Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä johti pettämiseen?

Vierailija
25.01.2014 |

Pettäminen on väärin, en edes yritä väittää mitään muuta. Mutta kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Kerro mikä johti sinut pettämään?

Ja huomioittehan vastauksissanne, että kaikki me pettäneet tiedämme jo, että olemme tehneet väärin ja useat olemme saaneet jo rangaistuksen sekä oikealta että vasemmalta, ja myöskin asiaan liittymättömiltä henkiöiltä, ja lisäksi menettäneet kasvomme, ja suomineet itsekin itsemme hulluuden partaalle joten tässä ketjussa ei ole tarkoitus kivittää ketään, vaan ollaan nyt tämän kerran rehellisiä, armollisia, ja avoimia ja puhutaan asiosta niiden oikeilla nimillä.

Omalla kohdalla pettäminen, tai oikeammin petollisuuteni oli vain jäävuoren huippu. Olin vakavasti mielenterveysongelmainen ja hyvän matkaa alkoholisoitunut nuoresta iästäni huolimatta.

Olin koko varhaislapsuuden, ala- sekä yläasteen ajan syrjitty ja kiusattu ja katkera koko elämää kohtaan.  Väkivaltaiset alkoholisti+narsistivanhempani (rauha heidän sielulleen) eivät kyenneet antamaan minulle tarvittavia puitteita ja eväitä elämään, joten minut vietiin lopulta lastenkotiin. En myöskään osannut juuri minkäänlaisia ihmissuhdesääntöjä, edes niitä alkeellisia, ja minulta puuttui perusturva lähes täysin enkä luottanut keneenkään. Tuolloin pysyin  kasassa ja nukuin vain lääkkeiden voimalla. Olin todella häiriintynyt, pakkoajatusten ja vainoharhaisten ajatuksien armoilla. Olin varma että kaikki tahtovat minulle pahaa ja keskityin kasvattamaan vihan muuria sydämeni ympärille. Paaduin lähes kokonaan, minusta tuli tunnekylmä.

Sitten alkoi "hulvaton" baari-ikä ja tähän kauteen ei poikaystävä olisi sopinut niin millään. Silti en saanut eroa (vielä) aikaiseksi (myöhemmin kyllä). Haavoitetulle itsetunnolleni miesten ihailu ja muutenkin ihmisten osoittama suosio oli suorastaan balsamia. En todellakaan ymmärtänyt että ihmistä ei saa satuttaa, en silloin ymmärtänyt että mitä se "satuttaminen" edes tarkoittaa. Halusin haalia paljon kokemuksia ja ottaa kiinni kaiken minkä menetin ja vähän ylikin, jotta tuntisin olevani ihminen, ja olevani elossa. Olin se, joka oli aina valmis lähtemään jatkoille ja jatkojen jatkoille mitä ihmeellisimpiin pakkoihin enkä koskaan lähtenyt ensimmäisenä kotiin. Minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ei minulla ollut. Olin todellakin sosiaalisen nälkäkuoleman partaalla, ja halusin epätoivoisesti elää ja kokea kaiken, halusin kokea olevani ihminen kun kerran oli mahdollisuus. Vaikka sitten muiden, tässä tapauksessa poikaystävän kustannuksella. Olin siis aiemmin ollut aina se, ketä ei koskaan kutsuttu luokkatovereiden bileisiin, vaikka kaikki muut kutsuttiin. Ja toki kaikki muut tiesi, ettei minua kutsuta ja supisivat keskenään että ei kerrota tästä Tiinalle. Välitunnit ja koulumatkat olin luonnollisesti yksin, ryhmätöissä olin se joka otettiin pitkin hampain mukaan. Olin siis ollut siihen asti lähes täydellisen hyljeksitty, jatkuvasti nöyryytetty, häpeissäni. Häpeä leimasi koko olemustani.

