Juoppo ei muutu, petturi ei muutu...(ov)

miehessäsi on piilenyt kusipäisyys. Et ole tätä rakkaudeltasi vaan huomannut.

nisti ja nykyään ihan aperheenisä ja hyvin kouluttautunut mies : )



Mutta eri asi aon noissa valitusketjuissa, että miksi nainen vana märisee ja märisee, eikä toimi? Kuten DR. Phil sanoo, ei kukaan ole vastuussa toisen ihmisen käytöksestä, ainoastaan siitä, miten itse suhtautuu siihen toisen ihmisen käytökseen.



Tietenkään ei ole helppoa lähteä pitkästä suhteesta tms. mutta onko joku luvannut, että kaikki elämässä on aina helppoa tai reilua?

Kumpikin me olemme muuttuneet. Ja enpä noita perusluonteenpiirteiksi sanoisi...

Mutta jos ihminen ei tunne omantunnontuskaa valehtelusta, niin miten voisi tässä suhteessa muuttua? Vain kiinnijäämisen pelossa? Mutta eihän se olisi todellinen " muutos" .



Arvelen, että rehellisyys ja se, paljonko hyväksyy valheita ja epärehellisyyttä, on lapsuudessa opittua. Se ei helposti muutu, ellei tule rajuja muutoksia elämänkatsomukseen, esim uskoon tulo.

Alkoholisti hakee apua ja raitistuu. Väkivaltainen menee terapiaan. Nisti menee vieroitukseen.



Ihmisen psyyke on ihmeellinen. Ei kukaan voi tietää mitä toinen jaksaa kantaa. Joku sortuu liian paineen alla alkoholistiksi, toinen vaan jalostuu paremmaksi.

Vai pahat ja kauheat ihmisetkö ne vain valehtelevat?

Join kolmen vuoden ajan melkeinpä joka päivä, kunnes sitten tulin raskaaksi (humalassa yllättäen..), siihen loppu juominen enkä ole ottanut sen jälkeen kuin kerran.

Mulle alkoholi oli pelkkä huvi, paremman tekemisen puutteessa. Ei tehnyt ollenkaan pahaa luopua siitä.

No joo, ehkä en ollut ihan esimerkeistä parhain, mutta... Niin sitä epäiltiin, että onko musta äidiksi, kun tärkeintä elämässä oli baarin ja viina. Toisin on nyt... ;)

Jos kasvatus olisi ainoa tekijä, mikä vaikuttaa tulevaisuuden käyttäytymiseen, olisi elämä tosi helppo ennakoida.

Kaikki, jotka kasvatetaan rehellisiksi, toisia kunnioittaviksi kunnon ihmisiksi, olisivat sitä loppu elämänsä.

Näin voitaisi sitten ennalta yrittää ehkäistä huonommin kasvatettujen ongelmat. Mutta kun se ei mene noin. Kyllä näitä on nähty. Ihan kunnon perheestä oleva kykenee tappamaan, hakkaamaan, varastamaan ja valehtelemaan. Ja päinvastoin. Jokaisesta huonosta kodista tulevasta ei kehitykään murhaajaraiskaajaa.

aikusilla ihmisillä että esim. raitistuu vuosien dokaamisen jälkeen.

opetettu rehellisyyttä. Sama miehellä. Meillä onkin uskollinen ja rehellinen liitto, koska eväät kotoa ovat hyvät. Eihän se tietenkään aina mene niin, että hyvä lapsuuskoti= hyvä aikuisuus, mutta on se ainakin parempi lähtökohta kuin lyömistä/pettämistä yms. lapsuuskodissa. Lapsi oppii vanhemmistaan yllättävän paljon.

Eri kulttuureissa on erialisia rehellisyyskäsityksiä ja myös suomalaisten kesken erilaista ajattelua.

Nauratlp, kun lapsi laskettelee ensimmäiset valheensa? Petätkö vakuutusyhtiötä? Puhutko aina 100% totta? Entä valkoiset valheet? jne.

Ettekö ymmärrä, että todella moni tekijä vaikuttaa siihen?

ovat nähneet kotona hakkamista, ja siirtävät sen omaan avioliittoonsa.

Vanhempani ovat eronneet, mutta syy ei myöskään ollut pettäminen tai muu epärehellisyys.

Olen saanut kasvatuksen, jossa todella korostuu rehellisyys, ja jopa valkoiset valheet saavat minut kiusaantumaan.



Mutta voiko ihminen, joka on saanut rehellisyyttä painottavan kotikasvatuksen, kevyin tai pikkuisen vähemmän kevyin mielin pettää puolisoa?



- 22 (vai oliko se 23, joka saivartelee " huonosta" kodista)

Vanhempien oma käsitys rehellisyydestä ratkaisee.

Tälläiset tapaukset eivät johdu siitä, että yksi tekijä on pielessä.

Jos hakkaa perhettään on ihmisessä tällöin muutakin vikaa kuin kasvatus; oma pääkoppa ei ole tällöin kunnossa. Samoista lähtökohdista olevat ihmiset eivät käyttäydy samalla tavalla.



Vaikka monet tuntuvat haluavan laittavan kaiken painoarvon sille kasvatukselle ja vanhemmille, ei se yksistään määrää ihmisen käyttäytymistä. Hyvällä kasvatuksella voidaan toki korjata sen pääkopan pieniä ongelmia, mutta jos omassa persoonallisuudessa ja ajattelutavassa on jotain vakavasti pielessä ei sitä juuri oikeita arvoja kertomalla voida korvata.

Me ihmiset teemme virheitä, näin yksinkertaista se on. Jokainen meistä tekee tekoja, jotka tiedämme vääriksi, täydellistä ihmistä ei olekaan.



Olen taatusti kasvanut hyvässä perheessä, jossa rehellisyyttä on todellakin arvostettu, mutta silti myönnän elämäni aikana valehdelleeni.

Olen myös pettänyt entistä poikaystävääni ja todellakin tunsin asiasta syyllisyyttä, myöhemmin en ole sellaista tehnyt. Väittääkö joku, että olen tämän takia paha ihminen? Että en voi ottaa opikseni? Että ihminen ei tee mitään mitä tietää vääräksi? Ihminen, joka näin väittää on tekopyhä.