Lue keskustelun säännöt.
Pahoitin poikaystävän mielen
25.01.2014 |
En nyt keksi muutakaan paikkaa avautua.
Toissapäivänä olin tekemässä ruokaa, poikaystävä pelaili ja yhtäkkiä tuli neuvomaan miten ananas pilkotaan (kuulostaa naurettavalta joo) ja sitten siinä äkkipikaisuuksissani sanoin hieman ilkeästi että haluan tehdä tän nyt itse. En todellakaan tarkottanut pahaa, mutta poikaystävä on edelleen vihainen ja kylmä.. Lukuisista anteeksipyynnöistä huolimatta. Meillä on tosiaan ollut viime aikoina hankalaa muutenki.. Hänen mielestään mun kanssa ei voi keskustella normaalisti ja en muka arvosta häntä ja hänen mielipiteitä, mikä ei pidä paikkaansa.. Ja sen hänelle sanoin..
Miten voisin nyt sen hänelle todistaa, että todella arvostan ja haluan hillitä äkkipikaisuuttani. Ja kuinka saan hänet nyt edes lepytettyä.. Rakastan tätä miestä paljon, paljon, PALJON!
Kommentit (58)
Sekin ärsyttää ettei poikaystävä edes suostu kunnolla tästä ongelmasta puhumaan.. - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 15:16"][quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 15:13"]No mutta kuka helvetti nyt menee aikuista ihmistä neuvomaan miten ananas pilkotaan? Luuleko se mies keksineensä uudestaan suhteellisuusteorian?
[/quote]
Sellainen mies, jolla on sellainen tapa.
Mun mies osaa yllättävän usein ihan hirveesti asioita ja sillä on hirveesti myös mielipiteitä vaikka mihin.
Mä poltin pitkään käämini siitä, kunnes totesin, että se ei vaan aidon oikeasti voi sille mitään, joten ehkäpä mä voin itselleni ja annan sen päteä.
Joskus kannattaa valita sotansa.
[/quote]
Sama täällä ja sit aina valittaa, et naiset on just tommisia, et niitö ei saa neuvoa. Nyt jo helpompi päästää toisesta sisään ja toisesta ulos.
Onko se nyt tosiaan pelkkä ananas ja sen pilkkominen, jonka takia poikkis mököttää? Vai onko ns. pinnan alla joku isompi syy?
Jokatapauksessa lapsellista touhua. Mies (tai poika...) kaipaa pikkuisen kasvamista ja ap:n pitää kasvaa myös sillä tavalla että ei ole ihan hädissään jos mies murjottaa jostakin noin mitättömästä syystä. Kumpikin kasvakoon: mies aikuistukoot, ap kasvattakoot itsetuntoa!
(jotenkin tuli oma nuoruus mieleen: olin heti ihan paniikissa jos sen aikainen poikkikseni suuttui jostain. Syyllistyin ihan valtavasti, pyytelin anteeksi ihan turhistakin asioista ja mitä tapahtui -minä koin olevani aivan liian miellyttämisenhaluinen kynnysmatto. Ei tehnyt hyvää sellainen.)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 14:56"]
Hehe joo ollaa reilu parikymppisiä joo mut se ei nyt liity tähän.. Kysyin vaa neuvoja :)
[/quote]
KYKLLÄ SE LIITTYY TÄHÄN!
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 15:24"]Mutta luulen, että tää ananasjuttu oli nyt ihan pikkujuttu.. Suurin ongelma kuulemma on se, että mun kanssa ei pysty keskustelemaan normaalisti ja hän on kuulemma vaan sylkykuppi. En mä oo ite edes tajunnut tota..
