Lue keskustelun säännöt.
28-vuotta kotiäitinä eikä kaduta päivääkään.
23.01.2014 |
Pienillä tuloilla ollaan eletty, miehen palkalla, lapsilisillä, äp-rahalla ja kotihoidontuella silloin kun siihen oli oikeus. Nyt vanhin lapsi 20v ja nuorin 7-v. Jokainen lapsi pärjää koulussa. 20-v pääsi just lääkkikseen :))) OOOOn hurjan ylpeä ja nyt on huokaista ja aloittaa omat opiskelut. Ei kaduta hetkeäkään vaikka jotkut sitä kyseleekin- Harmittaako kun kaikki aikasi mennyt lapsiin? EI harmita eikä edes se että jotkut väittää että oon elelly pelkillä muiden verorahoilla sillä voin olla ylpeä lapsistani. Nuoremmat pärjää ala-ja yläasteilla. Kaksi lukiossa ja yksi lääkiksessä! Olen onnistunut lasten kasvatuksessa ja saanut lapsilta hurrrrrrjan paljon takaisin. Älkää koskaan katuko tai ajatelko varsinkaan kotiäidit että tekisitte turhaa työtä. Äitiys on elämä! ja sen kun hoitaa arvokkaasti niin sinut palkitsee omat lapsesi. Joku päivä juuri minun poikani voi olla sinut pelastava ihminen :)
Kommentit (47)
Mitä jos lääkkikseen päässyt lapsesi jättäisi opinnot kesken ja valitsisi sinun urasi? Ilmeisesti hän oli poika, mutta jos olisi tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkettäkin kerkeää kertymään huimasti,kun menee töihin vasta viiskymppisenä,kunhan ensin opiskelee. Kuinkahan moni firma palkkaa ikäisesi,jolla ei mitään työkokemusta?
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 14:31"]
Mitä jos lääkkikseen päässyt lapsesi jättäisi opinnot kesken ja valitsisi sinun urasi? Ilmeisesti hän oli poika, mutta jos olisi tyttö.
[/quote]
Niin, pitäisikö ap silloin häntä hyvin menestyneenä? Olisiko silloin ylpeä ja pitäisikö ansionaan että lapsi valitsi näin?
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 14:28"]
Olen 45v. Ja tosiaan ensimmäinen sijaislapsi tuli meille kun olin parikymppinen. En ole koskaan sanonut että äidin paikka on kotona , avaus siksi kun aina vähätellään kotiäidin valintoja. Jokainen tekee kun tahtoo :) ja parhaaksi näkee ja kunhan on tulevaisuuden suunnitelmia
[/quote]
45-20 =25
Joku tässä ei täsmää. Sinun olisi pitänyt aloittaa kotiäitiys 17-vuotiaana. Kerroit kuitenkin että parikymppisenä ensimmäinen sijoituslapsi. Oma ensimmäinen jos ikäsi pitää paikkansa on tullut ollessasi 25.
Mikä taho antaa sijoitukseen lapsia alle kaksikymppiselle lapsettomalle ihmiselle, en usko tätä tarinaa.
Pohja tippui tarinaltasi.
Oletkos laskenut paljonko tulet saamaan eläkettä? vai lasketko sen varaan, että lääkäripoikasi elättää sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa tehdä mitä tahtoo. Mutta en usko että jättää kokonaan kesken. Minä jätin omat opiskelut koska en halunut lasta päiväkotiin eikä ollut muuta mahdollisuutta :) Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin että jos omat lapseni ei halua viedä lapsia päiväkotiin niin minua saa vaivata jos henki pihisee ja kunto kestää :) itselläni ei ollut sitä mahdollisuutta että olis ollut joku isoäiti lapsia hoitamassa.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 14:35"]
itselläni ei ollut sitä mahdollisuutta että olis ollut joku isoäiti lapsia hoitamassa.
[/quote]
Mutta jos olisi ollut, niin et voisi nyt paukutella henkseleitäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla varmaan lukee FB profiilissa ammatti: kotiäiti ja koulu: elämän koulu.
http://www.vauva.fi/keskustelu/3918991/ketju/facebookissa_tyon_kohdalla_kotiaiti/sivu/2
Jos nyt olet 45 v. ja ollut kotiäitinä 28 v., olet "kotiäitiyden
alkaessa ollut 17 v.
Joku tässä nyt ei stemmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jäin kotiäidiksi 1985 (29v sitten) ja täällä olen edelleen. Voi sanoa, että ehdin nauttia elämästä :)
Aika surullinen tuo tarinasi. Sitä aina toivoo, että ihmiset osais tehdä elämällään jotain muutakin ku lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kivat sulle ap, jos tää nyt on edes tottakaan.
mä olen ollut vaan n 4,5 v kotiäitinä vaikka olen viiden lapsen äiti.