Janosin niin paljon sosiaalisia kontakteja ja ihmissuhteita että olin äärimmäisen otettu jos vaikka joku vanha rouva jutteli minulle jonkun ihan turhan sanan säästä kaupan kassajonossa. Tästä voittekin päätellä sen, että en arvostanut itseäni ollenkaan, en yhtään, ja haalin huomion ja hyväksynnän sielä mistä sen vaan suinkin sain. Ihan sama keneltä se huomio ja hyväksyntä tuli. Ja minä tyttöparka vielä luulin olevani jotain kun sain jonkun yhtä kännisen reppanan kiinnostumaan itsestäni, tai jos he kiinnostuivat ilman että ns testasin viehätysvoimaani. Ja tietysti kännissä kaikki rajat kaatuivat ja se olikin sitten menoa. Tässä elämänvaiheessa, tätä ihmistä petin siis ehkä viisi kertaa. Aikaa tästä alkaa olla kymmenkunta vuotta. Selvinpäin en onneksi ole pettänyt. Eikä musta siihen touhuun selvänä olekaan.

Nyt alan suhtautumaan kymmenen vuotta nuorempaan itseeni rennommin. Kuullostaa aika hurjalta nuoruudelta, tulipa ainakin otettua elämä takaisin :) Mutta todellakin meni vuosia seinän vieriä pitkin hiippaillessa kun häpesin kännisiä edesottamuksiani niin kovin. Nykypäivänä asiat on asianomaisten kanssa moneen kertaan puitu ja selvitetty ja anteeksipyydelty. Olen myös eheytynyt hyvin lapsuuden- ja nuoruudenaikaisesta ajasta ja en enää tunnista itseäni tuosta käytöksestä. Tuskin kukaan uskoo jos kerron millainen olen joskus ollut.

Uskon että en kokemuksineni ja syineni ole ollenkaan harvinainen tapaus.

Entä sinä, miksi petit?

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluan huomiota. Sitä saa helpoimmin seksin kautta.

Vierailija
22/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puolisoni oli aina töissä...kaipasin läheisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No se mies vaan ui mun liiveihin ja sekosin. Baarikeikka. Syynä alkoholi.

Vierailija
24/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sattui julkkis kohdalle, olihan sitä kokeiltava.

Vierailija
25/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:31"]

Petturit ovat välinpitämättömiä ja itsekkäitä, toisten tunteista piittamattomia paskiaisia.

[/quote]

Sori vaan mutta kyllä ongelmassa on aina kaksi. Pettäminen on vaan oire siitä että kaikki ei oo hyvin. Se ei oo yhtään enempää pettäjän kun petetyn vika.  Ongelma on yhteinen jos molemmat eivät ole tyytyväisiä. 

 

Vierailija
26/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole koskaan pettänyt, minusta se on väärin, aivan kuten pahoinpitely tai varastaminen, noita ei vaan kunnon ihmiset tee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:31"]

Petturit ovat välinpitämättömiä ja itsekkäitä, toisten tunteista piittamattomia paskiaisia.

[/quote]

Sori vaan mutta kyllä ongelmassa on aina kaksi. Pettäminen on vaan oire siitä että kaikki ei oo hyvin. Se ei oo yhtään enempää pettäjän kun petetyn vika.  Ongelma on yhteinen jos molemmat eivät ole tyytyväisiä. 

 

[/quote]Ei siinä tarvita muuta kuin toisen omassa päässä ongelmia.

Vierailija
28/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kel onni on se onnen kätkeköön. Olen onnellinen ja tyytyväinen aviomies ja perheenisä. Koen onnistuneeni elämässäni. Sivusuhde tai yhden illan jutut eivät ole murentaneet ainakaan minua. Ei ole ollut mikään pois toisten onnesta niiden takia. Ei ole totta että olisin onneton tai että aviollisessa suhteessani olisi jotain vialla. Sorry, mutta siihen muottiin ei taida monikaan mennä oikeasti! Kuulostaa sellaisten naisten selitykseltä, jotka eivät asenteensa, käytöksensä tai ulkonäkönsä takia saa riittäävästi huomiota ja miestä. Ehkä joku pettää heitä sen takia, eli hyvästä syystä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parisuhteessa ei ollut kahteen vuoteen seksiä kuin kerran kuussa tai harvemmin. Mies kyllä rakasti minua, mutta ilmeisesti työstressi vei halut. Sinnittelin seksittömyyden kanssa, koska rakastin miestäni ja vaikka seksiä ei saanut niin rakkautta sai kuitenkin. Sitten työkiireitä tuli vielä vähän enemmän ja mieheltä ei löytynyt halua tai energiaa enää siihen rakastamiseenkaan ja yhdessäoloon. Tunsin itseni arvottomaksi ja seksittömyyskin alkoi viimein tuntua erittäin pahalta. Ehkä vika olikin minussa, en ollut tarpeeksi kaunis, seksikäs tai kiinnostava. 

