä jättämään taka-alalle. OK, jos on alkoholistin esim nainut, niin sitten saa kyllä syyttää itseäänkin tästä. Lapsille ei seurauksia. Jos aviopuolisolle ilmenee ongelmia, niin eikä voisi yrittää auttaa? Jos ei rakkaus enää iske, niin ihan velvollisuuden tunteesta? NO, se on ongelma helppo lakaista maton alle, ja lapsille sitten sanoa, että KYLLÄ se oli ISÄ itse joka ei halua teitä nähdä...

Juu, tiedän yhden. Nuori äiti, joka erosi"väkivaltaisesta" miehestään. Eron jälkeen kertoi, että mies laittoi hänetkin maksajaksi eli vaati rahaa laskuihin jne.

Lasten kanssa itsekseen asuessa tämä äitylihän kiikutti laskut oman isinsä maksettavaksi siis aivan kaikki! Sillä ns. omalla rahalla shoppaili vaatetta ja huonekaluja,sisusteli, meikkejä yms. Isi lupasi myös auton asunnon lisäksi, jos tyttärensä eli tämä äityli menisi töihin.

Tunnusti uudessa suhteessa ollessaan, ettei tämä ex oikeastaan ollutkaan ihan niin väkivaltainen kuin oli kertonut... Mitä nyt oli levittänyt juttua pitkin naapurustoa ja sukua. Ja tämä äiti oli muutenkin sellaine patologinen valehtelija. Hänen juttujensa perusteella lasten isä ei erityisemmin lapsista välittänyt, vaikka halusikin heitä luokseen!! Ja aina siellä tapahtui jotakin hirveää, isä varmaan moitittu ja haukuttukin lapsille jonkin verran.

Tätä löydettyä uutta onneaan lastensa piti kutsua isiksi. Myöhemmin tekivät yhteisen lapsenkin. Niin ja nämä ekan miehen lapset kutsuivat isäänsä vain nimeltä(aiemmin sanoivat isäksi).

Tässäkin äiti oli itsekäs mätäpaise...

Vain suomalainen nainen.

Hei, nyt pikkasen lähdekritiikkiä kehiin! Tässä on haastateltu pelkästää näitä miehiä, äitien tai lasten versiot ei ole missään.

Kukaan ei tiedä miksi äidit on tapaamiset estäneet, varmasti voi olla tahallista mustamaalaamista, mutta miksi yh ei ikinä haluaisi lapsivapaata? Elämä 100% yksinhuoltajana on todella rankkaa, äiti tuskin hyötyy mitenkään siitä että ikinä ei ole viikonloppuvapaita...

T: tytär, jonka äiti pelästi isän mahdolliselta seksuaaliaselta hyväksikäytöltä. Isä taisteli eron jälkeen sitkeästi, että saisi minut ja siskoni yöksi, vaikka ei ollut aikaisemmin meistä välittänyt tippaakaan. Äiti taisteli vastaan, muttei kertonut meille miksi. Isä oli kunnon marttyyri ja itki kaikille millainen noita meidän äiti oli. Nykyään isä vankilassa monesta n.10-vuotiaiden tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vasta nyt aikuisena äiti kertonut miksi ero tuli.. Hän sai selville mitä sen miehen päässä liikkui.

11 puhuu asiaa. Kiinnostaa myös minua syyt miksi äiti kieltänyt tapaamiset. Asioilla voi olla kaksi puolta. Oman lapsen isä hylkäsi meidät, lapsen ollessa puolivuotta. löysi uusia naisia. ennen eroa oli jo ollut aggressiivinen ja huusi mm vauvalle kun se itki. Minua pahoinpiteli tavatessamme kun en antanut rahaa Laskuun. Itse yritin pitää yhteyttä, mutta yksipuolista oli. Mies soitteli vasta silloin kun tyttöystät oli heittäneet pellolle. Silloin olisi yöpaikka kelvannut. Lapsen syntymäpäiviä ei ole muistanut. kieltämättä isä ei ole kovin luotettavaa kuvaa antanut itsestään. Uskaltaisinko hänelle edes lasta antaa yöksi. Koska minua mm tyrkkinyt ja yrittänyt kaataa lapsen ollessa sylissä?  

Mä en kans ymmärrä kyllä miksi kukaan äiti ei haluaisi saada välillä lapsivapaata tai tavallisesti tuhota lasten suhteen isään ihan huvin vuoksi? Mikä se hyöty siinä on?

Äidit vtekee karhun palveluksen jos mustamaalaavat lasten isää lapsille. Lapset viimeistään täysi-ikäisenä ottaa selville ja tapaavat isäänsä ja huomaavat että isä on ihan ok. Äidillä onkin sitten selittämistä. 

