Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jos olisit pysyvästi työkyvytön totaaliyksinäinen sinkku

Vierailija
24.10.2020 |

- jolla ei ole pienintäkään toivoa pariutumisesta tai millään osa-alueella yhtään nykyistä paremmasta elämästä, mitä tekisit?

Kommentit (34)

Vierailija
1/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rukoilisin.

Vierailija
2/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ryyppäisin

-Sinkkiş

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten niin jos...?

Vierailija
4/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin se vaatisi jo liikuntokyvyn rajoitteitakin. Parempaa elämää on vaikka mennä sienestämään, keittää nuotiokahveet ja käräyttää makkara. 

Se ei maksa sen enempi kun kahveen juonti kotonakaan .. kun fillarilla polkaisee.

-Sinkkiş

Jos en mitään voisi tehdä, niin sitten varmaan tosiaan jäisi enää ryyppääminen jäljelle. 

Vierailija
5/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietty ilman liikuntakykyä voisi lukea tai tehdä koneella vaikka nettisivuja, mutta mitäpä siellä pystyisi esittämään, jos olisi liikuntakyvytön ;)

-Sinkkiş

En tiedä. Mielenkiintoinen pohdinta. Voisikos alkaa tekemään vaikka animaatioita tietokoneella tai musiikkia.

Vierailija
6/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ohjelmoisin niin maan perkeleesti, kuten nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen juuri muo kriteerit täyttävä henkilö.

MGTOW oli omalla kohdallani paras ratkaisu 10 vuotta sitten.

Vierailija
8/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähän vaikea sanoa mitä tekisin, kun kuvaus on noin epämääräinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minähän olen. En tee käytännössä mitään. Täällähän minä vaan lojun.

Vierailija
10/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toteaisin ensin, että olen väärässä kun kuvittelen, ettei ole mitään toivoa paremmasta. 

Sitten lähtisin kehittämään ajatteluani siihen suuntaan, että arvostan paremmin kaikkea sitä mitä minulla on: Toimeentulo, joskin niukka, asunto, joskin karu, ja loputtomat mahdollisuudet lukea, opiskella kiinnostavia asioita, tutustua uusiin kiinnostaviin ihmisiin - vaikka netissä jos ei irl. Valtavat mahdollisuudet alkaa harrastaa uusia asioita ja kehittyä eri alueilla. 

Muuttaisin toisin sanoen asennoitumistani ja hakisin elämästä tietoisesti tyydyttäviä uusia mahdollisuuksia, joita oikeasti on aina, vaikka alkuun tuntuu ettei muka ole.

Näin minä tekisin, mutta jokainen tekee omat valintansa, niin ap:kin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen siinä mielessä työkyvytön, että ikäni puolesta en enää pääse mihinkään töihin, fyysiseen työhön en pystyisi muutenkaan, enkä pysty kävelemään kovin pitkiä matkoja. Aivotyötä olen tehnyt koko urani siihen saakka, kun työt loppuivat muutama vuosi sitten. "Totaaliyksinäinen ikisinkku" olen ollut aina. Olen kyllästynyt siiihen, että sosiaalityöntekijät, TE-virkailijat, terveydenhoitoalan ihmiset, farmaseutit yms. eivät usko sitä, että minulla ei ole kavereita tai riittävän lähellä asuvia sukulaisia, jotka voisivat auttaa millään tavalla. Kun ei ole rahaa käydä apteekissa, lääkärissä, kirjastossa, työpaikkahaastatteluissa ja edes kaupassa (saati, että koko kuukaudeksi sieltä voisi ostaa ruokaa), siellä ei siis käydä. Totta kai on kuljetuspalveluja, mutta vähistä rahoista ei niihin ole paljon nipistettävissä. Paremmasta elämästä ei ole toiveita.

Mitä tekisin? Koska en pysty ottamaan itseltäni henkeä, vaikka se onkin aivan koko ajan mielessä, olen vain olemassa hyödyttömänä olentona ja odotan kuolemaa, joka saattaa olla kymmenien vuosien päässä. Kotia ei ole, ei työtä, ei kavereita, ei haaveita, ei halauksia, ei juttuseuraa, ei ihmisarvoista tulevaisuutta. Tämä tietokone on ainoa ajanvietteeni, mutta en jaksa näpelöidä sitä kovin monta tuntia päivässä. Onneksi pystyn nukkumaan, vaikken olisi edes väsynyt, joten vietän valtavasti aikaa unessa. Painajaiset ovat kyllä pirullisia.

Joku mainitsi alkoholin ja huumeet. Minulla ei ole niihin rahaa, enkä saisi niitä muutenkaan, kun ei ole yhteyksiä eikä varaa kotiinkuljetukseen. Viina tai edes viini ei maistu niin hyvin, että voisin olla päissäni koko ajan todellisuutta paossa, mutta jokin muu turruttava aine olisi tervetullut. Ei kuitenkaan piikitettävä, koska neulakammoni on vahva.

Vierailija
12/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikäsi? Mies vai nainen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä halua pariutua. Mikä on parempi elämä? Mun elämä on ihan hyvin näin.

Vierailija
14/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Antaisin luovuudelleni vapaan vallan: kirjoittaisin, säveltäisin, piirtäisin. Komentaisin kognitiiviset kyvyt töihin: Koodaisin. Laatisin ristikoita. Opiskelisin kieliä ja kääntäisin ammattitekstejä ja käyttöoppaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäpä itse tekisit? Mistä tuollainen ajatus tuli mieleesi näin lauantaiaamuna?

Vierailija
16/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halvin mahdollinen kämppä jostai korvesta  (että saa etuudet) sitte Pattayalle asustaan .

Vierailija
17/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet nainen niin aina on toivoa. 

Miehillä ei pariutumisen suhteen aina ole. Mutta toivoa voi silti olla muilla elämänalueilla. 

Vierailija
18/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nauttisin elämästä. Opettelisin uusia asioita, tekisin kaikkea mukavaa, nauttisin viihteestä yms. Sehän olisi unelmaelämää!

Vierailija
19/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haaveilin naisesta jota en saa.

Vierailija
20/34 |
24.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olet nainen niin aina on toivoa. 

Miehillä ei pariutumisen suhteen aina ole. Mutta toivoa voi silti olla muilla elämänalueilla. 

Ihminen, joka on riittävän vanha voidakseen tulla kutsutuksi "ikisinkuksi", on pariutumisen kannalta erittäin heikossa tilanteessa, oli sitten mies tai nainen.

Viisikymppiseksi asti sinkkuna ja seurustelemattomana pysyneen ihmisen luonteenlaatu on sellainen, ettei muita ihmisiä vain kiinnosta tai että ei vain ole löytynyt kumppania, jonka kanssa olisi parempi olla kuin ilman. Valikoima ei sanottavasti laajene sitä mukaa, kun ikää tulee lisää.