Lue keskustelun säännöt.
70-80 luvun rakkain lelu (tai lelu jota himoitsit mutta et saanut)
23.10.2020 |
Olen sama 70-80-lukumuistelija joka aloitti ruma koriste-esineketjun, nyt kiinnostaisi rakkain ja ihanin LELU.
Tuolloin ei leluja paljoa ostettu työläisperheessä ja jokaista harvaa lelua piti mankua pitkään ja ehkä tehdä kotitöitä sen eteen.
Ona rakkain leluni oli ruma ruskea muovinen ET. Lelu jonka olisin halunnut mutten saanut, oli barbien hieno avoauto :)
Myös muut lelut saa ottaa muisteluun mukaan. Esim muistan kasarilla serkulla olleen hienon puisen junaradan joka oli mielestäni kotimainen, ei siis ruotsalainen brio. Sellaisen kun löytäisi jostain torista!
Kommentit (25)
Mä olisin halunnut pelata jalkapalloa, mutta alkeiskurssin jälkeen ei saanut jatkaa ellei ollut nappulakenkiä. Niitä en ikinä saanut.
Sitten pelasin lentopalloa ja mun suurin haave oli oma lentopallo.
Varmaan huomaatte, että olin perheestä, missä ei urheilua arvostettu yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut Daisy-muotinuken 70-luvulla. Se olisi ollut hienompi kuin barbie mielestäni. Muistan vielä tv- mainoksen laulurallatuksen "... Tässä nukkeneitonen, hieno vaaleatukkainen: ..Daisy!" Daisyyn liittyi myös mainos, että hänen vaatteensa olivat oikean muotisuunnittelijan ( Mary Quant) suunnittelemat.
Helppoa muistella leluja jota sai ja jota ei saanut. Saita äiti niin eipäs ollut koskaan mitään lelu röykkiöitä meillä. Sain 1 v ikäisenä siskoni hylkäämän pehmolelun. Hän oli 2v. Ihme juttu. Tämä lelu on minulla vielä, se on nyt 52 vuotta vanha.
En saanut pehmo Pink Pantheria. Olin ehkä 8 vuotias. Lelu oli ihanan roosa ja pituutta sillä oli 1 metri. Brio junarataa en myöskään saanut enkä koskaan saanut lupaa leikkiä sellaisella leikkikaverin luona. Siellä piti leikkiä ryhmä tai pari leikkejä, eikä yksin touhuta mitään. Olisi ollut ihanaa saada syventyä radan rakentamiseen. Ymmärsin että leikkikaveri oli kyllästynyt junarataansa.
Legoja minulla oli ja ihan sopivasti. Sain rakennettua pari taloa ja aitaa, muutama auto oli ja uutuutena legoukkelit jonka kädet ja jalat liikkuivat.
Haaveilin lapsena mm. radio-ohjattavista autoista, mutta en saanut. Nyt kun katselee niitä retro radio-ohjattavia niin aika karuja muoviromuja olisivat kyllä olleetkin. Samoin Tomyn kojetaululelu, jossa oli kuvaruutu, ratti, ym. näytti mielenkiintoiselta silloin, mutta onneksi en saanut sitäkään, olisi ollut aika yksinkertainen ja nopeasti kyllästynyt. C-64 tietokoneajopelit oli paljon mielenkiintoisempia.
Kaalimaan kakara. Oli kallis, en saanut.