ei kaduta minuakaan, esikoinen lukee lakia.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 13:54"]Pienillä tuloilla ollaan eletty, miehen palkalla, lapsilisillä, äp-rahalla ja kotihoidontuella silloin kun siihen oli oikeus. Nyt vanhin lapsi 20v ja nuorin 7-v. Jokainen lapsi pärjää koulussa. 20-v pääsi just lääkkikseen :))) OOOOn hurjan ylpeä ja nyt on huokaista ja aloittaa omat opiskelut. Ei kaduta hetkeäkään vaikka jotkut sitä kyseleekin- Harmittaako kun kaikki aikasi mennyt lapsiin? EI harmita eikä edes se että jotkut väittää että oon elelly pelkillä muiden verorahoilla sillä voin olla ylpeä lapsistani. Nuoremmat pärjää ala-ja yläasteilla. Kaksi lukiossa ja yksi lääkiksessä! Olen onnistunut lasten kasvatuksessa ja saanut lapsilta hurrrrrrjan paljon takaisin. Älkää koskaan katuko tai ajatelko varsinkaan kotiäidit että tekisitte turhaa työtä. Äitiys on elämä! ja sen kun hoitaa arvokkaasti niin sinut palkitsee omat lapsesi. Joku päivä juuri minun poikani voi olla sinut pelastava ihminen :)
[/quote]Kun nuorin on kolme, ja itse lähden etsimään opiskelupaikkaa ja töitä, olen 32 vuotias ja ollut kotiäitinä 12 vuotta. Kaikki vain omiani. En kadu sitä nyt enkä tule koskaan katumaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole oikeastaan mitään kotiäitejä vastaan, mutta kyllä vähän ärsyttää, jos he kuvittelevat olevansa jotain äitien eliittiä siksi, että ovat kotona kaiket päivät. Ei se kuule tee kenestäkään automaattisesti hyvää äitiä. Mun äiti joutui työttömäksi muutama vuosi ennen kotoa lähtöäni, ja oikeasti ärsytti, kun hän oli aina kotona. Nautin kouluaikoina siitä, että sai olla koulun jälkeen muutaman tunnin yksikseen tai sisaruksen kanssa kahden kotona. Jotenkin ihanaa kun oli vähän omaa rauhaa, ja sai tehdä mitä halusi ilman, että vanhemmat kyylää vierestä. Sitten yhtäkkiä se äiti olikin aina vastassa kotiin tultua ja halusi höpistä sitä sun tätä. Voi että teininä ärsytti. Eli siis joo, lasten kanssa ajan viettäminen on tärkeää, ja lasten ollessa pieniä ehkä onkin niin, ettei sitä yhteistä aikaa voi olla liikaa. Mutta usko pois, teini-iässä, kun ne eväät sinne yliopistoon pääsyyn hankitaan, se lapsi ei enää halua olla äidin kanssa 24/7. Se on itsenäistymisen aikaa, joten siinä vaiheessa sun kotiäitiys on ihan se ja sama, korkeintaan ärsyttää lasta ja antaa huonon esimerkin. Miksi opiskella hikihatussa vuosikausia, kun äitikin nauttii kotona hengailusta niin paljon? Jos äidillä ei ole kunnianhimoa, niin mistä sitä lapsen pitäisi ammentaa? No ehkä se on kunnianhimoa, että tekee lapsia, joille toivoo kunniaa ja menestystä. Voi vaan olla, että se lapsikin sortuu samaan ajatteluun, ja menestys eikun siirtyy seuraavan sukupolven harteille.
Aivan ihana aloitus, sinä olet mahtava äiti ja antanut aikaasi vielä sijaislapsillekin, kunnioitettavaa ja sehän on myös ammattilaisen hommaa, kun täällä joku niitä meriittejä kyseli.
Itsellä melko samanlainen menneisyys ja todella pitkä kotona olo, en vaihtaisi, aivan ihanaa! Ajatus vaan oli ihan mahdoton siis viedä lapsia muualle hoitoon. Minusta olin paras mahdollinen omien lasteni hoitaja.
Turha on pelätä ettei töitä saisi, eläkeikääkin ollaan nostelemassa ties vaikka seitsemäänkymppiin kohta!
Viiskymppisenä löytää kyllä töitä jos haluaa, itse hain neljää oman alani paikkaa (puolipäivä) aika yllätys kun minut valittiin kaikkiin!
Ihanaa lukea tämmöisiä tarinoita äideistä joille lapset merkitsevät enemmän kuin mikään muu!
No 18v olin kun sukulaisen lapsi jäi minun ja mieheni joka oli tulloin 25v huollettavaksi. Ja en nyt tässä ala enempää kertoilee
Ja meinaatteko tosiaan ettei kotiäiti saisi kokea ylpeyttä että hoitaa lapset itse? eikö ihminen saa olla tyytyväinen ja ylpeä omasta elämästään? ja elämän tyylistään? Ja voi myös sanoa että jos itse olet tavallinen kaupankassa/ kuorma-auto kuski tai jossain perusammatissa niin lapsesta tulee juuri samanlainen.
Ap jäi kiinni valheesta. Ei kukaan saa sijoituslapsia 17-vuotiaana.
Täällä on onneksi kouluja käyneitä jotka osaa yhteen- ja vähennyslaskuja. ;D
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 14:16"]
Otsikossa on kirjoitusvirhe: 28 vuotta eikä 28-vuotta.
[/quote]
Aha!
Koulutukseen kannattaa hakeutua, ehkä opit kirjoittamaan!
Voi jessus....no onnea sinulle jos oikeasti olet tuohon tytyyväinen ja henkinen elämäsi ei vaadi tuon kummempaa. Itse en jaksaisi elämääni elää jos olisin vain joku lapsentekokone ja huoltaja, kyllä älyllistä toimintaa ja haasteita pitää olla!