[/quote] Niinpä juuri. Itse äksyilin exälleni samaan tyyliin pitkän aikaa, kunnes kerran tuli miehelle mitta täyteen vähän vastaavan vähäpätöisen riidan päätteeksi. Se vain oli se viimeinen pisara miehelle, eikä sovintoa enää tullut, vaan ero. Harmittaa vieläkin, vaikka siitä on jo kymmenen vuotta ja uusi mies. Jotain opin kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tossa aikaisemmin sanoin, että meillä on ollut aika myrskyisää.. Uuden vuoden jälkee käytii erokeskustelu mut päätettiin jatkaa. Meiän yks ongelma on se että ei osata riidellä "oikein".. Se menee aina tähä monen päivän mykkäkouluun.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 15:54"]
Tossa aikaisemmin sanoin, että meillä on ollut aika myrskyisää.. Uuden vuoden jälkee käytii erokeskustelu mut päätettiin jatkaa. Meiän yks ongelma on se että ei osata riidellä "oikein".. Se menee aina tähä monen päivän mykkäkouluun.
[/quote]
No sitten taitaa olla kyllä niin että siellä on nuo puhumattomat ja selvittämättömät asiat, jotka tuo ananasepisodi vain nosti pintaan...
Otahan lempeästi, mutta tiukasti asia puheeksi (älä anna pojan vain murahdella tietokoneen äärestä) vaan sano suoraan että eiköhan olisi pienen keskustelun paikka. Ei tuommoinen tunnelma ole teille kummallekaan hyväksi. Jollei saa toista puhumaan, niin sitten jataktte samaan malliin (murjotusta, mykkäkoulua, riitaisaa) niin kauan kunnes jompi kumpi teistä saa tarpeekseen ja haluaa tosissaan erota.
t. 44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sussa ei oo musta mitään vikaa. Me riidellään tollasista alvariinsa. Mä inhoon sitä että joku tulee neuvomaan mua ruoan laitossa. Olisin sanonut takaisin ihan samalla lailla. Musta sä et tässä tilanteessa siis tehny mitään väärin. Unohda siisttää riita ja mieti ennemmin mikä ois sellanen asia missä miehesi on erityisen hyvä ja josta hän tietää enemmän kuin sinä. Anna hänen loistaa välillä niin hän tuntee itsensä monta päivää taas paremmaksi ihmiseksi. Ihmiset tarvitsevat tunnustusta tai masentuvat.
Voi lapsi parka, erotkaa! Jos suhteessa on jo käyty keskustelua mahdollisesta erosta, niin tehkää se hyvänen aika!
Vaikka ketjun alullelaittaja onkin vaki feikki, jankuttaa ja jankuttaa samaa asiaa, niin tuollaiset suhteet on tuhoon tuomittu jos ei jotain arkipäiväisiä pikku ristiriitoja osaa ohittaa, kumpikaan?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaa olla näinkin.. Sais nyt vaan ton ukkelin puhumaab
Snif. Minä nyt en havainnut sitä kohtaa, jossa oltiin ilkeitä. Jos minun ukkoni ottaisi tyhjästä nokkiinsa niin ei olisi minun ukko. Mikä mimosan hipiä se oikein on? Ei, ei tämä voi olla totta. Provo on pakko olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen vahvasti että eroatte. Poikaystäväsi ei ole selvästi vielä kypsä ja sinulla taas ei ole minkäänlaista omanarvontuntoa. Tuollaisen "välikohtauksen" ei tulisi aiheuttaa kuin korkeintaan muutaman piikin suuntaan ja toiseen, jonka jälkeen rauha palaa taas maahan.
Miten hän pyytää sinulta anteeksi murjotustaan? Kumpikaan teistä ei käyttäydy hyvin.
Vastaus: todennäköisesti ei mitenkään, koska hän on mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onko poikaystäväsi antanut konkreettisia esimerkkejä, missä tilanteissa on kokenut tulleensa jyrätyksi ja epäarvostetuksi? Jos hän vain itsekseen mököttää ja tupisee, niin olen pahoillani, kyseessä passiivis-aggressiivinen vässykkä, jota ei voi ikinä miellyttää, koska teki mitä hyvänsä niin hän hakeutuu uhrin rooliin.
Ootkohan mun ystäväni, hänellä on juuri kuvailemasi kaltainen uusi miesystävä, ja ihan sinisilmäisenä uskoo, että kaikki miehen mökötykset, mykkäkoulut yms pikkujutuista, ovat hänen syytään. Todellisuudessa mykkäkoulu ja asioista valittaminen ilman että itse haluaa asioita kunnolla selvittää, ovat helvetillistä vallankäyttöä.
