Onko tämä rakkautta?
Minulla on rakas ystävä, mies, joka rakastaa minua, kuuntelee aina huoleni, auttaa aina ym. Hänen kanssaan on todella hauskaa, huumorintajumme osuvat yhteen ja aika rientää aina kun istumme iltaa yhdessä. Olemme tunteneet toisemme vuosikausia ja välillämme on erittäin voimakas fyysinen vetovoima. Päädymme usein sänkyyn, mutten silti ole rakastunut häneen. Haluan säilyttää vapauteni ja katsoa, löytyisikö jostain vielä mies, joka vie jalat alta. Tämä kyseinen ystäväni on kuin elämänkumppani minulle. Mielelläni matkustelisin hänen kanssaan ja touhuaisin kaikenlaista. Seksikin on aivan ihanaa. Hänessä on periaatteessa kaikki mitä toivon. Mitään ei puutu, paitsi se huumaava rakastumisen tunne. Olemme ikäänkuin pariskunta, jolta on alkukiihko hiipunut, mutta joka rakastaa olla toistensa seurassa. Rakastan miestä omalla tavallani. Miksen sitten vain ryhdy suhteeseen hänen kanssaan? Onko tämä rakkautta vai ei?
Kommentit (10)
Olet rakastunut ja elät vakituisessa parisuhteessa. Et ole vaan vielä myöntänyt sitä.
Rakkautta mikä vie jalat alta ei ole olemassakaan. Ja ethän sinä edes antaisi kenenkään kampittaa sinua. Mies joka antaa sinun seisoa omilla jaloillasi, haluaa että sitä olet onnellinen. Kampittajat haluavat pahaa sinulle. Ei kannata niitä haikailla. Tyydyt nyt vaan siihen mitä olet saanut. Koska ainut muu vaihtoehto on menettää se ja sitä et halua.
Voiko aikuinen ihminen oikeasti olla myöntämättä tuollaista itselleen?
Lopeta suhde, jos pidät miestä joka rakastaa sua vain varalla!
Olet kiintynyt, mutta et koe sitä suurta himoa hänen kanssaan?
Rakastuminen vie jalat alta. Rakastaminen on tuota, mitä sinä kuvailit. Aito rakkaus ei myöskään rajoita, vaan sallii juuri esim. muiden panemisen. Tästä on moni eri mieltä, mutta olen sitä mieltä, että jos minä puhtaasti rakastan henkilöä X, haluan vain parasta hänelle. Jos henkilö X haluaa minun lisäkseni panna jotain toista, on rakkautta antaa hänen tehdä niin. Jos rajoitan häntä, ei kyse ole rakkaudesta vaan pelosta (esim. menettämisen pelko). Sama toimii tietenkin toisinpäin.
Mielestäni kuulostaa, että teillä on loistavasti toimiva avoin parisuhde. Olette yhdessä, koska haluatte olla yhdessä, vaikka elämässänne olisi joskus muitakin kumppaneita. Ette ole yhdessä siksi, että pelkäätte yksin jäämistä. Jos ymmärrät mitä tarkoitan. Tuollaisen suhteen toimiminen on harvinaista, nauti siitä mitä sinulla on ja vaali sitä :)
Himoa on. Suurta himoa. Olemme todella räjähdysherkkiä seksuaalisen vetovoiman puolella.
Ongelma on se, että mies ei enää halua jatkaa näin. Hän haluaisi seurustella kanssani. Nyt pitäisi sitten minun tehdä päätös. Vaikeaa on.
Ongelma on se, että mies ei enää halua jatkaa näin. Hän haluaisi seurustella kanssani. Nyt pitäisi sitten minun tehdä päätös. Vaikeaa on.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 15:36"]
Olet rakastunut ja elät vakituisessa parisuhteessa. Et ole vaan vielä myöntänyt sitä.
Rakkautta mikä vie jalat alta ei ole olemassakaan. Ja ethän sinä edes antaisi kenenkään kampittaa sinua. Mies joka antaa sinun seisoa omilla jaloillasi, haluaa että sitä olet onnellinen. Kampittajat haluavat pahaa sinulle. Ei kannata niitä haikailla. Tyydyt nyt vaan siihen mitä olet saanut. Koska ainut muu vaihtoehto on menettää se ja sitä et halua.
[/quote]
On kyllä olemassa rakkautta "mikä vie jalat alta". Sulle tosin ei varmasti olekaan sitä tarjolla, enkä ihmettele miksei. Hirveetä liirumlaarumia muutenkin koko toi sun tekstisi, mutta en mä sitä sano etteikö toi aloittajan suhde voisi olla vaikka kuinka kestävää ja hyvä alku pitkällekin suhteelle - ja rakkautta varmastikin eräällä tavalla. Sitten on sitä toisenlaistakin olemassa, ja sehän riippuu ihan siitä mitä elämältään haluaa; jääkö tyytyväisenä tuohon vai pitääkö ovea auki muunlaiselle. Jota ei välttämättä koskaan kuitenkaan tulekaan, mutta ihan yhtä hyvin voi tullakin.
Miksi peukku alas?