Inhoan sosiaalisia tilateita koska käyttäydyn aina kuin idiootti
Tiedättekö sen meemin socially akward penguin? Mä oon just sellanen. Inhoan sosiaalisia tilanteita koska niissä on pakko tehdä jotain enkä tiedä mitä tehdä ja sitten teen jotain aivan käsittämättömän typerää. Silleen tiedättekö, et toiset kattoo, et tuliks sille joku mielenhäiriö. Pahinta tää on vapaamuotoisissa tilanteissa. Osaan kyllä hoitaa asiat, soitella sinne tänne ja saada asiat järjestymään. Silloin tietää mitä kuuluu tehdä mutta joku "vapaata seurustelua" tuntemattomien ihmisten kanssa aaaaaaaaaaaaaaaaargh!
Ei pitäis ikinä sanoa kenellekään mitään. Mut silleen ei saa kavereita.
Kommentit (9)
Sittenhän meitä on kaksi, mutta hei c`moon relax and be yourself. :)
Feel you sis. Mut niin kliseiseltä kuin se kuulostaa, niin niihin tilanteisiin meneminen ja tilanteiden harjoitteleminen vähentää tuota töppäilyä. Hermostuneena ja jännittyneenä töppäilee paljon ja mokista tekee itselleen liian ison asian. Rennommalla otteella asiat ei tunnu niin suurilta ja mokailukin vähenee. Sosiaalisia tilanteita pitää vain kohdata, että niistä tulee itselle helpompia.
No okei. Otan esimerkin. Kerran tapasin kirjastossa yhden opiskelukaverin ja seisottiin siinä jonossa vierekkäin ja oli pakko puhua jotain ja satuin näkemään yhden kirjan siellä hyllyssä ja aloin selittää, että oon lukenut ton kirjan ja se oli tosi surkee ja blaa blaa. Se oli joku "Sukupuolitautien historia" tai vastaava. Eikä oltu lääkiksessä.
Kuulostat ihan multa :) luulisin kuitenkin että noi tilanteet on kuitenkin omassa päässä paljon pahempia kuin ne sitten todella onkaan.
Kannattaa kuitenkin pohtia että onko siinä taustalla sosiaalista ahdistusta ja/tai itsetunto-ongelmia. Mutta jotkut meistä vaan on tälläsia sählääjiä eikä se aika ole niin huono juttu :-D..meitäkin tarvitaan tähän maailmaan!
Mä sählään ja mokaan jatkuvasti, mutta elämä jatkuu, life goes on
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:10"]
No okei. Otan esimerkin. Kerran tapasin kirjastossa yhden opiskelukaverin ja seisottiin siinä jonossa vierekkäin ja oli pakko puhua jotain ja satuin näkemään yhden kirjan siellä hyllyssä ja aloin selittää, että oon lukenut ton kirjan ja se oli tosi surkee ja blaa blaa. Se oli joku "Sukupuolitautien historia" tai vastaava. Eikä oltu lääkiksessä.
[/quote]
Eli sä hätäännyt siitä tilanteesta että "jotain pitäisi sanoa" niin keksit paniikissa jotain etkä pysty hallita mitä selität?
Mistä se tulee se ajatus että sun "pitäisi" olla se joka keksii sanottavaa? Entä jos vaan koitat olla mukava ja vastaanottavainen ja katsot alkaako se toinen jutella jostain aiheesta? Tai jos tuntuu, että on pakko puhua jotain niin kai sitä voisi puhua vaikka ihan kliseisesti säästä, ei se niin vakavaa ole :)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:25"]
Eli sä hätäännyt siitä tilanteesta että "jotain pitäisi sanoa" niin keksit paniikissa jotain etkä pysty hallita mitä selität?
Mistä se tulee se ajatus että sun "pitäisi" olla se joka keksii sanottavaa? Entä jos vaan koitat olla mukava ja vastaanottavainen ja katsot alkaako se toinen jutella jostain aiheesta? Tai jos tuntuu, että on pakko puhua jotain niin kai sitä voisi puhua vaikka ihan kliseisesti säästä, ei se niin vakavaa ole :)
[/quote]
Niin just. En osaa sanoa kiusaannunko siitä kiusallisesta hiljaisuudesta enemmän kuin muut vai puhuuko muut ihan järkevää small talkkia ja mä en vaan osaa sitä.
Haluaisko joku harjotella sitä mun kaa?
Ootkohan vähän liian itsekriittinen? Anna joku esimerkki jostain hullusta, mitä olet tehnyt.