Sitten eräänä iltana illanvieton jälkeen jäin kahden erään komean, miespuolisen tuttuni kanssa. Hän teki aloiteen ja koska oma itsetuntoni oli silloin aivan maassa, en edes miettinyt, teinkö väärin, vaan annoin itseni nautinnolle. Olin vain onnellinen, että ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, joku tunsi aitoa himoa minua kohtaan. Tunsin itseni pitkästä aikaa naiseksi. Sen yön jälkeen sain rohkeutta erota miehestäni, sillä tajusin, että ei minun ole mitään järkeä roikkua epätyydyttävässä suhteessa. Parempihan tietysti olisi ollut, kun olisin tajunnut sen ennen pettämistä, mutta pettäminen oli lopulta se, joka avasi silmäni.

Vierailija
30/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:31"]

Petturit ovat välinpitämättömiä ja itsekkäitä, toisten tunteista piittamattomia paskiaisia.

[/quote]

Sori vaan mutta kyllä ongelmassa on aina kaksi. Pettäminen on vaan oire siitä että kaikki ei oo hyvin. Se ei oo yhtään enempää pettäjän kun petetyn vika.  Ongelma on yhteinen jos molemmat eivät ole tyytyväisiä. 

 

[/quote]

 

Sori vaan sairaalakuntoon pahoinpidellyt, mutta ongelmassa on aina kaksi puolta, esim. naama ärsytttää niin pitäähän se muotoilla uuden malliseksi.

 

Sori vaan henkirikoksen uhrien läheiset, mutta murhaan tarvitaan kaksi osapuolta. Ei kenestäkään tulisi murhaajaa jos ei toinen osapuoli ryhtyisi uhriksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vahva seksuaalivietti. Puoliso on hyvä, mutta minua vaan viedään..

Vierailija
32/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väärä puolisonvalinta, jos toinen ei halua ja toinen haluaa. Erota pitäis, mutta menee tämä nyt vielä näinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[/quote]

Sori vaan mutta kyllä ongelmassa on aina kaksi. Pettäminen on vaan oire siitä että kaikki ei oo hyvin. Se ei oo yhtään enempää pettäjän kun petetyn vika.  Ongelma on yhteinen jos molemmat eivät ole tyytyväisiä. 

 

[/quote]

Huh huh mitä shaibaa..

Vierailija
34/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pettäminen kohottaa itsetuntoni ja tuo jännitystä elämään. Tuntuu hyvältä ajatella että pahaa aavistamaton kumppani palaa kotiin ja köllähtää lakanoihin joissa samana iltana tehty aviorikos. Jonkinlainen fetissi ehkä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/35 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 19:09"]

Pettäminen kohottaa itsetuntoni ja tuo jännitystä elämään. Tuntuu hyvältä ajatella että pahaa aavistamaton kumppani palaa kotiin ja köllähtää lakanoihin joissa samana iltana tehty aviorikos. Jonkinlainen fetissi ehkä?

[/quote]

Soimaamatta sanon, olen itsekin pettänyt.

Mutta ehkä sun kannattaa miettiä tota toimintamallia hieman syvemmin siltä varalta että sun persoonasta sattuisikin löytymään jokin ikävä puute tai lisä? Ite tykkään vallantunteesta (noin ylipäätään, en viitaa nyt pettämiseen), koska mulla on niin heikko itsetunto. Pelailen aina ihmissuhteissa ihan ihme pelejä. Tai pelasin, nyt koitan tietoisesti välttää koska sain turpaani aika pahasti ja se sattui enkä halua loukata enää ketään. Oma lääke paras lääke.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme neljä