Jep, tuollainen käytöson nimenomaan vallankäyttöä. Murjottaja murjottaa hallitakseen toista, ei siksi, että toinen olisi oikeasti tehnyt jotain ansaitakseen sen. Se on tapa eikä sitä voi toinen mitenkään omalla käytöksellään estää.
Onneksi tajusin tämän omassa avioliitossani ja erosin.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:59"]No onko poikaystäväsi antanut konkreettisia esimerkkejä, missä tilanteissa on kokenut tulleensa jyrätyksi ja epäarvostetuksi? Jos hän vain itsekseen mököttää ja tupisee, niin olen pahoillani, kyseessä passiivis-aggressiivinen vässykkä, jota ei voi ikinä miellyttää, koska teki mitä hyvänsä niin hän hakeutuu uhrin rooliin.
Ootkohan mun ystäväni, hänellä on juuri kuvailemasi kaltainen uusi miesystävä, ja ihan sinisilmäisenä uskoo, että kaikki miehen mökötykset, mykkäkoulut yms pikkujutuista, ovat hänen syytään. Todellisuudessa mykkäkoulu ja asioista valittaminen ilman että itse haluaa asioita kunnolla selvittää, ovat helvetillistä vallankäyttöä.
[/quote]
Esimerkiksi sellasissa tilanteissa, jossa en tule häntä vastaan olevinaan.. Esimerkiksi tää ananas kun ei saanut neuvoa. Ja hän kerran meni kommentoimaan painoani kavereidensa kuullen, josta loukkaannuin.. Sanoin sitten joskus jotain vastaavaa HÄNEN kavereiden kuullen.. Okei, oli ehkä turhaa mutta joo. Yleensä kuitenkin toimitaan toistemme hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:10"][quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:59"]No onko poikaystäväsi antanut konkreettisia esimerkkejä, missä tilanteissa on kokenut tulleensa jyrätyksi ja epäarvostetuksi? Jos hän vain itsekseen mököttää ja tupisee, niin olen pahoillani, kyseessä passiivis-aggressiivinen vässykkä, jota ei voi ikinä miellyttää, koska teki mitä hyvänsä niin hän hakeutuu uhrin rooliin.
Ootkohan mun ystäväni, hänellä on juuri kuvailemasi kaltainen uusi miesystävä, ja ihan sinisilmäisenä uskoo, että kaikki miehen mökötykset, mykkäkoulut yms pikkujutuista, ovat hänen syytään. Todellisuudessa mykkäkoulu ja asioista valittaminen ilman että itse haluaa asioita kunnolla selvittää, ovat helvetillistä vallankäyttöä.
[/quote]
Esimerkiksi sellasissa tilanteissa, jossa en tule häntä vastaan olevinaan.. Esimerkiksi tää ananas kun ei saanut neuvoa. Ja hän kerran meni kommentoimaan painoani kavereidensa kuullen, josta loukkaannuin.. Sanoin sitten joskus jotain vastaavaa HÄNEN kavereiden kuullen.. Okei, oli ehkä turhaa mutta joo. Yleensä kuitenkin toimitaan toistemme hyväksi.
[/quote]
Niin siis mies oli pahoittanut mielensä kun laitoin samalla mitalla takaisib
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 15:33"]Ei voi olla totta mitä minä luen. Jos te näsäviisastelijat olette niin aikuisia (ehkä noin vuotta vanhhempia?) että sopii ihan kiusata ap:tä "teinimäisyydestä", luulisi teidän myös tajuavan että nuoren on saatava olla nuori ja nuoren huolet ovat nuoren huolia!
Eri elämänvaiheet me kaikki käymme läpi ja 22 -vuotiaan riita poikaystävänsä kanssa on se tämän hetken juttu. Mikä syy se on vittuilla jos on nuori ja nuoren huolet?
[/quote]
Ehkä tää oli väärä palsta tällaselle hupakolle mut täällä on aina niin paljon vilskettä et ajattelibän että ainaki tulee vastauksia.. Varauduin ilkeisiinki kommentteihin