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 21:36"]Äidit vtekee karhun palveluksen jos mustamaalaavat lasten isää lapsille. Lapset viimeistään täysi-ikäisenä ottaa selville ja tapaavat isäänsä ja huomaavat että isä on ihan ok. Äidillä onkin sitten selittämistä. 

[/quote]

No näin ei kyllä käynyt mulle, päinvastoin oon todella kiitollinen äidilleni. T:11

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 21:36"]Äidit vtekee karhun palveluksen jos mustamaalaavat lasten isää lapsille. Lapset viimeistään täysi-ikäisenä ottaa selville ja tapaavat isäänsä ja huomaavat että isä on ihan ok. Äidillä onkin sitten selittämistä. 

[/quote]

No näin ei kyllä käynyt mulle, päinvastoin oon todella kiitollinen äidilleni. T:11

Tää kaikki on totta jossain tapauksissa ja jossain ei. Aina ei voi antaa isän nähdä lapsiaan. Silti säälittää nämä eroperheet ja uusperheet samoin.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:38"]Karhun palvelus. Mahtoiko isä oikeasti kommentoijaltakaan pyyhkiä itsensä lasten elämästä? Jees ei kannata murehtia, mutta nämä erohommissa olevat tuhannet perheet on kuitenkin arkipäivää. Viha pitäisi pystyä jättämään taka-alalle. OK, jos on alkoholistin esim nainut, niin sitten saa kyllä syyttää itseäänkin tästä. Lapsille ei seurauksia. Jos aviopuolisolle ilmenee ongelmia, niin eikä voisi yrittää auttaa? Jos ei rakkaus enää iske, niin ihan velvollisuuden tunteesta? NO, se on ongelma helppo lakaista maton alle, ja lapsille sitten sanoa, että KYLLÄ se oli ISÄ itse joka ei halua teitä nähdä...

[/quote]En ole kertaakaan näiden viidentoista vuoden aikana sanonut että isä ei halua nähdä. Kerroin iän mukaan että isä ei nyt pysty tapaamaan koska on töissä/matkoilla/sairas jne. Pikkuhiljaa alkoivat kysellä enemmän enkä vieläkään ole kertonut kaikkea. Alkoholista ei ollut yksin kysymys, se olisikin ollut helppoa kestää.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 21:36"]Äidit vtekee karhun palveluksen jos mustamaalaavat lasten isää lapsille. Lapset viimeistään täysi-ikäisenä ottaa selville ja tapaavat isäänsä ja huomaavat että isä on ihan ok. Äidillä onkin sitten selittämistä. 

[/quote]Minun lapseni huomasivat ihan itse että isä ei ollut millään lailla ok vaikka en häntä koskaan haukkunut. Isä ihan itse mokasi koko jutun.

Meillä äiti pyyhki koko isän suvun pois elämästäni isäni kuoleman jälkeen. En ollut kiitollinen.

Äiti ei itse ollut oman sukunsa kanssa ollenkaan tekemisissä, Oli suuttunut kaikille.

Varhaislapsuuden teini-ikään perheeni oli melko tiiviisti tekemisissä isäni sukulaisten kanssa ja minulla oli paljon kivoja serkkuja. Isän suku oli varsin  laaja, ja se oli ainoa suku mikä minulla oli, sillä äidin sukuun meillä ei ollut mitään yhteyksiä.

Äitini ei kuitenkaan pitänyt isäni suvusta, ja siksi aloitti oikein mahtavan mustamaalauskampanjan. Selitti tohkeissaan kuinka nämä ovat pahoja ja ilkeitä ihmisiä, eikä heidän kanssaan kannata olla missään tekemisissä.

Toki tähän liittyi myös isän mustamaalaaminen. Äiti väitti isän olleen mm. narsisti, ja selitti kaikenlaisia pahuuksia mitä isä oli tehnyt. Jostakin syystä en muista isän koskaan tehneen ko. asioita, vaan muistan äitini niitä tehneen. Tekee niitä vieläkin.

Hän onnistuikin oikein tehokkaasti eristämään minut ja sisarukseni isän suvusta ihan kokonaan.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että lapsen tapaamisen estämisestä pitäisi tuomita sakkorangaistukseen.

Tämän pitäisi koskea yhtälailla lähivanhempaa, joka estää etävanhempaa tapaamasta lasta niin usein kuin tapaamissopimuksessa on sovittu, kuin myös etävanhempaa, joka jättää tulematta tapaamissopimuksessa sovittuihin tapaamisiin tai peruu niitä lyhyellä varoitusajalla ilman pakottavaa syytä (kuten oma vakava sairastuminen).

Jostain syystä nämä eroisien järjestöt näkevät ongelman vain tuossa ensinmainitussa, vaikka varmasti suurin osa isistään vieraantuneista lapsista on vieraantunut isän oman tapaamishaluttomuuden vuoksi.