Päättävätkö teidän lapsenne ruokakaupassa?

Joo, saa olla hevi-osastolla kyllä mukana päättämässä, tosin kovin kalliita ja ei sesongissa olevia en yleensä osta. Muut ostokset on aika sellaista peruskamaa, eli leipää, papuja, linssejä, tofua, mausteita, öljyjä, etikoita, soija- ja kauramaitoa (ja vastaavia kermoja, jogurtteja) jne., joissa ei oo kauheasti lasta kiinnostavia valintoja. No, ehkä se, minkä muotoista pastaa otetaan. Irtokarkkilaareista annan välillä valita yhden karkin, ja lapsi on ollut tähän ihan tyytyväinen eikä oo kaivannut enempää (ottaa toki jonkun sellaisen vähän isomman karkin, eikä mitään yksittäistä nallekarkkia). Tai sitten irtomyynnistä croissantin, rieskan tai pasteijan. Eli jos lapsi haluaa jonkun oman herkun, niin se on yleensä toi yks karkki tai sitten just croissantti tjsp. Kesällä sai toki joskus valita jätskin, ja joskus harvoin valitaan lapsen kanssa yhdessä joku pieni suklaapatukka joka syödään puoliks.

Ihan hyvin menee mun mielestä, eikä lapsi koskaan kaupassa kiukuttele minkään herkun perään, toki vähän joskus vänkää jostain. Uskoo kyllä, jos sanon, että tällä kertaa ei osteta suklaata tai karkkia, mutta otettiinhan me jo toi vesimeloni, ja se on sun herkkua (tai jotain vastaavaa. Siis jos kiellän, niin muistutan samalla, että meillä on jo jotain kivaa ja terveellistä, ja nyt ei oteta epäterveellisiä).

Eivät saa päättää, eivätkä kovin usein tule kauppaan mukaan, mutta teen kyllä valintoja itse sen mukaan, mistä tiedän heidän tykkäävän, esim. tietty leipä, jugurttimaku, hedelmät. Ja kysyn toisinaan ruokatoiveita, joita toteutan, jos ovat järkeviä. Tai pidän mielessä, ja toteutan, kun on riittävän kauan mennyt edellisestä kerrasta. Viimeksi toivoivat spagettia, ja sehän oli ihan ok.

On muuten sitten ihana muiden ostaa niitä taaperon lattian kautta kärryyn tuomia lempileikkeleitä ja tiputtamia maitopurkkeja joita ei sitten otetakaan.

Tai että lapset kapuavat alimmalle leipähyllylle seisomaan "auttaakseen" äiskää hakemalla leipää, kuten meillä paljon näkee.